Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi professori: Poliitikkojen hokema ”maassa maan tavalla” kääntyy helposti humpuukiksi

Maassa lakien mukaan, linjaa kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen

Kulttuuri
 
Mika Ranta / HS
Suomen kielen opettelu on kotoutumisessa entistäkin tärkeämpää.
Suomen kielen opettelu on kotoutumisessa entistäkin tärkeämpää. Kuva: Mika Ranta / HS

Kulttuuripolitiikan professuurin Jyväskylän yliopistosta saanut tohtori Miikka Pyykkönen kritisoi politiikkoja ”maassa maan tavalla” -fraasin hokemisesta.

Miikka Pyykkönen
Miikka Pyykkönen

”Maan tavan korostaminen yleisenä hokemana kääntyy helposti humpuukiksi. Maan tapa pitäisi määritellä. Lähtökohtana tulee olla perustuslain ja muun lainsäädännön kunnioittaminen siinä maassa, missä ollaan”, Pyykkönen sanoo.

Olisiko hokema siis oikeampi muodossa maassa maan laeilla? Suomalaiset tavat ja tapakulttuuri kun eivät liene kansainvälisesti ylivertaisia.

”Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus niin halutessaan säilyttää kulttuuri-identiteettinsä siinä määrin kuin maan laki sen mahdollistaa.”

Suomalainen tapakulttuuri ei myöskään ole yhtenäinen. Sen osoittaa sekin, että jokainen poliitikko on määritellyt ”maan tavan” omalla tavallaan.

Perussuomalaiset käyttivät ”Maassa maan tavalla” -fraasia esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaaliohjelmassa. Tuolloin perussuomalaiset korostivat, että maahanmuuttajien oman kulttuurin säilyttämistä ei pidä ainakaan tukea.

Sosiaalidemokraattien johtohenkilöt silloisesta puheenjohtajasta Jutta Urpilaisesta Eero Heinäluomaan taas nostivat fraasin otsikoihin vuonna 2010.

Urpilainen puolustautui sillä, että hän sanoi viitanneensa lakien noudattamiseen.

”Sitten olisi varmaan kannattanut puhua lainsäädännöstä. Minulle tulee maan tavasta mieleen kaksi asiaa: toinen on keskustapuolueen erilaisilta säätiöiltä saama vaaliraha ja toinen on suvivirsi”, Vihreiden eduskuntaryhmän silloinen johtaja Anni Sinnemäki kritisoi.

Viimeksi sanontaan viittasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.

”Viittaan vielä vanhaan sanontaan, joka ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, nimittäin – maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan”, presidentti sanoi.

Mutta eivätkö myös demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet sisälly jo lainsäädäntöömme?

”Sisältyvät, ja näin määriteltyihin maan tapoihin on helppo yhtyä. Täytyy muistaa, että tämä sitoo toiminnan ja keskustelun kaikkia osapuolia, myös kantaväestöä. Muutoin ’maan tapa’ muuttuu sanahelinäksi tai juhlapuheretoriikaksi.”

Hokema on vaikea – tai toisesta näkökulmasta käyttökelpoinen – juuri siksi, että se jättää auki mahdollisuuden, että pelkkä lakien noudattaminen ei Suomessa riittäisi. Miten tuore professori sitten määrittelisi ”maan tavan”?

”Sillä voi esimerkiksi tarkoittaa suomen kielen tai toisen virallisen kielemme ruotsin omaksumista sekä kouluttautumista ja yhteyksiä työelämään. Se on täsmälleen sitä, mitä kotouttamisen asiantuntijatkin pitävät tärkeänä.”

Pyykkösen oman väitöskirjan Järjestäytyvät diasporat – Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa (2007) mukaan maahanmuuttajien kulttuuri-identiteetti ei itse asiassa säily, vaan se on jatkuvassa muutoksessa.

Maahanmuuttajaryhmätkin eriytyvät, sillä uusi elinympäristö saa kiinnittämään huomiota uusiin asioihin ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta uusin ryhmiin, jotka eivät välttämättä ole muodostuneet etniskulttuuriselta pohjalta. Joku saattaa alkaa korostaa vanhoja perinteitä, toinen taas muuttaa tapojaan toisiksi, kun ympäristökin muuttuu. Koko väitöskirja löytyy tästä linkistä.

”Tutkin silloin maahanmuuttajien omia järjestöjä, jotka kommunikoivat hallinnon kanssa ja järjestävät yhdessä kotouttavaa toimintaa. Sellaisen toiminnan tarve on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut. Neuvoisin kuntia ja hallintoa vakavasti ottamaan yhteyksiä näihin järjestöihin. Siellä on hiljaista tietoa, jota ’kantasuomalaisilla’ toimijoilla ei välttämättä ole.”

Asia on toki jo tiedossa. Viime syyskuussa Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Elina Ekholmin selvityksen maahanmuuttajajärjestöistä palvelujen tuottajana. Johtopäätökset ovat samankaltaiset: pitkälti vapaaehtoistyön turvin toimivat maahanmuuttajajärjestöt tekevät laajaa ja monipuolista työtä, ja kuntien tulisi huomioida niiden tarjoamat palvelut entistä paremmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö myös tiedottaa ensi tiistaina, miten luvatut 800 000 euroa jaetaan kotouttamista edistäville järjestöille. Tukea haki 76 järjestöä, joista 11 yltää tämän tuen piiriin.

Turvapaikanhakijoiden määrä ehti kuitenkin yllättää koko maan. Missä Suomi on onnistunut?

”Vastaanottotyössä on onnistuttu melkoisen hyvin, todella kovista paineista huolimatta”, Pyykkönen sanoo.

Missä Suomi on epäonnistunut?

”Ilmapiiri on koventunut entisen kaltaista monikulttuurista kotouttamista kohtaan, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla. Suomeen on muodostunut medioissa näkyvä ryhmä, joka haluaa leimata vähemmistöjä, tapahtuu mitä tapahtuu. Se luo uudenlaisia paineita maahanmuuttotyölle”, Pyykkönen pohtii.

”Suuri haaste on jatkossa siinä, että arkielämän kohtaamisia syntyy ja ne sujuvat rakentavasti niiden kanssa, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa hyvin perustein ja joita ei palauteta.”

Mikä voi sitten tuoreen kulttuuripolitiikan professorin mielestä olla kulttuuripolitiikan rooli?

”Turvapaikanhakijoissa on yleensä paljon tieteilijöitä ja taiteilijoita. Heissä on potentiaalia, jota suomalainen kulttuuripolitiikka voisi hyödyntää. Kulttuuritoimijat taiteilijoista festivaaleihin ovat ennenkin olleet kotouttamisessa aktiivisia. Myös taidepainotteisten työpajojen kautta voisi lähteä oppimaan suomen kieltä ja luomaan sosiaalisia kontakteja.”

Monikulttuurisuutta tutkinut professori joutuu saman tien myös toisen päivänpolttavan puheenaiheen pariin. Sekä kulttuuria että yliopistomaailmaa koettelevat hallituksen leikkaukset.

”Kansallinen hallinto on myllyttänyt yliopistoja perusteellisesti. Tämä liittyy Euroopan unionin myötä omaksuttuun julkishallinnon kehittämishybrikseen. Kun ensin päästiin uusien suositusten mukaiseen tilaan, tulivat leikkaukset”, Pyykkönen huokaa.

”Meillä on perustehtävämme, ja samalla pitäisi keksiä uusia ansaintaväyliä. Se tuottaa aika rajua ristivetoa, mikä vaatii organisaatiolta ja johdolta erittäin paljon.”

Sami Kero / HS
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta: suomen kielen tunti Pitäjänmäellä.
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta: suomen kielen tunti Pitäjänmäellä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat