Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Politiikan vaikutus taiteen vapauteen ei ole kadonnut

Kulttuuri
 
Hanna Mahlamäki Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.

Neuvostoliiton aika herättää meissä nykysuomalaisissa joskus jopa hilpeyteen taipuvaa nostalgisointia.

Hymähdellään, miten hassulla tavalla erilainen moni arkinen asia oli silloin, kun Neuvostoliitto vielä oli olemassa. Se oli toinen todellisuus se!

Tiistain lehdessä julkaisimme jutun viimeisestä ”neuvostovastaisesta” elokuvasensuuripäätöksestä, joka Suomessa on tehty.

Siitä tulee nyt tammikuussa 30 vuotta, kun Valtion elokuvatarkastamo kielsi Markus Selinin tuottaman ja Renny Harlinin ohjaaman Jäätävän poltteen paitsi raaistavana, myös siksi, että se ”saattaa huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”.

Se tuntuu nyt oudolta ja kaukaiselta, mutta historian juoksussa 30 vuotta on lyhyt aika. Sitä paitsi Markus Selinin kiukku ei ole laantunut mihinkään, kävi ilmi myös.

Suomessa poliittinen elokuvasensuuri on lopetettu, mutta politiikan vaikutukset taiteen vapauteen eivät ole kadonneet minnekään. Suomessa rajoituksia ei enää aseta valtio, mutta lähialueillamme tämä on täyttä totta.

Aivan sattumalta Harlin-muistelon kanssa yhtä aikaa tuli uutinen siitä, että Venäjän Hanti-Mansian kuvernööri ei päästä Obin ugrilaista teatteriryhmää Suomeen. Ryhmä oli tulossa Kansallisteatterissa tammikuun lopulla järjestettävään Jään reunalla -tapahtumaan, jossa esitellään suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen kulttuuria.

Obin ugrilaisen kansallisteatterin oli määrä esittää festivaalilla kirgiisikirjailija Tzingis Aitmatovin näytelmä, tarina pojasta, jolta poistetaan lobotomialeikkauksessa muisti, äidinkieli ja identiteetti.

Kuvernööri on antanut matkan peruuntumisen syyksi ”hallinnolliset syyt”. Teatteritapahtuman järjestäjät eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta saaneet asiasta lisää tietoa tai muutosta aikaan.

”Hallinnolliset syyt” kuulostaa samanlaiselta epäkieleltä kuin vastaukset ja perustelut, joita ei-demokraattisissa maissa annetaan käsittämättömille, mielivaltaisista päätöksille, joilla poljetaan kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Tai suomettuneen suomen ilmaus ”saattaa huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”.

Venäjällä kuvernööri on hallinnollisesti seuraava presidentti Vladimir Putinista. Voi olla, että koskaan ei selviä, mitä ”hallinnollisten syiden” taakse kätkeytyy. Suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen oikeuksista puhumista tämä tapaus ei Suomessa ainakaan vähennä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat