Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HSTV:n studiokeskustelussa kysyttiin, mitä on suomalainen fasismi

Sampo Terho: ”Yhteiskunnan ongelma­ruuhka ajaa oikeisto­radikalismin asiaa”

HSTV:ssa keskusteltiin fasismin historiasta ja nykytilanteesta.

Kulttuuri
 
HSTV Studio: Mitä on suomalainen fasismi?
HSTV Studio: Mitä on suomalainen fasismi?
Uusi kirja haastaa Suomessa vakiintuneen käsityksen siitä, että me suomalaiset olemme eläneet lintukodossa emmekä ole olleet yhtä pahoja kuin muut. Suomalaisesta fasismista keskustelevat yksi kirjan kirjoittajista, historioitsija Oula Silvennoinen, kansanedustaja Sampo Terho (ps) sekä HS:n Katarina Baer, jonka isovanhemmat olivat mukana Saksan natsipuolueen toiminnassa. Keskustelun juontaa HS:n Hanna Mahlamäki.

Perussuomalainen kansanedustaja ja historiantutkija ovat kumpikin optimistisia sen suhteen, että demokratia kykenee pitämään ääriliikkeet aisoissa.

Silti kumpikin näkee myös nyky-Suomessa samanlaisia piirteitä kuin ne, jotka auttoivat 1900-luvun alussa fasismin nousuun Euroopassa.

”En tunne yhtään kansanedustajaa, joka kannattaisi väkivaltaa, mutta pienemmissä liikkeissä voi olla senkin kannattajia”, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoi HSTV:n keskustelussa, jossa käsiteltiin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuoretta teosta Suomalaiset fasistit.

”Asioista pitää puhua, kirjoittaa ja keskustella avoimesti, eikä etenkään valtiojohto saisi lietsoa paniikkia”, huomautti Oula Silvennoinen

Keskustelussa oli mukana myös HS-toimittaja Katarina Baer, jolta ilmestyy pian kirja oman saksalaisen suvun natsimenneisyydestä.

Sampo Terho on historiantutkija itsekin, samoin kuin Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Hän pitää aatemaailmaansa snellmanilaisen kansallisuusaatteen ja -romantiikan jatkona.

Kaisa Rautaheimo / HS
Sampo Terho
Sampo Terho

”Kansallismielisyys eteni useissa Euroopan maissa 1800-luvulla ja vaikutti myös demokraattisten prosessien syntyyn. 1900-luvun fasismi oli pikemminkin harharetki.”

Suomalaisen fasismin olemassaoloa hän ei kiellä. Hän hyväksyy myös Oula Silvennoisen määritelmän, jonka mukaan kyse on radikaalista kansallismielisyydestä, joka ei kaihda väkivaltaakaan lujan valtion aikaansaamiseksi.

Hyssyttely on leimannut suhdetta fasismiin sekä Suomessa että Saksassa, siellä etenkin yksityisten ihmisten ja perheiden kohdalla.

Katarina Baer pääsi perille isovanhempiensa aktiivisesta natsimenneisyydestä vasta työskennellessään HS-kirjeenvaihtajana Berliinissä.

”Vaikka Saksassa on perusteellisesti ruodittu natsismin historiaa, perheissä siitä on vaiettu. Minunkaan isäni ei juuri äidiltään asiasta kysellyt.”

Silvennoinen kuvaa fasismia myös Suomessa ”historiamme äänettömäksi säikeeksi”.

Terhon mukaan siitä ei ollut sodan jälkeen mahdollisuuttakaan puhua, kun isänmaallisia yhdistyksiä lakkautettiin Neuvostoliiton määräyksestä.

Sekä Terho että Silvennoinen pitävät 1900-luvun fasismin syinä ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa taloudellista ja poliittista sekasortoa Euroopassa.

Saksassa vaikutti vahvasti myös rotuoppien verhoaminen tieteellisyyden kaapuun, ja se houkutteli sivistyneistöäkin kansallissosialismin piiriin.

”Ne yhdistettynä kommunismin pelkoon saivat aikaan oikeistoradikalismin äärimuotoineen”, Terho sanoo.

Hänestä yhteiskunnassa on nytkin samanlaisia piirteitä, vaikka tilanne ei ole yhtä paha.

”Vallitsee yhteiskunnallisten ongelmien ruuhka: on talouskriisi, turvapaikanhakijakriisi, ulkopoliittinen kriisi. Suomalainen yhteisö ja elämäntapa ovat uhattuina, ja jollei uskota, että asiat voi hoitaa demokraattisesti, se alkaa ajaa radikalismin asiaa.”

Vastuuta on kaikilla poliitikoilla. ”On muistutettava, että Suomi on oikeusvaltio, jossa noudatetaan lakeja. Jos niitä halutaan muuttaa, sekin tapahtuu demokraattisen prosessin kautta. Primitiivireaktiot pitää välttää ja tuomita.”

Myös Silvennoisesta monilla on nyt tunnetta siitä, että jokin uhkaa yhteiskuntaa. ”Se juuri on fasististen liikkeiden keskeinen teema.”

Hän ei kuitenkaan hyväksy käsitystä siitä, että yhteiskunta voisi ylipäätään olla staattinen. ”Yhteiskunnat ovat aina murroksessa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat