Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kirjailija Raija Oraselle moitteet luvattomista lainauksista – ”Näin ovat kirjailijat tehneet kautta aikojen”

Tekijänoikeus­neuvoston mukaan romaanin siteeraamiseen olisi tarvittu lupa.

Kulttuuri
 
Antti Hämäläinen
Kirjailija Raija Oranen.
Kirjailija Raija Oranen. Kuva: Antti Hämäläinen

Kirjailija Raija Orasen historiallisesta romaanista Aurora (2014) on osoitettu kohtia, jotka on lainattu siihen suoraan toisesta teoksesta, sen proosatekstistä ja siihen tehdyistä käännöksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva tekijänoikeusneuvosto antoi joulukuussa asiasta lausunnon, jonka mukaan Orasen olisi pitänyt pyytää lainauksiin lupa ja mainita siteeraamansa teokset.

Lausuntopyynnön tehneen Eva Variksen mukaan Oranen oli lupaa kysymättä lainannut Aurora Karamzinista ja Marie Linderistä kertovaan romaaniinsa monia, mittaviakin jaksoja Variksen äidin, kirjailija Katri Lehdon dokumenttiromaanista Kytäjän kreivitär; Marie Linderin elämä (1985).

Lehdon teosten oikeudenomistaja Varis teki lausuntopyynnön tapauksesta jo syksyllä 2014.

Raija Oranen (s. 1948) on tuottelias kirjailija, joka on tehnyt liki kolmenkymmenen romaanin lisäksi lastenkirjoja, näytelmiä sekä tv- ja elokuvakäsikirjoituksia. Katri Lehto (1917–2011) toimi Uudenmaan Marttapiiriliiton puheenjohtajana ja tutki Kytäjän kartanon historiaa.

Tekijänoikeusneuvostossa on edustajia eri aloilta, joita tekijänoikeuslaki koskee, kuten taiteista, kustannustoiminnasta ja tv- ja elokuva-alalta.

Neuvosto sai myös Raija Orasen ja tämän kustantajan Teoksen lausunnon asiasta.

Sen mukaan Oranen on vain käyttänyt – muiden lähteiden ohella – samoja faktoja kuin Katri Lehto, eikä niihin ole tekijänoikeutta kenelläkään.

Eva Varis on toista mieltä. Hän oli myös koonnut lausuntopyyntöönsä yli kuudenkymmenen kohdan vertailuluettelon. Se osoitti, että Oranen on lainannut paikoin sanasta sanaan paitsi Lehdon kääntämiä historiallisia kirjeitä ja päiväkirjoja myös Lehdon omaa proosatekstiä.

Tekijänoikeusneuvostokin piti näitä lainauksia ”identtisinä tai pitkälti yhteneväisinä”, jolloin niiden käyttämiseen olisi pitänyt pyytää lupa.

Raija Oranen kummastelee lausuntoa.

”Jos tälle linjalle mennään, historiallisen fiktion kirjoittaminen kävisi mahdottomaksi. Ei voi edellyttää, että romaanikirjailijan on tutkittava kaikki materiaali arkistoissa pitkin maailmaa ja tehtävä siitä itse uudet käännökset”, hän selvittää sähköpostitse talvikodistaan Espanjasta.

”Tähän asti on ollut niin, ettei suomentajalle synny oikeutta alkuperäiseen dokumenttiin, ei myöskään niiden suomennoksiin. Olen lainannut Lehdon suomentamia kirjeotteita suoraan merkiten ne sitaateilla, ja muutoin olen niitä referoinut varsin niukasti. Näin ovat kirjailijat tehneet kautta aikojen.”

Oranen kieltää varastaneensa tai vääristelleensä. Toisaalta hän ei pidä Lehdon teosta kaunokirjallisena.

”Että nyt on kääntäjälle ja faktatietojen esittäjälle, elämäkerran kirjoittajalle, synnytetty tekijänoikeus hänen teoksessaan julkaistuun, hänen suomentamaansa kuvauskohteen tekstiin tai tämän saamiin kirjeisiin, on täysin käsittämätöntä.”

Neuvoston lausunnot ovat vain suosituksia. Eva Varis katsoo kuitenkin, että tekijänoikeuslakia on rikottu.

”Otan yhteyttä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon, ja sen jälkeen päätetään, viedäänkö asia oikeuteen”, Varis kertoo. ”Tekijänoikeusneuvoston lausunnon perusteella tuntui melkein siltä, että sekin toivoisi, että asiasta saataisiin oikeuden päätös ja samalla ennakkotapaus.”

Jos Aurorassa olisi ollut kunnon lähdeluettelo, Varis ei olisi nostanut asiaa esiin lainkaan. Myös Teos-kustantamon suhtautuminen harmittaa.

”Se markkinoi Auroraa elävänä historiakuvauksena, mutta siinä on käytetty äitini teosta hyväksi. Nyt olennaista olisi saada anteeksipyyntö ja mahdollisiin uusiin painoksiin jälkikirjoitus, jossa Katri Lehdon osuus tulee esiin.”

Teos-kustantamon toimitusjohtaja Nina Paavolainen sanoo, että tekijänoikeusneuvoston lausunto otetaan vakavasti, vaikkei kyse olekaan tuomioistuimen päätöksestä.

”Tällainen on aina valitettavaa, ja käytäntöjä on syytä tarkistaa, varsinkin kun on kyse kirjailijasta, joka edelleen kirjoittaa historiallisista aiheista.”

Toisaalta historiallisissa romaaneissa käytetään aina hänen mukaansa paljon lähteitä. Ne voisi kuitenkin avata paremmin.

”Lähteiden käytössä voisi olla enemmän avoimuutta. Se olisi kirjallisuuden lukijoidenkin kannalta hyvä asia eikä olisi keneltäkään pois.”

Orasen romaaneissa on aiemmin ollut luetteloja tausta-aineistona käytetyistä teoksista.

”Siitä tuli lukijoilta ja kirjallisuusalan ihmisiltä niin paljon kielteistä palautetta, että kustantaja päätti jättää luettelot pois, koska ne eivät kuulu romaaniin”, kirjailija kertoo.

”Lähdeluettelot antavatkin fiktiivisen teoksen luonteesta väärän kuvan, ikään kuin ne olisivat tieteellisiä tutkimuksia tai muita todistusvoimaisia dokumentteja.”

Oikaisu 15.1. kello 14.35: Katri Lehto ei toiminut Marttaliiton puheenjohtajana vaan Uudenmaan Marttapiiriliiton puheenjohtajana.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat