Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Apocalyptica-sellistien Indigo-ooppera alkaa hajanaisena, mutta kiinteytyy loppua kohti

Kulttuuri
 
Näin jytisee Apocalyptica-säveltäjien ooppera
Näin jytisee Apocalyptica-säveltäjien ooppera
Raskasta rockia selloilla esittävän Apocalyptica-yhtyeen Eicca Toppinen ja Perttu Kivilaakso sävelsivät Kansallisoopperan tilauksesta Indigo-nimisen oopperann, jonka ensi-illasta perjantaina 22. tammikuuta tulee ooppera- ja metalliväen kohtaaminen. Kuuntele otteita oopperan alkusoitosta ja säveltäjien kommentit. Toimittaja: Vesa Sirén, kuvaus:Sami Kero ja Markus Tamminen / Inuit, leikkaus: Kristiina Marttinen ja Markus Tamminen / Inuit

Apocalyptica-sellistien Perttu Kivilaakson ja Eicca Toppisen säveltämä Indigo-ooppera tuo Kansallisoopperaan varmasti paljon uutta yleisöä, sellaista joka ei luultavasti muuten Töölönlahden oopperataloon astelisi.

Selloilla heviä soittavan yhtyeen fanikunta on laaja ja kiinnostusta heidän musiikkiaan kohtaan on maailmanlaajuisesti. Niidenkin, jotka eivät Helsinkiin pääse, on mahdollista katsoa Indigo Yle Areenan verkkotaltiointina ensi viikosta alkaen.

Indigo on siis yleisötyötä parhaimmillaan: uusien yleisöjen etsimistä ja löytämistä vanhalle taidemuodolle. Kivilaakso ja Toppinen tuntevat sekä klassista perinnettä että rock-musiikkia, ja osaavat löytää kummastakin vetäviä koukkuja.

Niitä Indigossa kyllä on. Kivilaakson ja Toppisen musiikissa on romanttisen oopperaperinteen mahtipontisimpia tehoja yhdistettynä hevin voimasointuihin ja toisteiseen rytmiikkaan. Silti ehjintä Indigon musiikki on kaikkein herkimmissä hetkissään, kun verdimäiset rakkausteemat ehtivät hengittää ja elää.

Indigon ensimmäinen näytös on hajanainen. Siinä rakennetaan tarinan perustuksia kovalla vauhdilla, paljolla informaatiolla ja kovalla rytinällä.

Scifi-juonessa on niin paljon mutkia, että sitä on pakko pohjustaa jo alkusoiton aikana esirippuun heijastettavilla teksteillä, jotka toimivat yhtä hyvin tai huonosti kuin jonkin Star Wars -elokuvan alkutekstit. Perinteisemmässä oopperassa alkutilannekin ihanteellisesti kävisi ilmi libreton tarkkaan harkituista repliikeistä.

Lyömäsoittajat saavat monessa kohtaa simuloida rumpusettiä, matalat jouset ja vasket kitaroiden voimasointuja rinnakkaiskvintteineen. Äänenvoimakkuudet eivät sinällään ole erityisen kovat, mutta tavaraa on niin paljon, että laulusta on paikoin täysin mahdotonta saada selvää – vaikka laulajat laulavat mikrofoneihin.

Toinen näytös rytmittyy luontevammin kuin ensimmäinen. Kohtaukset ovat pidempiä ja ne ehtivät kasvaa myös tunnetasolla koskettavammiksi. Koko oopperan juonelle keskeinen ajatus matkasta päähenkilöiden tajuntaan kuuluu myös musiikissa sisäistyneempinä sävyinä.

Lue pidempi arvio Indigosta sunnuntain Helsingin Sanomista.

Sakari Viika
Daniel (Markus Nykänen, oik.) joutuu Indigo-oopperassa ystävänsä Carlin (Christian Juslin) alitajuntaan.
Daniel (Markus Nykänen, oik.) joutuu Indigo-oopperassa ystävänsä Carlin (Christian Juslin) alitajuntaan.
Sakari Viika
Aurelia (Marjukka Tepponen) ja Tri Hackert (Jaakko Kortekangas) etsivät parannuskeinoa ihmelääkkeen sivuvaikutuksille.
Aurelia (Marjukka Tepponen) ja Tri Hackert (Jaakko Kortekangas) etsivät parannuskeinoa ihmelääkkeen sivuvaikutuksille.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat