Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kirjamyynti kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 – lasten- ja nuortenkirjat veturina

Kulttuuri
 
Helsingin Sanomat

Lasten- ja nuortenkirjojen menekki sekä verkkokaupan vilkastuminen taittoi vuonna 2015 kirjamyynnin pitkään jatkuneen laskusuhdanteen hienoiseksi kasvuksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008.

Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan kirjamyynti kasvoi 0,5 prosenttia. Kyseiset, alan keskeiset järjestöt luonnehtivat tulosta ”merkittävästi paremmaksi kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla”.

Lasten- ja nuortenkirjojen kysyntä kasvoi viime vuonna myös monessa muussa länsimaassa. Suomessa kasvua oli 13 prosenttia.

Eniten ostettiin Mauri Kunnaksen teosta Kesä Koiramäessä, runsaat 50 000 kappaletta. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun ihmeellinen joulu oli hyvä kakkonen (45 400 kpl). Vuoden erityispiirteenä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa voidaan pitää musiikkikirjojen menekkiä.

Käännetyn kaunokirjallisuuden myynti kasvoi 12 prosenttia, mutta kotimainen laski 14 prosenttia, joten yhteistulos painuu negatiiviseksi.

Käännetyn kaunokirjallisuuden myyntiä vetivät dekkarit ja jännityskirjallisuus, joita on vuoden 20 parhaan joukossa peräti 18 teosta. Eniten ostajat suosivat David Lagercrantzin jatko-osaa Stieg Larssonin Millennium-trilogialle. Se mikä ei tapa myi lähes 39 000 kappaletta.

Kaikkein halutuimmat kaunokirjat olivat kuitenkin edelleen kotimaista tekoa. Ilkka Remeksen Jäätyvä helvetti myi 54 900 ja Sofi Oksasen Norma 52 700 kappaletta.

Finlandia-palkinto nosti Laura Lindstedtin Oneironin kolmanneksi 46 000 kappaleella. Edellinen voittaja, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät myi vuonna 2014 peräti 73 800 kappaletta.

Kärkisijoista huolimatta myös Remeksen ja Oksasen menekki on jopa puolittunut kaikkein suotuisimmista vuosista. Kappalemääräisesti laskettuna kaunokirjallisuuden kokonaismyynti laski edelleen merkittävästi.

Tietokirjat ylsivät lähes edellisen vuoden tasolle, kiitos aikuisten värityskirja-ilmiön. Suomessa värityskirjat luokitellaan tietokirjallisuudeksi.

Vaikka urheilukirjojen menestys jatkui, vuoden myydyin, Jari Litmasen Litmanen 10 hävisi kappalemääräisessä myynnissä rutkasti edellisvuoden hitille, Teemu Selänteen elämäkerralle. Litmasta meni nyt 43 800 kappaletta, Selännettä vuotta aiemmin 76 900 kappaletta.

Sarjakuvien myyntiä hallitsee Pertti Jarla. Parhaiten hänen monista teoksistaan myi Fingerpori 8, 15 400 kappaletta.

Pokkarilistan ykköseksi, ohi Juha Vuorisen Maastamuuttajan päiväkirjan, nousi Katja Ketun Kätilö (32 700 kpl).

Sähköisten tuotteiden, kuten sähkökirjojen ja ladattavien äänikirjojen, myynti kasvaa. Niiden osuus kustantajien kokonaismyynnistä on kuitenkin edelleen liki olematon, vain kaksi prosenttia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat