Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Karoliina Hellbergin maalausten tunnelma on yhtä aikaa uhkaava ja paratiisimainen

Kulttuurin toivot -sarja esittelee taiteen ja tieteen tuoreita tekijöitä.

Kulttuuri
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/93f922f60169311f127568e01b95f49707e6a4fe-hs_karoliina_hellberg.jpg
Kuvataiteilija Karoliina Hellberg toivoo hänen kädenjälkensä lisäävän elämään hieman kauneutta
Kulttuurin toivot -sarjassa esittäytyy kuvataiteilija Karoliina Hellberg, jonka ensimmäinen iso yksityisnäyttely avautui Helsingin kaupungin taidemuseon HAM-galleriassa Tennispalatsissa.
Kuka?

Karoliina Hellberg

 Syntynyt 1987 Porvoossa, työskentelee Helsingissä.

 Valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2015.

 Työskentelee maalauksen ja piirroksen parissa.

 Teoksia useissa yksityiskokoelmissa.

Kuvataideakatemiasta viime keväänä valmistunut Karoliina Hellberg on herkässä kohdassa uraansa. Viime lauantaina avautui nuoren taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely ammattitaiteilijana. Tulevina viikkoina ja kuukausina selviää, ostetaanko teoksia, kiinnostuvatko kriitikot ja urkeneeko ura ehkä jossain Helsingin isoista gallerioista.

Huone yöllä, 2015
Huone yöllä, 2015

Ennusmerkit ovat ainakin hyvät. Keväällä Suomen kulttuurirahasto myönsi Hellbergille apurahaa, ja näyttelyyn Helsingin kaupungin taidemuseon ylläpitämään Ham-galleriaan hän valikoitui monen hakijan joukosta. Lisäksi Hellbergin teoksia on jo ostettu useampaan varteenotettavaan yksityiskokoelmaan. Kun keräilijä Seppo Fränti esitteli mittavaa kokoelmaansa Helsingin Sanomissa joulun alla, pääkuvassa komeili Hellbergin naismuotokuva.

Ei ole ihme, että Hellbergin teokset kutkuttavat taiteen ystäviä.

Tussilla, vesiväreillä, akryylillä ja öljyväreillä maalattujen teosten jälki on tunnistettava ja ilmeikäs, värit mehukkaita ja tunnelma usein selittämättömällä tavalla kostea, pysähtynyt ja uhkaava, kuin Välimeren rannalla ennen elokuista myrskyä.

Kohti etelää vievät myös maalauksissa toistuvat aiheet: komeat huvilat, uima-altaat, hienostuneet interiöörit rokokootuoleineen ja vehreä kasvillisuus, usein palmut.

”Ei näissä edes mielestäni ole niin paljon palmuja”, Hellberg sanoo. ”Mutta ehkä palmu on niin vahva kuvallinen elementti, että se jää mieleen.”

Nainen punaisessa huoneessa, 2015
Nainen punaisessa huoneessa, 2015

Ripustus on haastatteluhetkellä vielä alkutekijöissään, yksi seinä on puoliksi maalattu ja teokset nojaavat seiniin. Näyttelysalin ilma on lumikaaospäivänäkin kostea ja lämmin, vähän kuin Hellbergin teoksissa.

Mistä nämä maalaukset oikein tulevat?

”Omat esteettiset mieltymykseni liittyvät siihen, mitä on nähnyt ja millaisissa paikoissa on ollut”, Hellberg aloittaa.

Kuten lapsena Espanjassa, siellä talviaan viettäneen isoäidin luona. Tai vaihto-oppilaana lukiossa Etelä-Ranskassa. Vaikutteisiin kuuluu myös oma lapsuudenkoti Porvoosta. Hellberg ei tule taiteilijasuvusta, hän kertoo, mutta kotona arvostettiin taidetta ja kauniita asioita.

Outi Pyhäranta / HS
Karoliina Hellberg
Karoliina Hellberg

Maalaukset ovat eräänlaisia mentaalikollaaseja, yhdistelmiä nähdystä ja kuvitellusta. Niihin ajautuu kuva-aiheita myös kirjoista ja elokuvista, tai vaikka muotisuunnittelija Yves Saint Laurentin elämästä.

Esimerkiksi Hellbergin maalauksessa Gobeliini voi nähdä kaikuja Saint Laurentin ja hänen kumppaninsa Pierre Bergén Pariisin-kodista.

”He olivat taidekeräilijöitä, ja jokainen esine heidän kodissaan oli rakkaudella tai erityisestä syystä valittu”, Hellberg selittää.

”Minua kiinnostaa esineisiin, kasveihin tai sisustamiseen liittyvän oman symboliikan rakentaminen.”

Symboliikkaa saa kukin arvailla itse, mutta tarkkasilmäinen löytää Hellbergin maalauksista myös visuaalisia kujeita. Huone yöllä -maalauksessa seinällä näyttäisi olevan Hellbergin pieni tulipalomaalaus, joka löytyy Tennispalatsin näyttelyssä toisaalta.

Näin muut näkevät hänen teoksensa:

”Karoliina Hellbergin teoksissa esiintyy hyväntuulisuus melankolian ohella, viittaukset ovat kohdallaan ja meno on viisasta ja ylen viihdyttävää”, sanoo yksi Hellbergin lopputyön ohjaajista, taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen. ”Hän edustaa taiteilijaa, joka suhtautuu kaikkeen ennakkoluulottomasti, innostuu ja viehättyy, mutta myös pohtii ja ironisoi.”

Innostuneesti Hellbergistä puhuu myös suunnittelija Samu-Jussi Koski, jonka kanssa Hellberg on tehnyt yhteistyötä.

”Heti kun ensimmäisen kerran näin hänen töitään, tiesin että tässä on jotain erityistä – vähän sellaista yliluonnollista, pientä piperrystä samaan aikaan kuin isoja räväköitä vetoja”, Koski sanoo.

Kollegoiden ja opettajien kuvauksissa korostuu Hellbergin taiteellisen lahjakkuuden lisäksi hänen sydämellinen persoonansa. Moni mainitsee juhlat, kirjeet ja kukkakimput. Hellberg tuntuu hurmanneen kaikki.

Sillä on merkitystä nuoren taiteilijan tulevaisuuden kannalta, sillä harva haluaa ostaa taidetta taiteilijalta, josta ei pidä myös ihmisenä.

Mutta miten kukaan, lahjakaskaan, uskaltaa ryhtyä taiteilijaksi tällaisena aikana, kun apurahoja riittää harvoille ja teosmyynti on hiljaista?

”Tässä ajassa on myös jotain intensiivistä, mikä tukee intohimopäätöksiä”, Hellberg sanoo.

Varman päälle pelaaminen saattaisi olla pettymys pidemmällä aikavälillä.

”Pitää tehdä täysillä sitä, mikä itseä puhuttelee. Jos tekee työnsä hyvin, uskon, että myös taiteen alan ammattilaisille on tarvetta.”

Toki visuaalista kiinnostusta ja herkkyyttä voisi käyttää elämässään muuhunkin kuin taiteilijan ammattiin, Hellberg sanoo. Taide on kuitenkin tuntunut niin tärkeältä, että sitä on ollut saatava tehdä itsekin, ammatikseen.

Uran startti on ollut onnekas, Hellberg myöntää, mutta läpimurtoa hän yrittää olla ajattelematta. Koko käsite ei tunnu kovin relevantilta keskellä ripustustöitä.

Taiteilija kuulostaa hieman arvokisoissa finaaleihin edenneeltä urheilijalta: ”Yritän vain tehdä niin hienon kokonaisuuden kuin pystyn”, Hellberg sanoo.

Jatkon kannalta tavoite on selkeä.

”Tulla paremmaksi. Tehdä parempia, voimakkaampia kuvia.”

Mutta entä jos läpimurto ei nyt onnistu?

Hellberg jatkaisi taiteen tekemistä. Uran alkuvaiheessa taiteilija kehittyy koko ajan. Eikä arvostetuksi taiteilijaksi voi tulla, jos lopettaa kesken.

”Kyllä mä aika monta oljenkortta katsoisin ennen kuin lopettaisin.”

Karoliina Hellberg: Ville HAM-galleriassa (Eteläinen Rautatiekatu 8) 16.1.–28.2.2016.

Outi Pyhäranta / HS
Karoliina Hellberg ja maalaus Talo rannalla.
Karoliina Hellberg ja maalaus Talo rannalla.
Dark Garden, 2015.
Dark Garden, 2015.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat