Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sisäpiirilähteet HS:lle: Hallitus haluaa karsia Yleisradion tehtäviä ja leikata rahoitusta

Syksyllä 90 vuotta täyttävän Yleisradion tehtävästä käydään nyt kovaa poliittista vääntöä.

Jaakko Lyytinen HS
Fakta

Yle lukuina

 Liikevaihto 472,9 miljoonaa euroa (2014). (Esimerkiksi MTV:n liikevaihto on 248 miljoonaa.)

 Vakituisia työntekijöitä noin 3 100 henkilöä. (MTV: noin 300 henkeä.)

 Neljä tv-kanavaa, kuusi radiokanavaa ja kolme digitaalista radiopalvelua

 Laajat verkkosivustot Yle.fi ja Svenska.yle.fi

 19 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä sekä saamenkielinen aluetoimitus.

”Mistä tuli näin valtava halu panna Yle uusiksi?” kysyy keskustan sisäpiiriläinen.

Ja vastaa itse: muutoshalu johtuu pääministeri Juha Sipilästä.

”Jos hän on valmis kyseenalaistamaan paljon muutakin yhteiskunnassa, miksi Yle ei olisi yksi näistä asioista.”

Demarivaikuttajan mukaan Sipilä ei ole yksin: ”Hallitus löysi toisensa Ylen kohdalla.”

Hänen mukaansa niin sanottu lautakasajupakka painaa yhä keskustalaisia, kokoomusta hiertää Ylen rahoitusratkaisu ja perussuomalaiset kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi Ylen ohjelmissa.

”Nyt he päättivät panna ison pyörän pyörimään.”

Mitä Ylelle on nyt oikein tapahtumassa?

Pakolaiskriisi, sote, yhteiskuntasopimus. Politiikan tarkkailijoiden huomio on keskittynyt valtaviin kysymyksiin, joiden katveessa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa. Kuten poliittinen vääntö Yleisradion asemasta.

Kerrataanpa, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Edellisellä hallituskaudella tehtiin iso päätös Ylen rahoituksesta. Riitaisten neuvotteluiden jälkeen eduskuntaryhmien vetäjät sopivat Yle-verosta joulukuussa 2011. Veroa alettiin kerätä vuoden 2013 alussa.

Keskustelu Ylen tehtävistä jäi kuitenkin kesken.

Siihen palattiin heti hallitusneuvotteluissa toukokuussa 2015. Hallitusta oli muodostamassa porvarikolmikko, jossa ei ollut suuria Ylen ystäviä.

Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat heti kärkeen olevansa yhtä mieltä siitä, että Ylen tehtävät ja rahoitus on nyt arvioitava uudelleen. Hallitusohjelmaan kirjattiin: Ylen tehtävistä ja rahoituksesta saisi päättää parlamentaarinen työryhmä.

Ylessä huolestuttiin. Marraskuussa 2014 keskustan Juha Sipilä oli nostanut Ylen aseman esille Mediapäivien puheenvuorossaan. Sipilä totesi, että Yleisradion roolia pitää uudelleen ”kriittisesti arvioida”. Sipilän mielestä ei voinut olla oikein, että Yle pyrkii liian monella media-alueella markkinajohtajaksi.

Puoli vuotta myöhemmin oli tekojen aika. Jos hallitus kääntäisi kammesta, se saisi koskea myös Yleä.

Ylen nostaminen hallitusneuvotteluihin toukokuussa 2015 herätti ärtymystä oppositiossa. Se rikkoi pitkän perinteen, jossa Ylen asiat ovat olleet eduskunnan, eivät hallituksen hoidossa. Tällä on haluttu taata Ylen riippumattomuus. Yleisradio on ollut eduskunnan radio, jonka asioista on päätetty parlamentaarista konsensusta hakien.

Syyskuussa 2015 opposition kiukku kasvoi suuttumukseksi. Nyt syynä oli hallituksen toimintatapa Ylen rahoituksen indeksijäädytyksessä.

Eduskunta oli vielä kesälomalla, kun keskustan ryhmänjohtaja Matti Vanhanen tiedusteli sähköpostitse eduskuntaryhmien kantaa Yle-veron indeksikorotuksen jäädytykseen. Oppositio piti tapaa pöyristyttävänä ja osa puolueista jätti vastaamatta.

Jäädytys oli jo toinen Yle-veron lyhyessä historiassa. Edellinen oli johtanut yt-neuvotteluihin Ylessä. HS:n tietojen mukaan lisää jäädytyksiä on luvassa.

Erityisen ärhäkkäästi Vanhasen toimintaan reagoi Sdp, jonka ryhmänjohtaja Antti Lindtman syytti hallitusta suhmuroinnista. Lindtmanin mukaan hallitus oli ryhtynyt sooloilemaan kulisseissa Ylen osalta.

Hallituksen vauhti oli niin kova, että edes omille avainpelureille ei ehditty kertoa asiasta. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Kimmo Kivelä kuuli indeksijäädytyksestä medialta.

Toiminta herätti kiihtymystä myös muiden hallituspuolueiden riveissä. Eduskunnassa on perinteisesti ollut puoluerajat ylittävä ”Yle-puolue”, johon lasketaan valtaosa Sdp:stä, vasemmistoliitosta, vihreistä sekä Rkp. Heidän lisäkseen vahvaa Yleä kannattavia poliitikkoja on ollut myös porvaripuolueissa, erityisesti keskustassa.

Tämä joukko on kuitenkin nyt olennaisesti harventunut, sanovat useat HS:n haastattelemat kansanedustajat.

”Keskustassa on ollut vanhastaan yle-puoluelaisia, mutta nyt enemmistö on niitä, jotka eivät enää osaa erottaa Ylen julkista tehtävää ja kritiikkiä Ylen journalistisesta linjasta”, keskustan sisäpiiriläinen sanoo.

Hänen mukaansa Ylen uutisointi on vaikuttanut monen kansanedustajan näkemyksiin. Viime aikoina äänekkäimmät Yleisradion kritisoijat eivät ole tulleet kaupallisen median piiristä vaan eduskunnasta. ”Tämä on tunnepitoinen asia. Yle on taho, joka raportoi meistä veronmaksajien rahoilla ja eduskunnan alaisena. Moni kollega sanoo, että rahat pois, jos Yle on tehnyt paskan jutun.”

Erään konkarikansanedustajan mukaan päättäjien kriittisyys johtuu ”kentän äänestä”.

”Ylen ohjelmapolitiikka ei tyydytä merkittävää osaa suomalaisista. Koska he kokevat, että se tapahtuu monopolin kautta verorahalla, se luo kovaa painetta poliittiseen päättäjään.”

Hän uskoo, että Ylen tehtäviä tullaan nyt karsimaan kovalla kädellä.

Päättäjien Yle-kriittisyyttä on voimistanut myös kasvanut tietoisuus kaupallisen median vaikeuksista. Jatkuvat uutiset yt-neuvotteluista ja säästöistä eivät ole jääneet huomaamatta.

”Eduskunnassa on ymmärrys siitä, että muu mediakenttä on ahtaalla. Kun muista toimituksista on infossa paikalla yksi toimittaja, Ylestä voi edelleen olla kolme tai neljä tyyppiä. Resurssiero näyttää valtavalta”, sanoo keskustan sisäpiiriläinen.

Kaupallisen median kipupisteet käyvät hyvin ilmi viestintäkonsultti Jaakko Tapanisen raportista Ylen suuri tehtävä, joka ilmestyi alkuvuodesta 2015. Viestinnän Keskusliiton ja suurten mediatalojen, kuten Alman ja Sanoman, rahoittamassa raportissa kuvataan, kuinka Yle on tullut yhä enemmän kaupallisen median tontille tarjoamalla verkkouutisten ja urheilun lisäksi viihdettä, digitaalisia oppimateriaaleja ja elämäntapasisältöä.

”Nykykehitys voi äärimmillään johtaa tulevaisuuteen, jossa eduskunnan hallitsema Yleisradio on täysin ylivertainen joukkotiedotuskanava. Jos valtaan nousisi asemaansa häikäilemättä käyttävä poliittinen ryhmittymä, kuinka oppositio saisi äänensä kuuluviin?” Tapaninen pohti raportissaan.

Nyt kriittisissä puheenvuoroissa toisena vaihtoehtona välähtää hallituksen alistama heikko Yle.

”Toivon, ettei Suomi lähde Puolan tielle”, sanoo vihreiden kansanedustaja. Puolassa uusi hallitus vaihtoi ensitöikseen paikallisen yleisradion johdon.

Puola-vertaukset voivat kuulostaa yliampuvilta, mutta hallitukselle on tullut puolessa vuodessa opposition mukaan myös toinen ohilaukaus.

Hallitus ohitti parlamentaarisen perinteen syksyllä 2015 toistamiseen. Vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehyksiä – siis budjetin sisään.

Tämä oli vastoin eduskuntaryhmien puheenjohtajien päätöstä. Yle-veron yhteydessä joulukuussa 2011 ryhmänjohtajat olivat sopineet, että Ylen riippumattomuuden turvaamiseksi julkisen palvelun vero ei nimenomaan sisälly valtiontalouden kehyksiin.

Jos hallitus pääsisi päättämään Ylen budjetista, se vaarantaisi Ylen riippumattomuuden, varoittivat kriitikot.

Lokakuun alussa hallitus esitti, että pienituloiset vapautettaisiin Yle-verosta. Se tarkoittaa noin 300 000 henkilöä. Opposition laskelmien mukaan päätös aiheuttaa jopa 20 miljoonan euron rahoitusvajeen.

”Pelkään, että vaikka meillä on Yle-laki, sekään ei enää pidättele tätä hallitusta”, sanoo vihreiden kansanedustaja.

”Tässä asiassa – kuten muissakin – hallituksella on ajatuksena, että kavennetaan julkista sektoria ja siirretään määrärahoja yksityiselle puolelle.”

Tämän johtopäätöksen voisi vetää myös Anssi Vanjoen työryhmän raportista, joka julkistettiin joulukuussa 2015. Viestintäministeri Anne Bernerin asettaman työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa kotimaisia mediamarkkinoita. HS:n tietojen mukaan ministeri Berner edellytti ryhmältä radikaaleja irtiottoja ja ehdotuksia.

Ministeri sai, mitä tilasi. Työryhmä ehdotti muun muassa, että riippumattomien tuotantojen kiintiö pitäisi vähitellen kasvattaa kolmannekseen Ylen kaikista kuluista. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Ryhmän konkreettisista ehdotuksista monet keskittyivät nimenomaan Ylen asemaan.

”Työryhmä katsoo, että Yleisradion tämän hetkinen, pitkälti yleisöjen maksimointiin ja markkinajohtajuuteen pyrkivä strategia vaikeuttaa huomattavasti kaupallisen median toimintaa”, raportissa todetaan.

HS:n tietojen mukaan yksi ryhmän jäsenistä oli ilmoittanut ensimmäisessä kokouksessa, että Yle pitää lakkauttaa. Kyse ei tiettävästi ollut vitsistä.

Nyt poliittinen paine kohdistuu kahteentoista kansanedustajaan, jotka muodostavat parlamentaarisen työryhmän. Tämä on juuri se hallitusohjelmassa mainittu ryhmä, jonka tehtävänä on toukokuun loppuun mennessä saada selvitettyä Ylen julkisen palvelun tehtävän laajuus, toteuttamistapa ja rahoituksen taso. Sen lisäksi ryhmän tulisi myös arvioida, miten eduskunnan omistajaohjaus Yleisradioon toteutetaan.

Alun perin ryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin keskustan Matti Vanhanen, mutta lokakuussa 2015 Vanhanen vaihtui yllättäen kokoomuksen eduskuntaryhmän vetäjään Arto Satoseen.

Työ on alkanut kompastellen.

Rio Gandara / HS
Yleisradion tehtävää pohtivaa parlamentaarista työryhmää johtaa kokoomuksen Arto Satonen.
Yleisradion tehtävää pohtivaa parlamentaarista työryhmää johtaa kokoomuksen Arto Satonen.

Ryhmään kuuluva kokoomuksen Eero Lehti kertoi jo yhteenotosta Sdp:n edustajien Krista Kiurun ja Eero Heinäluoman kanssa kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä. Lehti moitti Yleä tehottomuudesta ja ehdotti Ylen yksityistämistä osittain tai kokonaan. HS:n taustahaastatteluissa ryhmän jäsenet hämmästelevät Lehden sooloilua. HS:n tietojen mukaan tilanne on niin kireä, että Satosen ryhmälle ollaan antamassa lisäaikaa syksylle.

Ryhmässä ei päästy alussa sopuun edes teetettävistä selvityksistä. Sen takia nyt meneillään on vielä pari ylimääräistä Yle-raporttia.

HS:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on teettämässä omaa raporttiaan, jossa arvioidaan Ylen ”toiminnallista tehokkuutta erityisesti suhteessa kotimaisiin media-alan toimijoihin ja kotimaisiin muihin yrityksiin”. Selvityksessä voidaan ministeriön mukaan tarvittaessa arvioida Ylen toimintaa myös suhteessa ulkomaisiin vastaaviin toimijoihin. Selvitykselle etsitään nyt tekijää konsulttien kilpailutuksella.

Mutta tekeillä on myös toinen Yle-raportti. Sen on tilannut valtioneuvoston kanslia, kertoo Arto Satonen. Hänen mukaansa tämä tutkimus käsittelee mediamarkkinoiden tilannetta Suomessa sekä kansainvälistä vertailua verotuskäytännöistä ja tukimuodoista. Sen pitäisi valmistua helmikuussa.

Parlamentaarinen yksimielisyys voi olla tällä kertaa mahdoton tavoite. Nyt on kaivauduttu asemiin. Oppositio puolustaa Sdp:n johdolla Ylen asemaa. Siksi Satosen ryhmään valittiin eturivin poliitikot, Yle-veron ministerinä läpi ajanut Krista Kiuru ja Eero Heinäluoma.

Opposition edustajat saattavat saada yllättävää taustatukea ainakin perussuomalaisten Kike Elomaalta, joka korostaa HS:lle Ylen merkitystä. Myös Ylessä on tuotettu lobbausmateriaalia Ylen puolustajille. HS:n haltuunsa saamassa ”Kymmenen väärää väitettä Ylestä” -muistiossa torjutaan lukujen avulla väitteitä muun muassa Ylen tehottomuudesta, markkinajohtajuuden tavoittelusta ja siitä, että kaupallisen median ahdinko johtuisi Ylestä.

Ylessä luotetaan siihen, että yhtiön leikkaaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Jos päätettäisiin lakkauttaa esimerkiksi Ylen luovat toiminnot, tämä veisi tuhat työpaikkaa ja merkitsisi merkitsisi muun muassa Radio 1:n lopetusta. Yleläiset laskevat myös sen varaan, että keskustalle tärkeä alueellisen verkoston ylläpito estää liian radikaalit säästötoimet.

Mutta iso pyörä pyörii. HS:n haastattelemien päättäjien puheista voi vetää johtopäätöksen: hallituksen tavoitteena on karsia Ylen tehtäviä ja samalla esittää merkittäviä leikkauksia Ylen rahoitukseen.

Kaikki Yleä koskevat selvitykset arvioivat juuri Yleisradion kilpailukykyä ja tehokkuutta. Yle perataan nurkkia myöten, sanoo Satosen ryhmän jäsen.

”Ylen kilpailukyky tullaan selvittämään nyt hyvin tarkasti. Tulemme selvittämään esimerkiksi, kuinka kilpailukykyiset Ylen uutiset ovat.”

Artikkeli perustuu lukuisiin taustahaastatteluihin. Asian keskeneräisyyden takia haastateltavat kommentoivat nimettöminä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat