Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näin koulutuksen leikkaukset, aivovuoto ja vastakkainasettelu etenivät

Helsingin yliopiston irtisanomiset kiihdyttävät jälleen keskustelua

Kulttuuri
 

Suomessa tehdään tarmokkaasti tutkimus- ja koulutusleikkauksia jo kolmannen peräkkäisen pääministerin valtakaudella.

Vuonna 2011 kuudesta puolueesta koostunut Jyrki Kataisen (kok) hallitus lähti leikkaamaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen resursseja, mikä johti mielenosoitukseen ja leikattuihin kravatteihin esimerkiksi Kemissä ja Torniossa. Koulutuspäällikkö Mirva Juntti aikoi tuolloin muokata leikatuista solmioista ”provokatiivisen hameen” ja pukea sen ylleen, kun silloinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) oli tulossa vihkimään ammattikorkeakoulun uutta rakennusta Kemiin 12. joulukuuta 2011.

Koulutusleikkausten tiellä jatkettiin, joskin risaisen hallituskauden aikana joitakin leikkauksia myös lievennettiin ja jotkut leikkaussuunnitelmat kaatuivat. Tuolloin pääministeri oli jo vaihtunut Alexander Stubbiksi ja valtionvarainministeri Jutta Urpilaisesta Antti Rinteeksi (sd). Hallituspuolueiden määräkin ehti vähetä.

Edellisen vaalikauden koulutus- ja tutkimusleikkauksiksi saatiin lopulta 1,44 miljardia euroa, kun luku ei sisältänyt vaikutuksia kuntien rahoitusosuuksiin.

Vaalikeskusteluissa puolueet vakuuttelivat koulutusleikkausten olevan ohi. Juha Sipilän (kesk) johtama uusi hallitus päätti kuitenkin jatkaa leikkauksia.

Opetusalan ammattijärjestö laski viime vuonna, että nykyinen hallitus aikoo säästää koulutuksesta ja tutkimuksesta kolme miljardia euroa ja lisää toista väylää ”kärkihankkeena” koulutukseen 300 miljoonaa euroa. Luvut vahvistettiin tuolloin myös opetus- ja kulttuuriministeriössä. Nettoleikkaukset tälle hallituskaudelle näyttivät siis olevan 2,7 miljardia euroa, kun kumulatiivinen laskelma vuoteen 2019 saakka sisältää kuntien tehtävien leikkaukset.

Uusi valtiovarainministeri Alexander Stubb suhtautui asiaan aluksi kevyesti ja naljaili professorien kesälomista heti hallitusohjelman esittelyssä toukokuussa. Pian Stubb pahoitteli naljailuaan perusteellisesti.

Elokuussa 2015 Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila kertoi Helsingin Sanomille vaihtavansa Edinburghin yliopistoon, ja yhtenä syynä lähtöön hän mainitsi Suomen ”järkyttävän isot koulutusleikkaukset”. Pääministeri Sipilän puhe Helsingin yliopiston avajaisissa johti meluisaan mielenilmaukseen.

Syyskuussa puheet aivovuodosta kiihtyivät. ”Lahjakkaat tutkijat ovat siirtymässä tai siirtyneet Suomesta”, päätteli Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri. ”Näköalattomuus on pahempaa kuin 1990-luvun lamassa”, hän kommentoi Helsingin Sanomille.

Ruotsista huippupaikan saanut professori Olli Kallioniemi arvioi samassa artikkelissa, että Suomessa on tapahtunut ”järkyttävä alenema tutkimuksen arvostuksessa”. Hänen mielestään oli yksiselitteisesti väärin, että hallitus halusi alentaa palkkoja, jotta voidaan tehdä ”halpatuotantoa ja 1970-luvun tuotantoa”. ”Korkean lisäarvon mahdollistavia työpaikkoja ja tuotteita tässä pitäisi luoda”, Kallioniemi muistutti.

Leikkauksien vaikutukset alkoivat näkyä. Helsingin yliopisto aloitti syyskuussa yt-neuvottelut jopa 1 200 ihmisen irtisanomisesta. Myös esimerkiksi Aalto-yliopisto, Åbo Akademi ja Lappeenrannan yliopisto valmistelivat jo omia yt-neuvotteluitaan.

Lokakuussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti avoimen kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle. Leikkauksista huolimatta hän epäili, että ”resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen”.

Grahn-Laasonen suututti tiedeväen. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mukaan kirjeen sävy on loukkaava. Niiden mielestä lisätehojen vaatiminen tuntuu kohtuuttomalta, kun rahoitusta leikataan, ja Suomi jää koko ajan jälkeen kilpailijamaista julkisen tutkimusrahoituksen osuudessa.

Marraskuussa keskustelu yltyi. Professori ja Helsingin yliopiston eteläsuomalaisen osakunnan inspehtori Laura Kolbe puhui vihamielisestä ilmapiiristä sivistystä ja koulutusta kohtaan. Stubb puhui vuorostaan Helsingin yliopistolla, ja poliisi poisti protestoijia juhlasalista.

Finlandia-voittaja Laura Lindstedtin palkintopuheen mukaan hallituksen ”tempoileva, mutta ideologisesti tarkoitushakuinen politiikka murentaa turvallisuudentunnetta ja muuttaa Suomea tietoisesti luokkayhteiskunnaksi”. ”Tarvitseeko minun ääneen sanoa, mitä meidän johtavat poliitikkomme ovat tunkeneet koulutuksen, sivistyksen, tieteen ja totuuden ideaalien paikalle? Sieltä löytyvät huiputus, sumutus, kulutus ja kuristus”, Lindstedt tykitti. Puhe herätti laajan ja kiihkeän keskustelun.

Joulukuussa kuultiin vaihteeksi hallitusreaktio, kun pääministeri Sipilä naljaili A-studiossa ”kaiken maailman dosenteista”.

Professori Jukka Kekkonen vastasi arvioimalla, että käynnissä on voimakkain tieteen, tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen vastainen kampanja sitten maailmansotien välisen ajan.

Kuun lopulla aiheeseen tarttui myös vuoden 2014 Finlandia-voittaja Jussi Valtonen. Hän muistutti esseessään tieteen riippumattomuuden tärkeydestä: vain mahdollisimman korkeatasoinen, puolueeton tiedeyhteisö voi varjella meitä vedättäjiltä.

Mutta leikkaajilta mikään tiedeyhteisö ei ole turvassa. Siksi Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen jälkeen nyt 13. tammikuuta ilmoitetut ja 27. tammikuuta täydentyvät rajut leikkaukset tulevat jälleen kiihdyttämään keskustelua.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat