Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jääviyssyytösten takia ministeri valitsi elokuvasäätiön johtoon ulkopuolisia

Kulttuuri
 
Veli-Pekka Lehtonen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Suomalaisen elokuvan kulisseissa tapahtui vuodenvaihteessa merkittävä vallankeikaus.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) nimitti vuoden viimeisenä työpäivänä Suomen elokuvasäätiölle uuden hallituksen ja sen kokoonpano voi olla etenkin elokuvan bisnesportaalle järkytys.

Voidaan jopa puhua elokuvasäätiön ryöstöstä. Ja mitä sitten tapahtui?

Ministeri nimitti elokuvasäätiön hallitukseen nyt ensi kertaa kulttuuriammattilaisia, jotka eivät saa elantoaan suoraan tai välillisesti elokuvasta. Siis alan ulkopuolisia.

Suomen elokuvasäätiö on keskeinen elokuvataiteen vallankäyttäjä Suomessa Yle-draaman ohella. Säätiö jakaa elokuvalle veikkausvoittovaroista yli parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen ja tekijänoikeusjärjestö Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira sekä toiminnanjohtaja Sari Väänänen elokuvatuottajien liitosta. Heidän edeltään sai väistyä vanhoja jäseniä, jotka olivat säätiössä ajaneet tv-kanavien, elokuvateatteriomistajien, tuottajien ja ohjaajien sekä elokuvalevittäjien etuja.

Kokoomusministerin myötä vanha läänitysjärjestelmä mureni, ja bisnesväki menetti pitävimmän otteensa säätiöstä ja sen rahoista.

Muutos on historiallinen. Samat tahot olivat aikoinaan perustamassa säätiötä, ja ovat siitä lähtien pitäneet sitä omanaan.

Kokoomusministeri oli pakkoraossa. Jo vuonna 2014 eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomautti säätiötä rakenteellisesta esteellisyydestä. Lainvalvoja ei pitänyt suotavana sitä, että säätiön hallituksessa istui aktiivisia elokuvatuottajia, joille säätiö samaan aikaan myönsi rahapotteja. Suomeksi sanottuna: haluttiin estää mahdollisuus rakenteelliseen korruptioon.

Elokuvaväki on aiemmin melko yksimielisesti pelännyt, että ulkopuolisten johtamana elokuvasäätiö voi ajaa suomalaisen elokuvan entisaikojen kurimukseen. Suosion vuodet on helppo hukata virheisiin ja vääriin tukipäätöksiin, sanotaan.

Toinen bisnesväen kauhukuva on säätiön muuttuminen: johdetaanko elokuvapolitiikkaa pian ministeriövetoisesta virastosta?

Säätiön hallitus ei suoraan jaa elokuville julkista rahaa, vaan tuesta päättää hallituksen nimittämä toimitusjohtaja ja tämän alaiset, tuotantoneuvojat. Uuden hallituksen ensimmäinen suuri tehtävä on valita säätiölle uusi johtaja Irina Krohnin tilalle.

Samalla tehdään linjavalintaa.

Pidetäänkö yleisömenestysten tehtailua luonnonlakina vai voiko sen rinnalle elokuvanteon ytimeen nousta toimintamalli, jossa pääroolissa ovat taiteilijat, ohjaajat ja käsikirjoittajat?

Samalla säätiöstä pitäisi tulla aiempaa paljon avoimempi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat