Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisarkkitehti ottaisi kaupunkirakentamiseen mallia slummista

Marco Casagrande Paracity-kaupunki muistuttaa legoleikkiä.

Kulttuuri
 
Suomalaisarkkitehdin idea: näin neljä kerrosta nousee hartiavoimin kolmessa päivässä
Suomalaisarkkitehdin idea: näin neljä kerrosta nousee hartiavoimin kolmessa päivässä
Arkkitehti Marco Casagrande ottaisi kolmannen sukupolven kaupunkiin mallia slummeista. Toimittaja Anna-Sofia Berner, kuvaus Marko Mumm, leikkaus Terhi Liimu HS.
Marko Mumm
Paracity nousi Stalker-elokuvan kulisseihin. "Jos miettii, miten slummit toimii, niin sehän on tosi kova juttu", Mumbaissa opettanut arkkitehti Marco Casagrande sanoo.
Paracity nousi Stalker-elokuvan kulisseihin. "Jos miettii, miten slummit toimii, niin sehän on tosi kova juttu", Mumbaissa opettanut arkkitehti Marco Casagrande sanoo.

Tulee mieleen legot. Palikoiden tilalla vain on kolme metriä pitkiä puupalkkeja. Kun ne liitetään yhteen, saadaan huoneenkokoinen kuutio. Kun kuutiot liitetään yhteen, saadaan talon runko. Lopulta runkojen varaan voidaan rakentaa kokonainen kaupunki, niin arkkitehti Marco Casagrande on ajatellut.

Mutta vielä ei olla ihan niin pitkällä.

Alussa on 144 palkkia, 12 lattialevyä, 14 seinälevyä, satoja ruuveja, pari lekaa, viisi ruuvinväännintä, lautaa rakennustelineitä varten, rullamittoja, moottorisaha, suorakulma, sorkkarauta ja muuta pientä.

Lisäksi on parikymmentä virolaista vapaaehtoista. Suurin osa on opiskelijoita, mutta joukosta erottuvat ammattitimpurit Madis Kaasik ja Urmas Osula. Pitkätukkaisella Kaasikilla on päässään suuret silmät ja vihreä huopahattu.

Hän kertoo, että kollega Osula on hänen naapurinsa ja hyvin kiinnostava mies.

"Hän on tappanut karhun."

Karhu yritti syödä Osulan mehiläispesät, mutta lopulta Osula söikin karhun.

Marko Mumm
Joni Virkki johtaa kuutioiden pystytystä.
Joni Virkki johtaa kuutioiden pystytystä.

Arkkitehti Joni Virkin johdolla vapaaehtoisten pitäisi kahdessa ja puolessa päivässä pystyttää 12 kuutiota teokseksi, joka esittelee Casagranden ideaa Tallinnan arkkitehtuuribiennaalissa.

Kuutioista pitäisi koota muun muassa nelikerroksinen torni. Apuun toivotaan jonkinlaisia nostureita, mutta sellaisia ei ainakaan vielä näy.

Paracity nousi lähelle Tallinnan satamaa.
Paracity nousi lähelle Tallinnan satamaa.

Puitteet ovat kuitenkin hienot. Kultuurikatel on entinen voimalaitos, jossa elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski kuvasi 1970-luvulla tieteiselokuvaansa Stalker.

Pian täällä voi kuvitella tulevaisuuden kaupunkiutopian. Hallin keskellä nousevat valtavat neuvostoaikaiset painekattilat tosin muistuttavat enemmän väkivaltaisesta dystopiasta.

Madis ja Urmas kantavat 55 kiloa painavia parruja tallinnalaisessa voimalassa, koska arkkitehti Casagrande haluaa luoda kolmannen sukupolven kaupungin.

"Kolmannen sukupolven kaupunki on teollisen kaupungin raunio, orgaaninen kone", hän selittää.

"Kun modernin kaupungin teollista kontrollia avataan, luonto kasvaa sisälle kaupunkiin ja kaupunki osaksi luontoa".

Silloin kaupunki ei erottele ihmistä ja luontoa, vaan yhdistää ne. Kontrollin avaaminen tarkoittaa, että kuutioista tehty Paracity on kaupunki, jota ei suunnitella kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kuutioista kootaan vain puinen kaupungin runko, jonka päälle ihmiset voivat itse rakentaa koteja, työpaikkoja, katuja, puistoja, viljelmiä ja toreja.

Samaa tapahtuu eri puolilla maailmaa koko ajan.

"Maailman laittomilla asuinalueilla ja slummeilla on tähän paljon annettavaa."

Nekin ovat syntyneet ihmisten omasta toiminnasta. Slummit ovat suodattimia, jotka käsittelevät muun kaupungin saasteet ja jätteet, Casagrande sanoo.

"Nytkin kaupunki on riippuvainen slummista ja slummi on riippuvainen kaupungista. Ne elävät symbioosissa, mutta symbioosi on slummille aika turmiollinen."

Nykyslummien rakennukset ovat usein vaarallisia. Paracity tarjoaa turvallisen rungon. Asukkaiden ei tarvitse miettiä, kantavatko rakenteet neljä, viisi tai kuusi kerrosta. Ne kantavat.

Turmiosta eroon pääsemiseen tarvitaan lisäksi ympäristöteknologiaa, jonka avulla saadaan puhdasta vettä ja energiaa.

"Periaatteessa aika yksinkertaisia juttuja. Aika pienellä virityksellä sen voisi toteuttaa", Casagrande sanoo.

Paracityn tärkein voimanlähde olisi sama kuin slummissa: ihmistyö.

Marko Mumm
Madis Kaarik (hattu päässä), Kuldar-Mark Voog (liivi), Aleksandr Tishkov ja Lauri Läänelaid rakensivat vapaaehtoisina Paracity-kehikkoa Tallinnaan. Joni Virkki johti työtä.
Madis Kaarik (hattu päässä), Kuldar-Mark Voog (liivi), Aleksandr Tishkov ja Lauri Läänelaid rakensivat vapaaehtoisina Paracity-kehikkoa Tallinnaan. Joni Virkki johti työtä.

Tallinnassa ensimmäinen kuutio on valmis. Sen kokoamiseen hartiavoimin meni noin tunti. Sen jälkeen tahti kiihtyy, koska vapaaehtoiset ymmärtävät, miten homma toimii. Iltapäivällä syntyy ennätys: yksi kuutio on valmis 16 minuuttissa.

Lavasteita päivätyössään rakentava Kuldar-Mark Voog painaa töitä tukka hiestä märkänä.

"Jeesus, tuo kaveri ei vain lopeta", töitä valvova Virkki kommentoi.

Ollaan edellä aikataulusta, mutta Virkki ei ole yllättynyt.

"Niin se on aina, kun tehdään virolaisten kanssa", hän sanoo.

"Vanhat käsityöammatit ovat täällä yhä voimissaan. Madiskin hahmottaa suoraan, mitä pitää tehdä ja Urmas vain sykkii."

Paracity-ideassa olennaista on materiaali. Kuutiot ovat ristiinliimattua massiivipuuta eli CLT:tä.

"Se on fundamentaalisesti radikaali materiaali. Se haastaa betonin", Casagrande sanoo.

Casagrande hahmottaa suomalaisen rakennushistorian näin: Ensin oli saunoja. Sitten rakennettiin taloja ja talorykelmiä. Kun pellot kasvoivat, alettiin puhua kylistä. Ja kaupankäynnin myötä syntyi lopulta kaupunkeja.

"Ja ne ovat kaikki olleet puuta, myös kaupungit."

Mutta näillä kaupungeilla oli tapana syttyä palamaan. Niinpä niitä piti alkaa rakentaa kivestä. Ensin luonnonkivestä ja sitten betonista, joka syrjäytti kaikki luonnonmateriaalit.

"Massiivipuun palonkestävyys on paikoin parempikin kuin betonin. Voisimme palata takaisin puukaupunkiin."

Marko Mumm
Timpuri Urmas Osula on valmis juhlimaan valmista työtä.
Timpuri Urmas Osula on valmis juhlimaan valmista työtä.

Päivän päätteeksi Tallinnassa on kasassa kuusi kuutiota. Ensimmäinen kerros on valmis.

Kaikki näyttää hyvin yksinkertaiselta. Kuutiot ovat kuin betonielementtejä. Ne ovat kaikki toistensa kaltaisia. Mikä tästä tekee erityisen?

"Ei mikään", Casagrande sanoo.

"Rakenteessa ei ole mitään mullistavaa."

Erikoista hänestä on se, ettei kukaan muu ole keksinyt samaa.

Paracity sopii tulvaseuduille tai tsunamiriskin alueille. Kun alimman kerroksen jättää rakentamatta, vesi pääsee kulkemaan vapaasti. Se kestää hyvin myös maanjäristyksiä.

Maanjäristyksen tuhoamasta Nepalista onkin otettu yhteyttä Casagranden toimistoon. Yhteydenottoja on tullut myös Pakistanista ja Gazasta.

"Sanoivat, että Israel on kieltänyt sementin tuomisen Gazaan. Puuta saisi tuoda. Ottivat yhteyttä, kun eivät oikein keksineet muutakaan."

Casagranden toimiston omat resurssit eivät riitä moniin suuriin projekteihin. He tarvitsisivat ison kumppanin, arkkitehti sanoo. Ehkä Punaisen Ristin, Unicefin tai Maailmanpankin.

"Syyriassa, Gazassa tai Nepalissa pitäisi lähteä siitä, että meiltä tulee vain primäärirakenne. Siellä paikalla jo olevasta romusta tehdään seinät ja muut, joilla ei tarvitse olla rakenteellista vahvuutta."

Ihan ensiksi ei tarvita kuin kankaita, joilla kuutioista voidaan rajattua yksityisiä tiloja.

"Pakolaisleirien suurin ongelma on se, ettei niillä ole mitään tekemistä", hän sanoo.

"Siellä on lääkäreitä ja opettajia ja mummoja, siellä on ihan kaikki. Jos heille antaisi tuollaisen kehikon, niin alkaisi tapahtua nopeasti."

Niin tapahtuu myös Tallinnassa. Nostureita ei toisenakaan päivänä näy, mutta timpurit Kaasik ja Osula haluavat silti rakentaa tornin neljänteen kerrokseen asti. Heillä on idea siitä, miten se onnistuu.

Ja onnistuuhan se.

 

Tallinnan arkkitehtuuribiennaali jatkuu 18. lokakuuta asti.

Oikaisu 14.9.2015 kello 16.45: Samppanjapulloa avaa Urmas Osula eikä Madis Kaasik, kuten kuvatekstiä aiemmin luki.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat