Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS Kirjaston viikon kirja tutustuttaa Marja-Liisa Vartioon – voit ladata sen nyt

Vartiossa savolainen kansanomaisuus yhdistyi hämmentävästi akateemiseen sivistykseen, omintakeiseen taiteelliseen näkemykseen ja kunnianhimoon.

Kulttuuri
 
Studio Pentti Unho
Kirjailijapariskunta Paavo Haavikko ja Marja-Liisa Vartio.
Kirjailijapariskunta Paavo Haavikko ja Marja-Liisa Vartio. Kuva: Studio Pentti Unho

”Tutkija, kriitikko Helena Ruuskan elämäkerta Marja-Liisa Vartiosta on runsaspiirteinen henkilö- ja ajankuva, joka perustuu aikalaiskertomuksiin, muistelmiin, päiväkirjoihin ja kirjeisiin. Niiden avulla luodaan tulkinta kirjailijasta, jonka romaanit kuuluvat sodanjälkeisen kirjallisuuden klassikoihin.”

Näin määritteli kirjallisuudentutkija Pertti Lassila (HS 29.4. 2012), kun Ruuskan teos Marja-Liisa Vartio. Kuin linnun kirkaisu alkujaan ilmestyi.

Marja-Liisa Vartio. Kuin linnun kirkaisu on nyt HS Kirjaston viikon kirja. Voit ladata sen nyt ilmaiseksi tablettisovelluksellesi (iPad tai Android), mikäli olet Hesarin digitilaaja.

Runoilijana aloittanut Marja-Liisa Vartio (1924–1966) tunnetaan etenkin romaaneistaan Se on sitten kevät (1957), Kaikki naiset näkevät unia (1960) ja Hänen olivat linnut (1967).

Hän oli naimisissa toisen kirjallisuutemme merkittävän modernistin Paavo Haavikon (1931–2008) kanssa.

Ruuska on rakentanut elämäkertansa kolmeen tasoon jaetuista luvuista, joissa käsitellään pieniä ja isoja, olennaisia ja epäolennaisia asioita.

”Hän on harkiten jättänyt kirjallisen tuotannon vähälle ja välttää ansat, joihin elämän ja teosten suhteissa helposti voi joutua”, Pertti Lassila luonnehtii kritiikissään.

Lassilan mukaan ”tulos on mieleenjäävä henkilökuva, ei suuri synteesi kirjailijasta ajassaan mutta ei liioin pettävä illuusio ihmiselämästä, joka voitaisiin täydellisesti ymmärtää ja kertoa”.

Sääminkiläisestä Marja-Liisasta tuli murrosiässä pitelemätön pakkaus, jonka seikkailuille sodan poikkeusaika ja vaihtuvat koulupaikkakunnat antoivat hyvät mahdollisuudet. Vartio ehti ennen täysi-ikäisyyttä olla kahdesti kihloissa, ja sulhasten lisäksi riitti muutakin miesväkeä.

Tuore ylioppilas muutti syksyllä 1944 Helsinkiin taidehistoriaa opiskelemaan ja tutustui kymmenen vuotta vanhempaan Valter Vartioon, joka oli taidekauppias ja -galleristi. Avioliitto solmittiin ennen kuin morsian oli ehtinyt täyttää 21 vuotta.

Nuori vaimo tuli maalta suoraan helsinkiläistaiteilijoiden boheemiin piiriin.

Vartion editori uran alussa oli Otavassa Tuomas Anhava. Ilmaisu pelkistyi ja tiivistyi, mutta siihen jäi silti Vartiolle ominaista surreaalisuutta. Se on peräisin Vartion kiinnostuksesta uniin ja niiden mahdollisuuksiin kirjallisuuden aineksena.

Sodanjälkeiset kaksi vuosikymmentä olivat Vartion aika, ja se kuuluu suomalaisen kirjallisuuden sankariaikoihin. Se on kasvanut myyttiseen kokoon.

”Elettiin uuden maailmankuvan ja tyylimurroksen aikaa, mikä tarjosi lahjakkuuksille tavallista paremmat lähtökohdat”, Lassila luonnehtii.

Vartiossa savolainen kansanomaisuus yhdistyi hämmentävästi akateemiseen sivistykseen, omintakeiseen taiteelliseen näkemykseen ja kunnianhimoon. Vartion persoonallinen, myös eroottinen, karisma vaikutti hänet tunteneisiin.

Joulun alla 1952 Vartio tutustui Lassi Nummen kotipappilassa Helsingissä seitsemän vuotta nuorempaan Paavo Haavikkoon, uuden runoilijapolven ainutlaatuiseen lahjakkuuteen.

Suhde kehittyi nopeasti, ja tammikuussa 1954 Vartio jätti miehensä ja kotinsa ja lähti Haavikon matkaan tämän Ford Perfect -autolla.

Tapaus herätti sukulaisten ja tuttavien keskuudessa huomiota ja pahennustakin. Hylätty aviomies oli katkera, koska vaimo hylkäsi hänet 21-vuotiaan runoilijan takia, jolla ei ollut oikein ammattiakaan.

Vartio ehti jo ennen avioeroa tulla raskaaksi, mutta hänen ja Haavikon ensimmäinen lapsi menehtyi ennen syntymää.

Haavikko ja Vartio vihittiin kesäkuussa 1955. Myöhemmin heille syntyi tytär ja poika, joiden yksinhuoltaja Haavikosta 35-vuotiaana tuli, kun Vartio kesäkuussa 1966 yllättäen kuoli.

Vartio kärsi jatkuvasta unettomuudesta ja muista terveysongelmista. Niiden taustalla saattoi osaltaan olla kilpirauhassairaus, jota ei osattu hoitaa oikein ja josta varhainen kuolema ilmeisesti johtui.

HS Kirjasto on Helsingin Sanomien iPad- ja Android-tablettisovellutuksista löytyvä yli kahdensadan sähkökirjan kokoelma.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat