Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tove Janssonin teoksille vihdoin pysyvä esityspaikka Helsingissä: Jansson-galleria avautuu Tennispalatsissa huomenna

Esille pääsevät muun muassa freskot, joihin muumitaiteilija maalasi rakastettunsa

Kulttuuri
 
Foto Roos
Tove Jansson maalaa freskoa Juhlat maalla Helsingin kaupungintalon ravintola Kaupunginkellarissa. Opiskelutoveri Niilo Suihko tarkkailee.
Tove Jansson maalaa freskoa Juhlat maalla Helsingin kaupungintalon ravintola Kaupunginkellarissa. Opiskelutoveri Niilo Suihko tarkkailee. Kuva: Foto Roos

Helsingissä on vihdoin pysyvä Tove Jansson -näyttely, kun Tennispalatsissa avautuu perjantaina Helsingin kaupungin taidemuseo Hamin Tove Jansson -galleria.

Galleria on pieni, vain kahden näyttelyhuoneen kokoinen, mutta se tarjoaa pysyvät tilat vaihtuville Jansson-aiheisille näyttelyille. Ensimmäisen näyttelyn teemana ovat Janssonin julkiset teokset.

”Tove Jansson tunnetaan monipuolisena taiteilijana, mutta harva tietää, että hän oli myös julkisen taiteen tekijä”, sanoo Hamin johtaja Maija Tanninen-Mattila.

Näyttelyn ytimen muodostavat freskot Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa, jotka Jansson maalasi vuonna 1947 Helsingin kaupungintalon Kaupunginkellari-ravintolaan. Niiden on määrä olla esillä pysyvästi.

Juhlat maalla on idyllin kuvaus viulisteineen ja rakastavaisineen, kun taas Juhlat kaupungissa -freskossa tanssitaan ja tupakoidaan.

Maija Toivanen
Tove Jansson: Juhlat kaupungissa, 1947
Tove Jansson: Juhlat kaupungissa, 1947

Juhlat kaupungissa on omaelämäkerrallinen teos, kertoo veljentytär Sophia Jansson. Juhlat olivat Tove Janssonille tärkeitä vastakohtana ankaralle todellisuudelle, ja ne toistuivat usein sekä hänen kirjoissaan että maalauksissaan.

Kun Jansson maalasi freskot vuonna 1947, oli juhlaan myös aihetta.

”Sota oli ohi ja sai taas juhlia ja tanssia, mutta tiedetään, että Tove oli kokenut jotain mullistavaa myös omassa elämässään”, Sophia Jansson kertoo. Tove Jansson oli rakastunut ensimmäistä kertaa.

Rakastettu löytyy myös freskosta. Keskivaiheilla tanssin pyörteissä oleva tummatukkainen nainen on saanut piirteensä teatteriohjaaja Vivica Bandlerilta. Bandler ja Jansson olivat tavanneet 1946. Heidän suhteensa oli salainen, mutta inspiroi muun muassa muumikirjoissa esiintyviä Tiuhtin ja Viuhtin hahmoja.

Etualalla freskossa istuu Tove Jansson itse.

”Hän päätti olla mukana näissä juhlissa itsekin”, sanoo veljentytär.

Tarkkasilmäinen huomaa freskosta Tove Janssonin viinilasin vierestä myös pienen muumihahmon. Jansson oli maalauksen tekoaikaan julkaissut jo ensimmäiset muumitarinansa.

Foto Roos
Kaupunginkellari alkuperäisessä asussaan.
Kaupunginkellari alkuperäisessä asussaan.

Moni muistaa freskot Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen ala-aulasta, jossa ne olivat esillä vuodesta 1974 vuoteen 2014.

Kuntokartoituksessa selvisi, että freskot alkoivat olla hauraassa kunnossa. Läpivalaisu paljasti halkemia, jotka ulottuivat läpi laastipinnan. Freskot päätettiin kunnostaa ja siirtää turvaan Tennispalatsin museotiloihin, joissa niille voitiin taata vakaat olosuhteet.

Freskojen seuraksi Hamiin on tuotu nyt alkuperäiset luonnokset, jotka Jansson teki Auroran lastensairaalaan vuosina 1955–1956 valmistunutta seinämaalausta varten. Lisäksi seinämaalauksesta on valmistettu Hamiin osakopio.

Jansson-galleriassa on esillä myös museon kokoelmiin kuuluva öljymaalaus Ennen naamiaisia (1943) sekä Tove Janssonin veljen Per Olov Janssonin valokuvia.

Hanna Rikkonen
Tove Jansson: Leikki III, 1955
Tove Jansson: Leikki III, 1955

Museon amanuenssi Mikko Oranen kertoo, että kokoelmissa olisi Janssonin teoksia enemmänkin. Näyttelyn kokoa rajoittaa kuitenkin tilan vähyys. Vaihtuvilla näyttelyillä voidaan kuitenkin valottaa Janssonin uran eri puolia, ja museossa on jo ideoitu tuleville vuosille lukuisia Tove-näyttelyitä.

”Tovestahan irtoaa vaikka mitä”, Oranen sanoo.

Mahdollisia näyttelyteemoja voisivat olla Jansson sarjakuvataiteilijana, Jansson poliittisena taiteilijana, Janssonien perhe tai Jansson ja Helsinki, hän kertoo.

Maija Toivanen
Tove Jansson: Juhlat maalla, 1947
Tove Jansson: Juhlat maalla, 1947

Kiinalaistaiteilija Ai Weiwein näyttely jatkuu Hamissa vielä 28. helmikuuta asti. Huhtikuussa museossa avautuu Heinojen taidekokoelmaa esittelevä Rakkaudella Heino ja lokakuussa japanilaistaiteilija Yayoi Kusaman retrospektiivi.

Tove Jansson –galleria Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa 29. tammikuuta lähtien ti-su klo 11-19. Liput 10 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Perjantaina 29.1. vapaa pääsy klo 16 lähtien.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat