Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansalliskirjaston johtaja: Hallitus tekee leikkauksilla uskomatonta ja pysyvää vahinkoa kulttuurille

”Entisaikaan poliitikot olivat sivistyneempiä. Nyt eletään aivan eri arvomaailmassa”, Kai Ekholm sanoo.

Kulttuuri
 
Sami Kero / HS
Kai Ekholmin mukaan hallituksen leikkaukset iskevät erityisen syvästi humanistiseen tutkimukseen.
Kai Ekholmin mukaan hallituksen leikkaukset iskevät erityisen syvästi humanistiseen tutkimukseen. Kuva: Sami Kero / HS

Suomen Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm kritisoi kovin sanoin yliopistoleikkauksia. Ekholm kuvailee aiemmin tällä viikolla Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) sivuilla ilmestyneessä kirjoituksessa Sipilän, Soinin, Stubbin ja Grahn-Laasosen politiikkaa ”äärimmäisen sivistymättömäksi, naiiviksi, keskinkertaiseksi ja valheelliseksi”.

”Nyt irtisanotaan ihmisiä, joiden varassa nykyinen laadukas tutkimus ja opetus ovat menestyneet. Joiden avulla kirjastopalvelut toimivat, sähköiset e-kirjat hankitaan ja julkaistaan yliopistojen julkaisujärjestelmissä. Leikkausten jälkeen kirjastojen aukioloajat lyhenevät, palvelut hidastuvat, ja valmistuminen samoin”, Ekholm kirjoittaa.

Hallituksen yliopistojen määrärahoihin tekemät leikkaukset pakottavat laitokset muun muassa irtisanomaan henkilöstöä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston säästötarve vuoteen 2020 mennessä on yliopiston mukaan 106 miljoonaa euroa. Yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla, ja silloin selvisi, että Helsingin yliopisto lopettaa 980 työsuhdetta, joista 570 irtisanomalla.

Ekholmin johtamalla Kansalliskirjastolla on ainutlaatuinen tehtävä. Se säilyttää kappaleen jokaisesta Suomessa ilmestyneestä painotuotteesta. Kirjasto digitoi sanoma- ja aikakauslehtiä sekä palvelee eri tavoin yliopistojen ja oppilaitosten kirjastoja. Monesta historiallisesta, harvinaisesta dokumentista ainut tunnettu kappale on juuri Kansalliskirjastossa, missä se on yleisön nähtävillä.

”Otamme vastaan koko kansakunnan painetun kulttuuriperinnön, äänilevyt ja pienpainatteet ja jaamme niitä eteenpäin muille vapaakappalekirjastoille. Monelle juuri Kansalliskirjasto merkitsee kansakunnan ja historian identiteettiä. Tilanne on nyt niin dramaattinen, että jonkun pitää sanoa ääneen miten uskomatonta, pysyvää vahinkoa hallitus tekee kulttuurille”, sanoo Ekholm HS:lle.

Leikkaukset vaikuttavat Ekholmin mukaan monin tavoin Kansalliskirjaston toimintaan ja siten tutkimuksen tekemiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Palvelutasossa palataan 1960–70-luvun vauhtiin, ja jotain palveluja joudutaan lopettamaan kokonaan, hän sanoo. Esimerkiksi c-kasetit tulevat ajan saatossa kokonaan tuhoutumaan, sillä niiden digitalisointiin ei riitä henkilökuntaa.

Ekholmin mukaan yliopisto on myös itse epäonnistunut viestimään, että tutkimusta tukevat ja muun muassa it-palveluja tuottavat ihmiset tekevät tärkeää työtä.

”Myytti jostakin epämääräisestä, laskuja pyörittelevästä hallintohenkilökunnasta elää. Meillä he ovat juuri kirjastohenkilöstöä, oikeita ihmisiä, joiden varassa tiede ja tutkimus toimivat”, Ekholm sanoo. Hän ei vielä voi kertoa, miten monta henkilöä Kansalliskirjastosta irtisanotaan, sillä yt-prosessi on tältä osin kesken.

Erityisen syvästi leikkaukset ja siitä aiheutuva kirjastopalvelujen huonontuminen iskee Ekholmin mukaan humanistiseen tutkimukseen, sillä se on erittäin riippuvaista historiallisten aineistojen digitoinnista.

Leikkausten vaikutukset tulevat myös kertautumaan, Ekholm sanoo. ”Kun diginatiivi sukupolvi kohta lähtee opiskelemaan, tulevatko he rullaamaan mikrofilmejä? Tuskinpa, vaan ne aiheet jäävät tutkimatta.”

Ekholmin mielestä nykyhallitukselta puuttuu sivistyksen ja kulttuuriperinnön merkityksen taju.

”Valtiovallan pitäisi osoittaa edes jonkinlaista ymmärrystä kulttuuriperinnön merkityksestä. Entisaikaan poliitikot olivat sivistyneempiä. Nyt eletään aivan eri arvomaailmassa”, Ekholm sanoo.

Hänen mielestään Kansalliskirjasto pitäisi määritellä itsenäiseksi muistiorganisaatioksi jonka budjettiin ei voi koskea. Ekholm kertoo, että asiasta neuvotellaan pian opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

”Kansalliskirjasto on muistiorganisaatio, joka on 375 vuotta hoitanut tehtäväänsä. Ei sitä pitäisi altistaa poliittisille suhdanteille”, Ekholm toteaa.

Kansalliskirjasto avaa ovensa remontin jälkeen 1. maaliskuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat