Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Dekkarit käyvät myös matkaoppaista

Dekkareiden kasvava alalaji on arkiopas eksoottisiin maihin. Niissä kulttuurin esittely on yhtä tärkeää kuin rikosten setvintä. Lukija oppii hetkessä kaukaisille tavoille.

Mari Manninen
 Intialainen etsivä syö chiliä ja puolustaa perinteitä
Tarquin Hallin uusin suomennos on vuodelta 2015.
Tarquin Hallin uusin suomennos on vuodelta 2015.

Yksityisetsivä Vish Puri on Delhin Hercule Poirot: Viiksekäs, sympaattinen ja itseriittoinen. Vish Purilla tosin on vaimo, lapset ja äiti, jonka jalkoja Vish Puri tietenkin tervehtiessään kumartuu koskettamaan.

Etsivä on perinteinen intialainen mies, joka ei usko rakkausavioliittoihin, eikä voi sietää pakistanilaisia. Hän joutuu kuitenkin murtamaan luutuneita ajatuksiaan selvitellessään varkauksia, murhia ja vävyehdokkaiden taustoja.

Lukija oppii, kuinka kastit yhä kahlitsevat, kuinka korruption käsi kahmii, miten alati paisuvan Delhin liikenne jumittaa ja miten intialaiset pukeutuvat eri tilanteisiin.

Pullea Vish Puri syö vaimoltaan salassa mahdollisimman tulista ja rasvaista ruokaa. Dekkareissa siis mässäillään, ja useimpien kirjojen lopussa on muutama intialainen ruokaohje.

Takasivuilla on myös pitkä sanasto, sillä teksti kuhisee Intian eri kielten sanoja. Tulli tarkoittaa kännistä, incharge pomoa ja manglik Marsin kielteisen vaikutuksen alaisena syntynyttä henkilöä.

Delhissä asuva englantilainen toimittaja Tarquin Hall on julkaissut Vish Puri -sarjaansa vuodesta 2009 alkaen. Suomeksi on ilmestynyt neljä dekkaria. Kustantaja on Gummerus.

Kiinalainen poliisi runoilee ja painii omantuntonsa kanssa
Shanghaissa syntyneen Qiu Xiaolongin Kuolemanjärvi ilmestyi 2013.
Shanghaissa syntyneen Qiu Xiaolongin Kuolemanjärvi ilmestyi 2013.

Kun poliisi Chen Cao hullaantuu tai ahdistuu, hän kirjoittaa runon. Runoissa on kiinalaisia symboleita: pilviä, sadetta ja bambua. Chen halusi kirjailijaksi, hänet määrättiin poliisiksi.

Chen ratkoo murhia enimmäkseen Shanghaissa ja törmää Kiinan muutoksen ristiriitoihin. Rikastuvan Kiinan liikemiehet vetävät välistä, bordellit kukoistavat ja vesistöt saastuvat. Kulttuurivallankumouksen kauhut kummittelevat tämänkin päivän rikoksissa. Vain ahneet tahtovat pärjätä.

Chen ei voi tehdä työtään mutkattomasti, sillä kuten todellisuudessakin, kommunistinen puolue ei salli kenen tahansa olla syyllinen. Chen yrittää siis keksiä toiseksi parhaita ratkaisuja rikoksille.

Surumielinen poikamiespoliisi kärsii myös syyllisyydestä, koska ei ole täyttänyt miehen tärkeintä tehtävää eli antanut vanhemmilleen suvunjatkajan.

Elämän iloina Chenillä on ihastuksia naisiin ja rakkaus ruokaan. Dekkarit ovatkin kiinalaisen kulinarismin ylistyslauluja.

Yhdysvaltoihin nuorena Kiinasta muuttanut kirjallisuuden dosentti Qiu Xiaolong on julkaissut dekkarisarjaansa vuodesta 2000 alkaen. Suomeksi sarjasta on ilmestynyt seitsemän osaa. Kustantaja on Otava.

Botswanalainen etsivä juo rooibosia ja rakastaa lehmiä
Yleisradioyhtiö BBC sekä HBO tuottivat vuonna 2009 Naisten etsivätoimisto 1 -kirjasarjaan perustuvan tv-sarjan.
Yleisradioyhtiö BBC sekä HBO tuottivat vuonna 2009 Naisten etsivätoimisto 1 -kirjasarjaan perustuvan tv-sarjan.

Mma Precious Ramotswe käyttää rikosten ratkontaan peri-botswanalaisia menetelmiä.

Etsivä juo rooibos-teetä ja tuijottaa kaukaisuuteen, kulkee kaupungilla ja jututtaa tavallisia ihmisiä. He tietävät paljon naapureistaan, asiakkaistaan ja ohikulkijoista, ollaanhan Botswanassa.

Naisten etsivätoimisto nro 1 on maansa ensimmäinen etsivätoimisto, mutta muuten Mma Ramotswe on perinteinen nainen, muhkeita muotojaan myöten. Hän ei mene asiaan kyselemättä ensin kuulumisia. Hän ihailee edesmennyttä isäänsä ja karjalaumojen kauneutta.

Siteet perheeseen ja ystäviin, erityisesti mekaanikko J. L. B. Matekoniin ja avustaja Mma Makutsiin, ovat Mma Ramotswelle kaikki kaikessa.

Dekkarit tihkuvat ihailua Botswanaan, rauhalliseen, kauniiseen ja vaurastuvaan Afrikan maahan. Kirjan varkaat ja huijarit ovatkin yleensä unohtaneet perinteiset tavat, vaatimattomuuden ja muiden kunnioittamisen.

Skotlannissa asuva lääketieteen etiikan tutkija ja kirjailija Alexander McCall Smith opetti aikoinaan lakia Botswanan yliopistossa. Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarjaa on julkaistu vuodesta 1998. Suomennoksia on 14. Kustantaja on Otava.

Pohjoiskorealainen tarkastaja etsii teetä ja pelkää leiriä
Tarkastaja O -dekkareita on suomennettu toistaiseksi yksi.
Tarkastaja O -dekkareita on suomennettu toistaiseksi yksi.

Kun tarkastaja O saa pöydälleen murhan tai vaikkapa pankkiryöstön, hän ei tiedä, halutaanko hänen oikeasti selvittävän tapausta. Aina on arvuuteltava, mitä maan korkein johto tahtoo.

Pohjois-Koreassa jokaisen on harkittava, kuinka pitää puheet ja teot niin huomaamattomina, ettei tule merkintää omaan kansioon tai kidutuskuulustelua.

Vallankaappaus-sanan lausumisesta saattaa joutua leirille.

Arki on haastavaa. Patterit ovat loppu, joten poliisin laitteet eivät toimi, eikä tarkastaja saa teetäkään, koska aseman vesipannu on hävinnyt. Sivukujilla myydään Kiinasta salakuljetettuja silkkisukkia, ja eliitin taskussa pullottavat niput ulkomaista valuuttaa.

Dekkareissa kuvataan pohjoiskorealaisia lämmöllä. On auttavia naapureita, välittäviä työkavereita ja romanttisia kohtaamisia.

On myös vihattuja sukulaisia ja kilahtaneita tuttavuuksia — kaikenlaisia ihmisiä, mikä Pohjois-Koreasta puhuttaessa usein unohtuu.

James Church on O-dekkareiden tekijän salanimi. Hänen väitetään työskennelleen aiemmin länsimaisessa tiedustelupalvelussa. Sarjaa on julkaistu vuodesta 2006 alkaen. Suomennoksia on vasta yksi. Kustantaja on Atena.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat