Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vuoden professoriksi valittu Eeva Anttila: ”Taide voisi auttaa päättäjiä tekemään parempia päätöksiä”

Tuolilla istumalla ja papereita tuijottamalla ei synny uusia ongelmanratkaisutapoja, sanoo tanssipedagogiikan professori.

Kulttuuri
 
Veikko Kähkönen
Tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila on Vuoden professori.
Tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila on Vuoden professori. Kuva: Veikko Kähkönen

Vuoden professoriksi on valittu professori Eeva Anttila Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.

Anttila on Pohjoismaiden ainoa tanssipedagogiikan professori ja ensimmäinen teatteri- ja tanssialalta valittu Vuoden professori. Tunnustuksen jakaa Professoriliitto.

Helsingin Sanomat kysyi Anttilalta neljä kysymystä.

1. Mitä koulutusleikkaukset tarkoittavat Taideyliopiston kannalta?

”Tämä kevät on kriittinen. Rahoitustason noston hyydyttäminen lamaannuttaisi uudistustyön, joka on nyt aloitettu. Taideyliopisto on siinä mielessä erilaisessa asemassa kuin muut yliopistot, että me aloitimme uudistamisen ennen kuin kukaan käski. Teatterikorkeakoulun silloinen rehtori Paula Tuovinen varmaankin aavisti, että rakenteellinen yhdistyminen tulee tapahtumaan pakolla, jos sitä ei tehdä vapaaehtoisesti.”

2. Sanot Vuoden professorin puheessasi, että yliopistoissa tunnustetaan muutoksen tarve, mutta sen toteutustapa raastaa yliopistoväkeä. Mitä tarkoitat?

”Maailma muuttuu ja yliopistojen pitää muuttua sen mukana. Vanhasta ei voi pitää kynsin hampain kiinni. En tarkoita sillä, että yliopistossa tehtäisiin turhaa tutkimusta. Professorit ja tutkijat kyllä tietävät, mitä on tärkeää tutkia. Eivät niin sanotut innovaatiotkaan muuten voi syntyä. Toimintatavoissa on kuitenkin varmasti päivittämistä. Yliopistoissa ymmärretään kyllä, että jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole, meidänkin täytyy osallistua.”

”Opetus- ja kulttuuriministerin paimenkirjeet, valtiovarainministerin kesälomalausunnot ja muut kommentit kertovat ajatuksesta, että me emme ymmärtäisi tilannetta.”

”Toinen ongelmakohta on yliopistolain mukanaan tuoma johtamiskulttuuri. Yritysmaailmasta omaksuttu ajattelu ei kerta kaikkiaan tunnu sopivan asiantuntijayhteisöjen johtamiseen. Asiantuntijayhteisöä pitäisi johtaa niin, että asiantuntijat ovat mukana muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nyt meille yritetään sanella ulkopuolelta mitä on tärkeää tutkia, miten ja kenen kanssa.”

3. Syksyn mittaan on puhuttu suomalaisyliopistojen aivovuodosta. Miten se näkyy Taideyliopistossa?

”Meillä on toistaiseksi todella vähän tutkijanpaikkoja, joten se ei näy meillä vielä kovin paljon. Meillä on kuitenkin tavoite lisätä [väitöskirjan jälkeen tehtävää] post doc -tutkimusta. Varmasti aivovuoto alkaa näkyä meilläkin, jos rahoitustaso ja resurssit eivät kasva tai pysy ennallaan. Toisaalta aivovuoto olla hyväkin asia verkostoitumisen kannalta.”

Olet tutkinut sitä, millaista oppimista taiteellinen kokemus ja taiteellinen toiminta tuottaa. Voisiko taide auttaa suomalaisia päättäjiä tekemään parempia päätöksiä?

”Varmasti voisi. Taiteellinen ajattelu on hyvin lähellä luovaa ajattelua ja kekseliäisyyttä. Ei uusia tapoja tarkastella ongelmia synny tuolilla istumalla ja papereita tuijottamalla. Yllättävät ja monipuoliset kokemukset ruokkivat varmasti luovaa ajattelua. Taideyliopistossa on kehitetty taidelähtöisiä organisaationkehitysmenetelmiä. Ne ovat nyt nousussa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat