Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palkittu Jonas Hassen Khemiri on Ruotsin kirjallinen kultapoika – HS listasi kevään kiinnostavimmat kirjat

Kirjailijan rakkaustarina Kaikki se mitä en muista keräsi laajaa kiitosta Ruotsissa. August-palkittu teos kuuluu kirjakevään kiinnostavimpiin käännöksiin.

Kulttuuri
 
Clément Morin
Jonas Hassen Khemirin mielestä uusimman romaanin kirjoittaminen oli kuin kotiinpaluu. Hän on kirjoittanut viime vuosina myös näytelmiä, mutta romaanin muoto on kirjailijalle rakkain.
Jonas Hassen Khemirin mielestä uusimman romaanin kirjoittaminen oli kuin kotiinpaluu. Hän on kirjoittanut viime vuosina myös näytelmiä, mutta romaanin muoto on kirjailijalle rakkain. Kuva: Clément Morin
Kuka?

Jonas Hassen Khemiri

  Jonas Hassen Khemiri, 37, on yksi Ruotsin tämän hetken kiitetyimpiä nykykirjailijoita.

  Hänen esikoisromaaninsa Ett öga rött julkaistiin 2003. Hän on julkaissut lisäksi romaanit Montecore: en unik tiger (2006), Jag ringer mina bröder (2012) ja Allt jag inte minns (2015) sekä useampia näytelmiä ja novelleja.

  Allt jag inte minns, Kaikki se mitä en muista, voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon August-palkinnon 2015. Hän on voittanut myös lukuisia muita palkintoja työstään.

  Opiskeli ennen kirjailijan uraansa kansainvälistä taloutta Tukholmassa ja työskenteli harjoittelijana YK:ssa New Yorkissa. Kotimaassa hän on muun muassa opettanut paperittomien kirjoitustyöpajassa.

  Asuu Tukholmassa puolisonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa.

Tukholma

Paikka on Jonas Hassen Khemirille rakas.

Täällä hän istui päiväkaudet kirjoittamassa ensimmäistä romaaniaan koulusta lainatulla tietokoneella. Täällä, viereisellä lavalla, hän myös astui ensi kerran näyttämölle kirjailijana 2000-luvun alkupuolella.

”Pelkäsin kuollakseni, että minun pitää tosiaan seisoa ihmisten edessä ja lukea teosta. Ajattelin, että on upeaa, että se julkaistaan, mutta mitä me teemme tämän esiintymisen kanssa”, Khemiri naureskelee Kulturhusetin kahviossa, Tukholman Sergelin torilla.

Noista ajoita on nyt yli kymmenen vuotta. Kulttuuritalolla on sittemmin esitetty Khemirin omaa näytelmätuotantoa, ja esiintyminen on nykyisin arkea. Khemiristä on tullut yksi Pohjoismaiden kiitetyimmistä nykykirjailijoista.

Uusin teos Allt jag inte minns palkittiin vastikään Ruotsin Finlandialla, August-palkinnolla. Sen oikeudet on myyty 16 maahan, muun muassa Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Suomessa romaani julkaistiin vastikään nimellä Kaikki se mitä en muista.

”Se, miten kirjani on otettu vastaan ja miten se on löytänyt lukijansa on aivan fantastista”, Khemiri sanoo.

Ylistyksestä Ruotsissa kertoo jotakin esimerkiksi avoin kirje, jonka eräs vähemmän tunnettu kirjailija julkaisi hiljan Atonbladetin kolumnipalstalla. Kirjailija halusi kertoa, minkälaista muiden on elää kultapojan varjossa.

Jonas Hassen Khemiri ei kaihda julkisuutta. Onnellisimmillaan hän on silti kirjoittaessa.

”Tulin niin onnelliseksi August-pakinnosta, paljon onnellisemmaksi kuin olisin olettanut. Uskon – en tosin ole ihan varma – että olin vieläkin onnellisempi, kun istuin toimistoni pimeydessä ja tunsin, että nyt jokin tekstissä heräsi eloon.”

Romaani Kaikki se mitä en muista kertoo Samuelista, nuoresta ja jo kuolleesta miehestä. Tarina rakentuu lukijalle Samuelin läheisten kertomusten kautta kuin kolmiulotteisena.

Kirja on kuvaus epävarmuudesta ja jonkinlaisesta pysyväisyyden tavoittelusta. Toisaalta se on perinteinen tarina rakkaudesta ja ystävyydestä. Lukija ei aina tiedä, mikä on mitä.

”Minulla oli ajatus, että halusin kirjoittaa rakkausromaanin. Olin utelias kokeilemaan jotakin, mikä tuntui vaikealta. Miten muka kirjoitetaan nykypäivän rakkausromaani ilman, että siitä tulee kliseinen?”

Tarina on fiktiivinen. Taustalla on silti kirjailijan oma kokemus läheisen ystävän kuolemasta. Jonas Hassen Khemiri koetti työstää tapahtunutta kirjoittamalla. Tuosta työstä syntyi toinen, lyhyempi teksti ja epäilyä sanojen voimasta.

”En ole koskaan elämässäni epäillyt, etteivätkö sanat voisi muuttaa hyvin paljon asioita. Mutta kun menettää jonkun, herää kysymys, minkä arvoisia ovat kaikki nämä sanat, joihin olet kuluttanut niin paljon energiaa? Vaihtaisitko sanat pois saadaksesi ihmisen takaisin?”

Romaanin kirjoittaminen kesti kolmisen vuotta ja oli vaikeaa.

”Nuorempana ajattelin, että tulisin taitavammaksi tässä. Että jokainen prosessi olisi varmempi, turvallisemman tuntuinen, hallitumpi. Nyt olen 37, ja asteittain ymmärrän vähemmän ja vähemmän tästä fantastisesta ammatista.”

Jonas Hassen Khemiri tunnetaan kirjailijana vahvasti kielen varassa elävästä tuotannosta, myös poliittisuudesta.

Esikoisromaani Ajatussulttaani (Ett öga rött) oli tapaus Ruotsissa. 15-vuotiaan Halimin tarina hurmasi niin kriitikot kuin lukijat. Khemiri oli kuin ”eliitin märkä uni pesunkestävästä maahanmuuttajakirjailijasta”, kuten luonnehdittiin kirjallisuusohjelma Babelissa.

Tunisialaisen isän ja ruotsalaisen äidin pojan tulkittiin kirjoittavan ”blattesvenskalla”, maahanmuuttajalähiöiden murteella, mikä tuohon aikaan koettiin tuoreena. Hän avasi tietylle joukolle kulttuurieliittiä oven toiseen Ruotsiin turvallisesti kotisohvalta.

Todellisuudessa Khemiri on kasvanut Hornstullin nykyisin trendikkäissä kortteleissa Södermalmilla, ja kirjan puheenparsi oli hänen omaa kehitelmäänsä, kuin leikkiä aitoudella. Lisäksi kirjan päähenkilö Halim oli syntynyt ja kasvanut Ruotsissa. Khemiri haluttiin silti nähdä jonkinlaisena lähiöiden edustajana.

Tunnetuin hänen teksteistään lienee silloiselle oikeusministerille Beatrice Askille osoitettu avoin kirje. Dagens Nyheterissä 2013 julkaistussa kirjeessä kirjailija ehdotti, että Ask vaihtaisi hänen kanssaan nahkoja.

Teksti kertoi arkipäivän rasismista ja kokemuksista, jota Askin kaltainen poliitikko ei ollut voinut kokea.

Teksti käännettiin lukuisille kielille ja se on edelleen yksi Dagens Nyheterin verkossa koskaan jaetuimmista.

Uusin romaani eroaa nyt Jonas Hassen Khemirin aiemmista teoksista näennäisellä yksinkertaisuudellaan. Kieli on hillittyä ja tarina etualalla. Yhteiskunnalliset teemat ovat aiempaan tapaan mukana taustalla.

Teos kertoo tukholmalaisesta luokkayhteiskunnasta. Se kertoo kaupungin jakaantuneisuudesta, ja siitä, kuinka raha tekee läheisyydestä joskus mahdotonta.

Politiikka saa pysyä rivien väleissä, Khemiri sanoo. Häntä ei saa houkuteltua keskusteluun Ruotsin päivänpolttavista teemoista.

”Uskon, että olen tehokkain ja voin parhaiten, kun politiikka saa tihkua kertomuksistani. Sillä romaani on täydellinen muoto moniulotteisuudelle. Siinä saa tilaa asioille tavalla, joka on paljon vaikeampi haastatteluissa tai vaikka avoimissa kirjeissä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat