Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oman aikansa huippututkija Hilma Granqvist työnnettiin syrjään – julkisuudessa asiantuntijat ovat edelleen yleensä miehiä

Suomessa on jo vuosia ollut yliopisto-opiskelijoina enemmän naisia kuin miehiä, mutta julkisuudessa asiantuntijat ovat useimmiten miehiä, kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki.

Kulttuuri
 
Hanna Mahlamäki Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.
Hilma Natalia Granqvist
Hilma Natalia Granqvist

Hilma Natalia Granqvist syntyi pientilallisen tyttäreksi Sipoossa vuonna 1890. Hän oli harvinaisen onnekas nuori nainen siihen maailmanaikaan, sillä hän sai opiskella.

Parikymppisenä hän valmistui kansakoulunopettajaksi Tammisaaren seminaarista ja sittemmin filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta.

Granqvistia kiinnosti uskonnon ja modernin maailman yhteensovittamisen vaikeus. Hän tutki Vanhaa Testamenttia ja laski, kuinka monia eri ammatteja naisilla siinä oli.

Hänen päätelmänsä oli, että naisilla oli jo Vanhassa Testamentissa muitakin kuin äidin ja synnyttäjän roolit, vaikka 1900-luvun alun keskustelusta olisi voinut muuta päätellä.

Granqvist opiskeli myös Saksassa, mistä hän pääsi arkeologian kurssille Palestiinaan. Kolmekymppinen Granqvist vietti Palestiinassa kuusi vuotta. Hän tallensi arabiperheiden elämää: teki laajoja haastatteluja arabiaksi haastattelemiensa ihmisten nimet muistiin merkiten.

Hänen tutkimusmenetelmänsä oli alan kansainvälisessä eturintamassa. Syntyi valtava sosiaaliantropologinen aineisto arabimuslimien kyläelämästä, joka voisi tutkimusmateriaalina edustaa useatakin nykyistä humanistista tieteenalaa. Väitöskirjansa hän kirjoitti kylän avioliittokäytännöistä.

Helsingin yliopistossa hänen väitöskirjaansa ei suostuttu käsittelemään, mutta väittely onnistui Åbo Akademissa vuonna 1932.

Granqvistin tutkimukset saivat tunnustusta Euroopassa, mutta Suomessa häntä ei arvostettu. Helsingin yliopisto ei myöntänyt hänelle dosentuuria, ja hän jäi marginaaliin.

Hän ei päässyt siirtämään uraauurtavaa akateemista osaamistaan eteenpäin. Granqvistin ansiot tunnustettiin kotimaassa pääosin sen jälkeen, kun hän oli kuollut vuonna 1972.

Hän haki myös Tammisaaren opettajaseminaarin rehtoriksi, mutta hävisi haussa miehelle. Jälkikäteen on todettu, että häntä syrjittiin toistuvasti sukupuolensa takia.

Granqvist oli aina vähemmistössä, outo lintu ja syrjään työnnetty. Silti hän julisti jo 1940-luvulla: naiset, älkää pyrkikö presidentin puolisoksi vaan presidentiksi!

Nyt ajat ovat toiset. Suomessa on jo vuosia ollut yliopisto-opiskelijoina enemmän naisia kuin miehiä. Naisten asema tutkijoina ja yliopistojen viroissa on myös vankka, vaikka korkeimmissa viroissa ja yliopistoiden rehtoreina on pääosin miehiä.

Silti akateemisessa maailmassa on matkaa siihen, että sukupuolella ei ole väliä ja että sukupuolten tasa-arvo-ongelmista ei tarvitsisi puhua.

Naisten asiantuntijuuden tunnustaminen ja sen näkyminen yhtä ansioituneiden miesten rinnalla on taistelutanner myös mediassa. Miehet saavat näkyvyyttä naisia enemmän.

Strathclyden yliopistossa työskentelevän politiikan tutkijan Mari K. Niemen ja hänen Turun yliopistossa työskentelevän kollegansa Ville Pitkäsen uunituoreessa tutkimuspaperissa tämä silmämääräisesti helposti havaittava huomio on todistettu myös tutkimuksen keinoin: suomalaisessa mediassa tutkija- ja asiantuntijahaastateltavista miehet ovat selvästi yliedustettuina.

Suomi on tasa-arvon mallimaan maineessa, ja täällä naisilla on suuri edustus ja hyvät mahdollisuudet tutkijanuralla. Tämä ei näy arkipäivän julkisuudessa, sillä vain alle 30 prosenttia median haastattelemista asiantuntijoista on naisia.

Niemen ja Pitkäsen tekemien haastatteluiden mukaan naiset ovat yhtä halukkaita asiantuntijahaastateltaviksi kuin miehet, eikä naisasiantuntijoista ole puutetta. Tutkimuksessa haastateltujen toimittajien mielestä sukupuolella ei ole merkitystä asiantuntijoita haettaessa.

Silti jostain syystä tutkimusaineistossa Yleisradion haastattelemista asiantuntijoista 83 prosenttia oli miehiä, ja vastaavat osuudet olivat Helsingin Sanomilla 77 ja STT:llä 65 prosenttia.

Niemen ja Pitkäsen mukaan miesten yliedustus selittyy osittain miesten senioriteetilla. Suuri osa professoreista on miehiä, ja professoreita suositaan asiantuntijahaastateltavina.

Kauppalehti Optio puolestaan julkisti torstaina sadan vaikutusvaltaisimman suomalaisen listauksensa, joka perustuu toimituksen tekemään laajaan haastattelukierrokseen. Kymmenen vaikutusvaltaisimman politiikan suomalaisnimen listalla oli yksi nainen. Talousvaltaa käyttävässä kymmenikössä kaikki olivat miehiä.

Lista on koottu lähettämällä kyselylomake kymmenille alan vaikuttajille, ja haastateltavien valinnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että joukossa on niin miehiä kuin naisia ja eri-ikäisiä vastaajia, kertoo Kauppalehti Option päätoimittaja Jenny Jännäri. Tulosta voi pitää yllättävän synkkänä.

Siinä voi nähdä paljon yhtymäkohtia nykyiseen arvoilmapiiriin, joka on tehnyt selväksi sen, että tasa-arvo ei edisty itsestään, ilman tekoja.

Viime vuonna asiantuntijavallan tasa-arvo on kuitenkin harpponut Suomessa edistysaskelia yllättävällä tavalla. Vääristymästä on tehty näkyvää ja näkyväksi tekeminen on saanut huomiota ulkomaillakin.

Kuvakaappaus, Jonne Renvall
Ylen A-studion all male panel (vas.) pääsi Saara Särmän (oik.) blogiin.
Ylen A-studion all male panel (vas.) pääsi Saara Särmän (oik.) blogiin.

Tamperelainen kansainvälisen politiikan tutkija Saara Särmä nimittäin perusti maaliskuussa blogin, johon kootaan kuvia ja mainintoja vain miesasiantuntijoista koostuvista seminaareista, konferensseista ja asiantuntijakeskusteluista.

”Congrats, you have an all male panel” -leima ja peukkua näyttävän entisen Ritari Ässä -tähden David Hasselhoffin kuva lävähtävät näiden päälle. Karnevalisoimalla nolataan vääristyneen sukupuolirakenteen ylläpitäjä. All male panelista eli vain miehistä koostuvasta paneelista on tullut käsite.

Särmä on saanut valtavan paljon julkisuutta hilpeästä käytännön feminismistään niin Suomessa kuin maailmallakin.

Muutoksiakin on tapahtunut. Särmä kertoo saaneensa palautetta: miespaneeleihin kiinnitetään nyt huomiota yliopistoilla Suomessa ja ulkomailla. Niistä on tullut arkinen puheenaihe.

Moni tutkija on kertonut Särmälle nykyisin konferenssiin mennessään automaattisesti havainnoivansa asiantuntijoiden sukupuolijakaumaa.

Muutamat hänen kansainväliset mieskollegansa ovat kertoneet kieltäytyneensä osallistumasta all male paneleihin. Särmä on ollut mukana etsimässä naisasiantuntijoita kansainvälisiin konferensseihin, kun all male -ilmiö on haluttu välttää.

Lähteet: Naisten aika, Riitta Mäkinen & Marja Engman (toim.), Gaudeamus; Kansallisbiografia; Gendered use of experts in the media: Analysis of the gender gap in Finnish news journalism, Mari K. Niemi & Ville Pitkänen

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat