Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ateneumin uusi näyttely esittelee kuvanveistäjä Auguste Rodinin – ja hänen suomalaiset oppilaansa, jotka täälläkin tunnetaan huonosti

Rodin on yksi maailman kuuluisimmista kuvanveistäjistä, mutta harva suomalainenkaan tietää, keitä olivat Hilda Flodin ja Sigrid af Forselles

Kulttuuri
 
Liisa Takala
Ateneumin oppaat tutustuvat Rodinin Meditaatio-veistokseen Rodin-museon asiantuntijoiden johdolla.
Ateneumin oppaat tutustuvat Rodinin Meditaatio-veistokseen Rodin-museon asiantuntijoiden johdolla. Kuva: Liisa Takala
Kuka?

Auguste Rodin

 Syntyi Pariisissa 1840, kuoli Meudonissa 1917.

 Pidetään modernin kuvanveiston isänä.

 Tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat toisiinsa kietoutuneita rakastavaisia kuvaava Suudelma ja miettisiinsä vaipunut Ajattelija.

 Perintöä hoitaa Musée Rodin Pariisissa.

Ranskalainen Auguste Rodin (1840–1917) on yksi maailman tunnetuimpia kuvanveistäjiä, ja Suomessa häntä on osattu arvostaa jo pitkään: Helsingfors Dagbladetissa häntä kutsuttiin Michelangelon veroiseksi jo vuonna 1887.

Viimeksi Suomessa järjestettiin Rodin-näyttely vuonna 1965, ja nyt kuvanveistäjä on palannut pohjoiseen. 70 veistosta käsittävä näyttely avautuu Ateneumissa tänään perjantaina. Mestarin omien veistosten lisäksi näyttelyssä esitellään huonosti tunnettua taidehistoriaa.

Harva nimittäin tietää, että Rodinin varhaisiin keräilijöihin ja oppilaisiin kuului suomalaisia.

Mutta palataan hetkeksi siihen, miksi Auguste Rodin teki jo omana aikanaan niin suuren vaikutuksen suomalaisiin kuvanveistäjiin ja taidekriitikoihin.

”Suomalaiset kuvanveistäjät opiskelivat Pariisissa, eikä 1890-luvun Pariisissa voinut välttyä Rodinin vaikutukselta”, aloittaa taidehistorioitsija Liisa Lindgren, joka on erikoistunut 1800- ja 1900-lukujen kuvanveistoon. ”Hänen taiteensa oli niin käänteentekevää.”

Rodin oli irrottautunut 1800-luvun historismista ja tuonut taiteeseen uuden kehonkielen, hän jatkaa.

Rodinin elävä ja spontaani muotokieli tuntui vallankumoukselliselta. Myös hänen naiskuvansa oli jotain aivan muuta kuin mihin oli totuttu. Siihen asti kuvanveistäjät olivat kuvanneet lähinnä kainoja neitoja, mutta Rodinin naiset olivat intohimoisia, lihallisia, rajujakin. Malleiltaan hän vaati rohkeutta ja jopa akrobaattisuutta.

Rodin pilkkoi ja yhdisteli teoksiaan uudella tavalla. Hän hyödynsi myös viimeistelemättömän ja viimeistellyn pinnan kontrastia ja toi näyttelyihin teoksia, joita aikalaiset luulivat keskeneräisiksi. Kun Rodin halusi lahjoittaa Ruotsin Nationalmuseetille Ruotsissa esillä olleen Meditaatio-kipsin, siitä kieltäydyttiin, koska sen ei uskottu olevan valmis.

”Hän toi aivan uuden sykkeen kuvanveistoon”, Lindgren sanoo.

Auguste Rodinin teoksista innostui myös Vaasassa syntynyt ja Pariisiin asettunut miljonääri Herman Frithiof Antell (1847–1893).

Antellin taidekokoelmiin kuului teoksia, joissa oli ”herrain huoneisiin sopiva eroottinen vire”, Lindgren muotoilee.

Antell osti Rodinilta 1880-luvulla kolme veistosta, Danaidin, Je suis bellen sekä naisten välistä rakkautta esittävän Satyyrittaret. Ne lahjoitettiin myöhemmin Suomen kansalle. Nyt nekin ovat esillä Ateneumissa.

Rodin veti puoleensa keräilijöiden ohella oppilaita. Mestariveistäjän Antellin luona tavannut Ville Vallgren antoi ymmärtää olleensa itsekin Rodinin oppilaana, mutta se ei tiettävästi pidä paikkaansa. Muutaman kuukauden Rodinin ateljeessa työskenteli kuvanveistäjä Johannes Haapasalo.

Pitempään ja intensiivisemmin Rodinin oppilaina ja ateljeeapulaisina toimivat Sigrid af Forselles ja Hilda Flodin.

Af Forselles (1860–1935) muutti Pariisiin vuonna 1880 ja liittyi nuorten naisten ryhmään, joka vuokrasi kuvanveistäjä Camille Claudelin johdolla oman työhuoneen. Vuonna 1882 he saivat opettajakseen Rodinin – ja Rodin ensimmäiset oppilaansa.

Af Forselles avusti Rodinia monumentaaliteos Calais’n porvareiden toteuttamisessa. Vuonna 1886 valmistuneesta teoksesta tuli yksi Rodinin tunnetuimpia. Työskentely Rodinin ohjauksessa rohkaisi Af Forsellesia ryhtymään oman suurteoksensa suunnitteluun, ja hän jätti Rodinin ateljeen seuraavana vuonna.

Af Forselles päätyi työstämään viisiosaista reliefisarjaa Ihmissielun kehitys yli kymmenen vuoden ajan. Sen ensimmäinen osa, pakanallinen Ragnarök on nähtävillä Ateneumissa ja muut osat Kallion kirkossa.

Hilda Flodin (1877–1958) puolestaan saapui Pariisiin vuonna 1899.

Académie Colarossissa opiskelleen Flodinin lanko esitteli hänet Rodinille, ja Flodin päätyi työskentelemään Rodinin oppilaana ja assistenttina vuosina 1903–1906.

Työhuonekäynneillään Rodinin tiedetään kehuneen muun muassa Flodinin veistämää Robert Kajanuksen marmoririntakuvaa sekä pitkäsääristä Voimistelija-pronssiveistosta.

Voimistelijan mallina toimineen brittimaalari Gwen Johnin kirjeet paljastavat, että Flodin vietti Pariisissa myös boheemielämää. John oli Rodinin malli ja rakastajatar, ja hänen mukaansa Flodin piirsi mielellään eroottisia aiheita aivan kuten opettajansakin. Johnin kirjeiden mukaan myös Flodinilla ja Johnilla oli suhde.

Vuonna 1906 Flodin palasi Suomeen ja avioitui kahden vuoden kuluttua taidemaalari Juho Rissasen kanssa. Flodin kuitenkin kaipasi Pariisin-vuosien vapautta ja taiteellisesti kunnianhimoista ilmapiiriä. Kotimaassa ei myöskään ollut asiakaskuntaa eikä ammatillista tukea. Flodinin ura kuivui kokoon.

Ehkä myös Suomen ilmapiiri tuntui sovinnaiselta Pariisin-vuosien jälkeen.

”Voisi kuvitella, ettei elämä Helsingissä ollut hänelle tyydyttävää”, Lindgren sanoo.

Myöhäisurallaan Flodin keskittyi lähinnä piirtämiseen. Nykyään Helsingissä Aleksanterinkatua kulkevat näkevät edelleen Flodinin kädenjäljen Pohjolan liiketalon pääovea koristavista irvistelevistä ukoista.

Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Hilda Flodin: Ajattelija (1900)
Hilda Flodin: Ajattelija (1900)

Taidehistorian suuria nimiä af Forsellesista ja Flodinista ei tullut, eivätkä heidän tarinansa ole tuttuja Rodin-asiantuntijoillekaan.

”Tunsimme Sigrid af Forsellesin ja Hilma Flodinin nimet, mutta emme mitään muuta”, sanoo Pariisin Musée Rodinin entinen pääkuraattori Antoinette Le Normand-Romain.

Heidän aikanaan naisen oli vaikeaa ponnistaa pinnalle taiteilijana, ja kuvanveistäjänä se oli vielä vaikeampaa.

Heidän aikanaan kuvanveistoa ei pidetty naisille sopivana, Lindgren kertoo. Mieskollegat loivat nimeä ja hankkivat elantoa erityisesti suurilla, julkisilla monumentaaliteoksilla, mutta naisilla ei uskottu olevan sellaisiin fyysistä voimaa tai henkisiä kykyjä.

”Naisten olisi pitänyt keskittyä korkeintaan pienoisveistoksiin tai mieluiten taidekäsityöhön”, Lindgren sanoo.

Af Forsellesille ja Flodinille jäi tienraivaajan osa.

”Nyt on maailman luonnollisinta, että nainen toimii millä tahansa taiteen alueella”, Lindgren sanoo.

Auguste Rodin Ateneumissa (Kaivokatu 2) 5.2.–8.5. ti, pe klo 10–18, ke, to klo 10–20, la–su klo 10–17.

Lähteenä käytetty myös Lindgrenin artikkeleita Rodin-näyttelyjulkaisussa.

Juhani Niiranen / HS
Auguste Rodin
Auguste Rodin
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat