Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Satavuotias Kansallismuseo uudistuu merkittävästi

Täällä muinoin asuneiden ihmisten elämä avautuu, kun pääsemme kokeilemaan heidän arkisia esineitään.

Kulttuuri
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Vilkas Mannerheimintie ei häiritse Kansallismuseon rauhaa muurien suojassa.
Vilkas Mannerheimintie ei häiritse Kansallismuseon rauhaa muurien suojassa. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Kansallisromanttisen tyylin helmi

 Kansallismuseon suunnittelivat maineikkaat arkkitehdit Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Kansallisromanttista suuntausta edustava rakennus avattiin yleisölle 31. tammikuuta 1916.

 Museon keskihallin neljä holvimaalausta teki Akseli Gallen-Kallela. Ne pohjautuvat hänen Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn toteuttamiinsa Kalevala-aiheisiin freskoihin.

 Kansallismuseon kokonaisuuteen kuuluu nykyisin seitsemän museota ja kaksi linnaa: Kansallismuseo sekä sen tiloissa toimiva Kulttuurien museo, Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Olavinlinna ja Hämeen linna.

”Haluamme kertoa Suomen ja ihmisenä olemisen vaiheista, tarjota mahdollisuuksia eläytyä menneeseen aikaan”, Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. ”Esihistoriallisena aikanakin jokainen päivä oli nykyisyyttä.”

Yksi tie edeltäjiemme nahkoihin pääsemiseen on heidän käyttämiensä esineiden kosketteleminen ja kokeileminen.

Kaisa Rautaheimo / HS
Poikkitaiteellinen näyttely Brilliant! esittelee korumuotoilua 1960-luvulta nykypäivään sekä Susanna Majurin valokuvia.
Poikkitaiteellinen näyttely Brilliant! esittelee korumuotoilua 1960-luvulta nykypäivään sekä Susanna Majurin valokuvia.

”Kokoelmissa on varmasti paljon arkista esineistöä, joita voitaisiin irrottaa yleisön käsiin”, Anttila kertoo. ”Ihmisten on saatava iloita kokoelmista.”

Anttilan mukaan kokoelmat ovat väline Suomen historian ymmärtämiseen, kaikkine monikulttuurisine aineksineen.

Mitä tahansa aarretta ei tietenkään pääse koskettelemaan.

”Aina säilyy ydinkokoelma, jota hoidetaan museaalisten säännösten mukaan”, ylijohtaja Anttila sanoo.

Kaisa Rautaheimo / HS
Museon eteisen kattofresco.
Museon eteisen kattofresco.

Kansallismuseon peruskorjaus valmistui vuonna 2001, ja perusnäyttely on ollut ennallaan siitä asti. Nyt sitä on alettu uudistaa merkittävällä tavalla.

Kaisa Rautaheimo / HS
Jakkarilan sali 1760-luvulta on osa museon pysyvää näyttelyä.
Jakkarilan sali 1760-luvulta on osa museon pysyvää näyttelyä.

Tänä vuonna myllätään esihistorian osuus. Itsenäisyyden ajan osuus valmistuu Suomen satavuotisjuhlaan 6. joulukuuta 2017 mennessä.

Kyseisten jaksojen väliin jäävä Ruotsin ja Venäjän vallan aika toteutetaan toisin viimeisenä. Valmista pitäisi tulla vuoden 2019 aikana.

Uudistustyöt eivät kuitenkaan missään vaiheessa sulje museota.

Huomenna sunnuntaina – päivälleen sata vuotta museorakennuksen avajaisten jälkeen – järjestettävän juhlaohjelmisto käynnistyy Mieskuoro Huutajien onnitteluhuudolla museon pääportailla klo 11.

Myös oopperalaulaja Jussi Merikanto esiintyy, ja teemaopastuksia järjestetään tasatunnein.

Kaisa Rautaheimo / HS
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 5B-luokka vierailulla.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 5B-luokka vierailulla.

Kokoelmien ainutlaatuisista aarteista esimerkiksi Janakkalan miekkalöytö on esillä vain juhlapäivän ajan. Yleisön nähtäville saadaan myös nuorten Leijonien MM 2016 -kultapokaali.

”Olemme esittäneet toivomuksen, että leijonajoukkueelta saataisiin jokin esine pysyvästi kokoelmiin”, Elina Anttila kertoo.

”Kun yhteistä kansallista historiaa ja yhteisiä kokemuksia tallennetaan, niin juuri sen tyyppisiä asioita meiltä nimenomaan pitää kerätä tästä ajasta.”

Mistään nuorison sisäänheittojutusta ei siis ole kysymys.

Jo sata vuotta sitten Kansallismuseon perusajatus oli kertoa Suomen ja suomalaisten historiasta ja nykypäivästä. Tehtävä on sama edelleen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat