Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kolme Thomén veljestä teloitettiin Vihdissä 1918 – koston kierre alkoi

Marko Paavilaisen uusi kirja kertoo, miten menestyneiden ruotsia puhuneiden veljesten kohtalo täyttyi kansalaissodan alussa.

Kulttuuri
 
C. Lönnqvist
Punavankeja Helsingissä. Lauri Kara joutui toukokuussa 1918 Kouvolan vankileirille, josta karkasi ja päätyi lopulta Neuvostoliittoon.
Punavankeja Helsingissä. Lauri Kara joutui toukokuussa 1918 Kouvolan vankileirille, josta karkasi ja päätyi lopulta Neuvostoliittoon. Kuva: C. Lönnqvist

Aserasva lehahti sieraimiin, ilmassa haisi pelko. Elohopea oli pudonnut hädin tuskin pakkaselle. Kello läheni kahta, oli 1. päivä helmikuuta 1918. Kiväärien metallinen latausääni kiiri ilmassa ja ennakoi pahaenteisesti kuolemaa. Seurasi hetken hiljaisuus, kunnes taivas repesi, ja pelätty yhteislaukaus kajahti. Kahdeksan miestä kaatui tienposkeen kinostuneeseen lumihankeen kilometrin päässä Nummelan työväentalosta Rientolasta, joka palveli paikallisen punakaartin esikuntana.

Gösta Serlachiuksen kanssa yhteistyötä tehnyt William Thomé oli ehdolla myös Metsähallituksen ylijohtajaksi.
Gösta Serlachiuksen kanssa yhteistyötä tehnyt William Thomé oli ehdolla myös Metsähallituksen ylijohtajaksi.

Siihen veriseksi värjäytyneeseen sohjoon päättyi myös kolmen lahjakkaan veljeksen – Valter, William ja Ivar Thomén – lyhyeksi jäänyt elämä. Heidän johtamansa akateemisesti koulutettujen nuorehkojen miesten ryhmän tähtäimessä oli ylittää Porin, Tampereen, Lahden ja Viipurin välille syntynyt rintamalinja ja liittyä valkoisten armeijaan. Uhrien joukossa oli myös edellisen kevään ylioppilas Erik Castrén.

Teloituksista vastasi sähkömonttööri Lauri Karan johtama Hyvinkään punakaartin lentävä osasto, joka tuli hevoskyydillä Hyvinkäältä Vihtiin. Punaisten sodanjohto ei ollut antanut lentävälle osastolle toimeksiantoa murhista, vaan Karan joukko toimi omin päin, kun se teloitti kylmästi ilman pikaoikeudenkäyntiä koko Thomén veljeksien porukan. Heidät oli pidätetty lähellä Nummelan asemaa, koska reessä matkanneita miehiä epäiltiin suojeluskuntalaisiksi. Vällyjen alta löytyi pistooli ja useampi kivääri.

Aiemmin samana päivänä Lauri Karan lentävä osasto oli ehtinyt tehdä toisenkin joukkoteloituksen tienristeyksessä Koivissillassa kivenheiton päässä Vihdistä. Ensimmäiset yhdeksän uhria kuuluivat hekin suomenruotsalaiseen sivistyneistöön. Lentävä osasto ryösti heidät – kuten kävi myös Thomén porukalle.

Marko Paavilainen tarkastelee juuri tätä kansalaissodan ensimmäisiin veritekoihin kuuluvaa joukkoteloitusta maanantaina ilmestyvässä teoksessa Murhatut veljet – Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Siinä mielessä kirja avaa uusia uria, että Paavilainen pyrkii tarjoamaan lähdekriittisen kokonaisesityksen Thomén veljesten kohtalosta.

Samalla hän myös analysoi, miten veljesten teloitus heijastui valkoisten harjoittamaan silmittömään terroriin Vihdissä kansalaissodan loputtua. Myös veljesten tausta painoi vaa’assa: Valter ja Ivar olivat tunnettuja arkkitehtejä ja metsänhoitaja William taas Thomeston perustaja.

Teollisuusrakennuksia Mänttään ja Varkauteen suunnitellut Valter Thomé (kesk.) Medvastön laidunniityllä Kirkkonummella.
Teollisuusrakennuksia Mänttään ja Varkauteen suunnitellut Valter Thomé (kesk.) Medvastön laidunniityllä Kirkkonummella.

Nummelan ja Vihdin tapahtumilla oli paljon kauaskantoisempi merkitys kuin aiemmin on uskottu. Thomén veljesten kohtalo oli enemmän kuin pelkkä yksittäinen tapahtuma.

Marko Paavilaisen mukaan historialliset heijastusvaikutukset ovat siinä mielessä paradoksaalisia, että Lauri Karan lentävä osasto teloitti veljekset pikemminkin hetken mielijohteesta kuin ennakkoon laaditun suunnitelman mukaisesti.

”Jo ennen kansalaissotaa – loppuvuodesta 1917 – Nummelan työväenyhdistyksen pöytäkirja paljastaa, että yhdistys paheksui näiden lentävien osastojen toimintaa ja piti niitä paikkakunnalta toiselle kiertävinä rosvojoukkoina. Sitten sellainen osuu sattumalta Nummelaan ja Vihtiin”, Paavilainen kertoo.

Thomén veljekset eivät voineet aavistaa kohtaloaan. Liioin Lauri Karan lentävä osasto ei etukäteen tiennyt, mikä osuus sillä lopulta oli Thomén veljesten kohtalon täyttymisessä. ”Uskon, että tilaisuus teki Karan miehistä murhaajia. Tulikasteen jälkeen he turtuivat: kun on kerran kastanut kätensä vereen, kynnys väkivaltaan mataloituu.”

Veljeskatraaseen kuulunut taidemaalari Verner Thomé selvisi hengissä kansalaissodasta.
Veljeskatraaseen kuulunut taidemaalari Verner Thomé selvisi hengissä kansalaissodasta.

Myös Ruotsi reagoi veljesten murhaan jo kansalaissodan aikana. Marko Paavilainen muistuttaa, että Ruotsi harkitsi joukko-osaston lähettämistä Suomeen, koska sikäläisen uutisoinnin mukaan punaiset tappoivat suomenruotsalaisia, mutta sotaan osallistumisesta ei syntynyt poliittista päätöstä.

”Punakaartin lentävien osastojen toiminta on pelottava ilmiö, koska tietyssä ryhmässä tavallisista 25-vuotiasta nuorukaisista tulee yhtäkkiä kylmäverisiä tappajia. Kirjoittaessani kirjaa mieleeni tulivat Jugoslavian hajoamissodat ja etniset puhdistukset”, Marko Paavilainen toteaa. ”Tämä on myös varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun nuoret miehet lähtevät tunnusten kanssa ylläpitämään yleistä järjestystä.”

ARI-VEIKKO PELTONEN
Otavan toimitalo (1905) on Valter Thomén ja Karl Lindahlin tunnetuimpia töitä Helsingissä.
Otavan toimitalo (1905) on Valter Thomén ja Karl Lindahlin tunnetuimpia töitä Helsingissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat