Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Renny Harlinin kulttielokuva Jäätävä polte jäi sensuurin hampaisiin 30 vuotta sitten – syy neuvostovastaisuus

Kulttuuri
 
Ari Ojala
Jäätävän poltteen kirjaversion kirjoittanut Erkki ”Hyeena” Hämäläinen, ohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin lokakuussa 1985
Jäätävän poltteen kirjaversion kirjoittanut Erkki ”Hyeena” Hämäläinen, ohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin lokakuussa 1985 Kuva: Ari Ojala

Vuonna 1985 Mihail Gorbatšov oli käynnistänyt Neuvostoliitossa glasnost-politiikan eli avoimuuden. Suomessa se oli jäänyt huomaamatta: Jäätävä polte -elokuva kiellettiin ulkopoliittisista syistä 30 vuotta sitten.

Valtion elokuvatarkastamon 14.1.1986 antamassa päätöksessä kieltoa perusteltiin sillä, että elokuva on raaistava ja saattaa huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.

”No leffahan oli neuvostovastainen ja kieltopäätös lainmukainen. Toinen kysymys sitten on, oliko päätös järkevä tai kohtuullinen”, Jari Sedergren sanoo.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija on väitellyt poliittisesta elokuvasensuurista Suomessa ja julkaissut kirjan valtiollisen elokuvasensuurin historiasta 1946–2006.

Renny Harlinin ohjaama ja Markus Selinin tuottama Jäätävä polte (Born American) kertoo jenkkipojista, jotka saavat päähänpiston koukata Suomesta Neuvostoliiton puolelle. Siellä he joutuvat vankilaan, jossa harrastetaan kidutusta.

”Siihen aikaan olisi sanottu, että pojilta puuttui poliittista harkintakykyä. Ennakkomainoksissa oli railakasta vyörytystä, josta näki, ettei varottu. Kai heidän oli pakko tajuta, että ongelmia tulee”, Sedergren miettii.

”Neuvostoliiton uutistoimisto Tassin jutusta päätellen Jäätävää poltetta pidettiin siellä läpeensä pahana. Jutun mukaan kertoi paljon, että kun pojat pakenevat länteen, heillä on vastassaan nouseva aurinko”, Sedergren muistelee.

Ulkopoliittisella elokuvasensuurilla on pitkä historia. Sedergren muistuttaa, että jo vuonna 1919 kiellettiin Saksan pyynnöstä Winsor McCayn animaatio, joka kertoi brittiläisen matkustajalaiva Lusitanian upottamisesta.

”Sotien jälkeen Neuvostoliitto oli voittaja, joka esitti suuria ja pieniä vaatimuksia. Suuria oli se, että Suomen piti hyökätä saksalaisten kimppuun Lapissa. Se, että ei esitettäisi elokuvia, jotka pahoittavat NL:n mielen, oli aika pieni vaatimus”, Sedergren linjaa.

Sedergren arvioi, että enimmäkseen Suomessa ymmärrettiin olla tekemättä elokuvia, jotka ärsyttäisivät Neuvostoliittoa. Mutta sensuuri leikkasi muun muassa Mikko Niskasen elokuvaa Hopeaa rajan takaa (1963).

Uutiset glasnostista olivat jääneet ilmeisesti huomaamatta myös Tehtaankadulla Neuvostoliiton suurlähetystössä. Vuonna 2008 ulkoasiainneuvos Juhani Suomi kertoi kirjassaan Kohti sinipunaa, että aloite sensuroinnista tuli suurlähettiläs Vladimir Sobolevilta.

”Sotien jälkeen ulkoministeriö oli käytännössä aina mukana, kun elokuvatarkastamo sensuroi jotain ulkopoliittisista syistä. Mutta jo 60-luvulla UM:ssä oltiin sitä mieltä, että yleensä on parempi sallia kuin nostaa iso meteli kieltämällä”, Sedergren sanoo.

Juhani Suomen tietojen mukaan ulkoministeriön valtiosihteeri Klaus Törnudd ja ulkoministeri Paavo Väyrynen yrittivät ehdottaa Soboleville täyskieltoa maltillisempaa ratkaisua. Jäätävän poltteen ennakkokohu oli ilmeisesti ollut niin iso, että Tehtaankadulla ei kelvannut muu kuin kielto.

Ajat muuttuivat pian, ja Jäätävä polte jäi viimeiseksi ulkopoliittisista syistä kielletyksi elokuvaksi. Se kiersi elokuvatarkastamon ja oikeusjärjestelmän rattaissa Korkeinta hallinto-oikeutta myöten vuoden verran.

Lopulta Jäätävä polte sallittiin 14.11.1986 leikattuna. Ulkopoliittinen peruste oli pudonnut pois jo toisella kierroksella. Helmikuussa kieltoperusteena oli enää raaistavuus.

”Poistetussa kohdassa Ismo Kallio näyttelee KGB-upseeria, joka kiduttaa raa’asti. Näytin sen avoimessa yliopistossa 60 opiskelijalle. Vain kolme heistä oli sitä mieltä, että kohdan esittäminen pitäisi sallia”, Sedergren sanoo.

Nykyään elokuvien esittämistä rajoittaa vain rikoslaki. Sen perusteella tuomioistuin on kieltänyt lähinnä eläin-, väkivalta- ja lapsipornoa.

”Ja ihan hyvä niin. Rauhan aikana melkein kaikkien kulttuurin kukkien pitää saada kukkia, paitsi näiden ja rasistisen propagandan”, Sedergren sanoo.

Ilpo Vainionpää
Renny Harlinin (etualalla) ohjaama Jäätävä polte valmistui vuonna 1985, mutta se kiellettiin Suomessa Neuvostoliiton-vastaisen sisältönsä vuoksi. Siitä leikattiin noin kolme ja puoli minuuttia, jonka jälkeen se sai ensi-iltansa joulukuussa 1986.
Renny Harlinin (etualalla) ohjaama Jäätävä polte valmistui vuonna 1985, mutta se kiellettiin Suomessa Neuvostoliiton-vastaisen sisältönsä vuoksi. Siitä leikattiin noin kolme ja puoli minuuttia, jonka jälkeen se sai ensi-iltansa joulukuussa 1986.
Henrik Laurvik
Jäätävä polte -elokuvan juliste.
Jäätävä polte -elokuvan juliste.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!