Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Imaamin tytär suunnittelee muotivaatteita muslimeille – ”Musliminaiset eivät halua mukautua stereotypiaan alistetuista”

Monella on mielipide siitä, miten musliminaisen pitäisi pukeutua. Sen tietää tukholmalainen muotisuunnittelija Iman Aldebe.

Kulttuuri
 
Annelie Ellie Currie Åkerman
Iman Aldeben käsintehtyjä turbaaneja myydään paitsi Ruotsissa, myös Pariisissa ja Dubaissa.
Iman Aldeben käsintehtyjä turbaaneja myydään paitsi Ruotsissa, myös Pariisissa ja Dubaissa. Kuva: Annelie Ellie Currie Åkerman
Kuka?

Iman Aldebe

 Syntynyt Uppsalassa vuonna 1984 jordanialaissyntyisille vanhemmille.

 Opiskellut oikeustiedettä ja journalistiikkaa.

 Esiintyi Ruotsin Muodin huipulle -tv-sarjassa vuonna 2012.

 Suunnittelee turbaaneja Happy Turbans -merkin alla sekä vaatteita Iman Aldebe Haute -nimellä.

Tukholma

Ensisilmäyksellä heillä on huivit, piste. Mutta kun katsoo tarkemmin, musliminaisten pukeutuminen on kaukana univormusta. Hartaimmat musliminaiset pukeutuvat neutraalisti, väljästi ja peittävästi, mutta on myös niitä, jotka käyttävät väriä, sitovat huivinsa eri tavoin tai joiden abayan alta vilahtavat maihinnousukengät. Toisia ei pillifarkuissa ja nahkatakissa voi päällepäin arvata muslimeiksi ollenkaan.

Sama kirjo toistuu niin Helsingin kuin Tukholmankin kaduilla, ja tukholmalainen muotisuunnittelija Iman Aldebe tuntee sen pienet eroavaisuudet tarkkaan.

Hän ottaa vieraat vastaan keittiössään Södermalmilla, sillä työhuone on remontissa. Päähänsä hän on sitonut turbaanin niin kuin joka päivä – Koraani käskee peittämään hiukset – mutta mustilla sulilla koristeltu liivi ja pitkät irtoripset kertovat naisesta, joka nauttii näyttävästä pukeutumisesta.

Clement Morin
Vaikka huivin pitää peittää hiukset, haluavat monet muslimitytöt silti näyttää naisellisilta, sanoo muotisuunnittelija Iman Aldebe.
Vaikka huivin pitää peittää hiukset, haluavat monet muslimitytöt silti näyttää naisellisilta, sanoo muotisuunnittelija Iman Aldebe.

”Euroopassa monet musliminaiset eivät halua mukautua stereotypiaan alistetuista, kotiin suljetuista naisista”, Aldebe sanoo.

”Heillä on kaksi yliopistotutkintoa ja kauniit vaatteet vain todistaakseen, että he ovat yksilöitä eivätkä pelkkiä hijabeja.”

Kun puhutaan muslimimuodista, Ruotsissa soitetaan yleensä Aldebelle, ja viime aikoina muslimimuoti on ollut kuuma puheenaihe.

Tammikuun alussa muotimerkki Dolce & Gabbana esitteli muslimeille suunnatun kokoelman, ja aikaisemmin Oscar de la Rentan, Tommy Hilfigerin ja Mangon kaltaiset merkit ovat suunnitelleet erityisiä Ramadan-mallistoja.

Viime syksynä Ruotsissa kiisteltiin tavarataloketju Åhlénsin mainoksesta, jossa esiintyi huivia käyttävä nainen. Toisten mielestä mainos oli hieno ele muslimiasiakkaiden suuntaan. Toisten mukaan se oli epäilyttävä yritys normalisoida naisten alistamista huivipakolla. Åhlénsin viestintäjohtajan mukaan mainoksessa haluttiin vain heijastaa sitä, miltä ruotsalainen yhteiskunta tätä nykyä näyttää.

Ja vuosien mittaan se on alkanut näyttää vähän erilaiselta.

Kun sanomalehti Aftonbladet kysyi vuonna 2006 ruotsalaisilta vaateketjuilta, ottaisivatko he myyntiin muslimeille suunnattua muotia, oli vastaus vielä ei, Aldebe kertoo.

Nyt Aldeben suunnittelemia turbaaneja myydään Pariisin ja Dubain ohella Tukholman kuuluisassa NK-tavaratalossa.

DOLCE & GABBANA
Myös länsimaiset muotimerkit tavoittelevat muslimiasiakkaita. Dolce & Gabbana julkisti tammikuussa hijab-malliston.
Myös länsimaiset muotimerkit tavoittelevat muslimiasiakkaita. Dolce & Gabbana julkisti tammikuussa hijab-malliston.

Tunnetuksi Aldebe tuli vuonna 2011, kun Ruotsin poliisihallitus tilasi häneltä poliisin univormuun sopivan huivin ja hatun yhdistelmän. Viime vuosina samanlaisia päähineitä on syntynyt myös palokunnan, puolustusvoimien, sairaaloiden ja julkisen liikenteen työntekijöille.

Asenteet muuttuvat siis sekä kansainvälisissä muotitaloissa että ruotsalaisissa vaateketjuissakin. Se johtuu sosiaalisesta mediasta, Aldebe arvioi.

Muslimibloggaajia on yhä enemmän, ja Instagramissa #hijabfashion-hashtagilla löytää lähes viisi miljoonaa kuvaa. Vaikka uskonnollisimmat eivät pidä sopivana sitä, että heidän vaatteensa herättävät huomiota, yhä enemmän on myös niitä, jotka haluavat irrotella. Muslimimuodista on tullut ilmiö.

Thomson Reutersin raportin mukaan muslimit käyttivät vaatteisiin ja kenkiin 266 miljardia dollaria eli noin 244 miljardia euroa vuonna 2013, mikä on enemmän kuin Japanin ja Italian muotikulutus yhteensä. Luvun odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2019 mennessä.

Suomessa musliminaisia ei vielä juuri muotimainoksissa näy. Marimekon mallistoihin on kuitenkin ilmaantunut aikaisempaa enemmän pitkiä helmoja ja hihoja sen jälkeen, kun yhtiö avasi liikkeen Dubaissa runsas vuosi sitten.

Mutta palataan Södermalmille. Kahvikupit sijoitellaan pöydälle kangaspakkojen, strassikoristeiden ja turbaanien lomaan.

Kun poliisipäähine julkistettiin vuonna 2011, puhelin rupesi piippaamaan, Aldebe kertoo.

Artikkeliin liittyvät

Tuli haastattelupyyntöjä, mutta myös vihapostia tekstiviestitse, sähköpostitse, Facebookissa ja blogikommenteissa. Internetin keskustelupalstoilla Aldebea haukuttiin ja uhkailtiin.

Verkkokommentoijien mukaan hän edisti ruotsalaisen yhteiskunnan islamisaatiota ja terrorismia.

”Ensin he valittavat etteivät musliminaiset osallistu yhteiskuntaan, ja sitten kun naiset osallistuvat, sekään ei ole hyvä”, Aldebe sanoo ja pyörittelee silmiään.

”Mutta en minä tee tätä pakottaakseni ihmiset käyttämään hijabia”, Aldebe sanoo, ”vaan yritän tuoda kaksi maailmaa lähemmäs toisiaan.”

Siinä hän on onnistunut, ainakin osittain. Valtaosa hänen asiakkaistaan on ”tavallisia svenssoneita”, jotka haluavat muodikkaan turbaanin.

Vuoden 2001 World Trade Center -iskun jälkeen moni musliminainen lakkasi käyttämästä huivia länsimaissa. Se päällään kohtasi ennakkoluuloja ja huutelua. Arabikevään myötä moni on kaivanut huivin taas kaapista. Siinä on kyse musliminaisten välisestä solidaarisuudesta ja ylpeydestä, Aldebe sanoo.

Mutta mitä hän vastaa huivikriitikoiden näkemyksiin naisten alistamisesta?

Olivia Harris / Reuters
Kuala Lumpurin muslimimuotiviikoilla nähtiin vuonna 2014 muun muassa Calvin Thoon mielikuvituksellisia päähineitä.
Kuala Lumpurin muslimimuotiviikoilla nähtiin vuonna 2014 muun muassa Calvin Thoon mielikuvituksellisia päähineitä.

Ei, huivin käyttö ei alista naisia, sanoo Aldebe. Hän on selvästi väsynyt keskustelemaan aiheesta.

”Hijabissa on niin suuri arvolataus. Kukaan ei puhu muslimimiesten pukeutumisesta, vaikka hekin pukeutuvat Persianlahden maissa peittävästi. Suunnittelen ylitseampuvia turbaaneja näyttääkseni, etteivät niiden käyttäjät ole alistettuja.”

Vaikka moni näkee huivin käytössä yhteisön painetta, Aldeben mielestä huivit on kuin tatuointi: oma valinta.

”Minun puolestani ihmiset saavat käyttää päässään vaikka kattilaa.”

Lähi-idässä monet naiset eivät käytä hijabia, Aldebe muistuttaa. Mutta niille, jotka muuttavat Ruotsiin, huivi on tärkeä muistutus omista juurista, eikä niitä pidä kieltää. Se lähettäisi viestin, etteivät muslimit ole tervetulleita ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

”Ja siitä ääri-islamistit saisivat vain vettä myllyynsä.”

Aldebe on suorapuheinen ja omapäinen. On helppo uskoa, että hänellä on ollut omat ongelmansa myös Tukholman muslimiyhteisön kanssa.

Muodista hän kiinnostui jo pienenä, ja hän inhosi sitä, miten hänen äitinsä pukeutui – tummiin väreihin, tylsiin vaatteisiin. Tytär kaipasi väriä ja kimallusta.

Hankalaksi tilanteen teki se, että Aldeben isä oli imaami ja Ruotsin muslimineuvoston puheenjohtaja. Kun tytär esitteli näkemyksiään julkisesti, isä sai vastata vihaisiin puheluihin. Ajateltiin, että imaamin tytär yrittää muuttaa islamia.

”Isä stressasi ja kysyi, että eikö niitä vaatteita voisi tehdä vaikka ruskeina”, Aldebe sanoo ja nauraa päälle.

Hän sanoo ymmärtävänsä kyllä isän hankalan tilanteen: tämän täytyi yhtä aikaa rauhoittaa muslimiyhteisöä ja tukea tytärtään.

”Mutta hän osti minulle ompelukoneen”, hän sanoo.

Lopulta Iman Aldebe päätyi kuitenkin muuttamaan pois kotoa.

”Jotta ei tarvitsisi koko ajan ajatella, että mitä naapurit ajattelevat.”

Silti hän toivoo, että sekä hartaat muslimit että hijabin vastustajat ymmärtäisivät, että hän haluaa rakentaa siltoja. Vielä on ihmisiä käännytettävänä.

Kun Aldebelta kysyy, käyttääkö hänen äitinsä hänen suunnittelemiaan vaatteita, hän on hetken hiljaa.

”Ei”, hän vastaa.

”Ne eivät ole hänen tyylisiään. Olisi outoa, jos hän vaihtaisi yhtäkkiä turbaaniin. Mutta on se minulla työn alla.”

Clement Morin
Iman Aldeben keittiönpöydän ääressä syntyy uniikkeja turbaaneja.
Iman Aldeben keittiönpöydän ääressä syntyy uniikkeja turbaaneja.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat