Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kohti kevättä: Puutarhat lumoavat Lontoossa jo nyt, ainakin taiteessa

Royal Academy of Artsin suurnäyttely vie taiteilijoiden puutarhoihin. Claude Monet’n hurmaavilla lumpeilla on näyttelyssä oma erityinen paikkansa.

Kulttuuri
 
Yksi versio Claude Monet’n kuulusta lummeaiheesta, 1915.
Yksi versio Claude Monet’n kuulusta lummeaiheesta, 1915.

Lontoo

Mikään ei ole elämässä tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään taida olla niin tärkeää kuin puutarhojen maalaaminen.

Noin sata vuotta vanha filminpätkä näyttää, kuinka Claude Monet, silloin 75, maalaa puutarhassaan. Taiteilijan yllä on valkoinen takki ja päässä olkihattu. Suusta roikkuu tupakka.

Monet’n pensselikäsi työskentelee varmoin ottein. Taiteilija tuntuu tietävän mitä tekee.

Syntyyköhän siinä uusi lummetaulu?

”On todennäköisesti kukkien ansiota, että minusta tuli maalari”, Monet (1840–1926) kirjoitti ennen kuolemaansa.

Lontoossa tammikuun lopussa avautunut suurnäyttely nostaa esiin taiteilijat ja heidän puutarhansa. Royal Academy of Arts esittelee noin 120 puutarha-aiheista teosta vuosilta 1860–1920.

Näyttely on saanut erinomaiset arviot, ja siitä odotetaan kevään yleisömenestystä.

Pääosassa on ranskalainen Monet, joka oli – paitsi impressionismin uranuurtaja – myös kasvitieteisiin perusteellisesti perehtynyt innokas puutarhuri.

Monet’lla olivat kädet mullassa, kun hän istutti ja kylvi puutarhatilallaan Givernyssä noin 50 kilometriä Pariisista.

Wikimedia commons
Claude Monet valokuvattuna puutarhassaan noin vuonna 1917.
Claude Monet valokuvattuna puutarhassaan noin vuonna 1917.

Iiriksiä, daalioita, tulppaneja, ruusuja, krookuksia, hajuherneitä, lupiineja. . . Monet käytti kukkiin isot summat rahaa ja tiesi tismalleen, mitä istutetaan milloinkin ja miten. Hänen kirjastonsa oli täynnä alan kirjallisuutta ja aikakauslehtiä.

Monet myös laajensi tilaansa viereiselle tontille ja rakensi sinne – naapurien vastustuksesta huolimatta – vesipuutarhan japanilaisine siltoineen.

Siellä kukkivat lumpeet, ja siellä syntyivät Monet’n kuuluisat lummetaulut.

Lumpeita saadaan ihastella myös Royal Academyn puutarhanäyttelyssä Painting the Modern Garden – Monet to Matisse.

Esillä on ensimmäistä kertaa Euroopassa Monet’n lummetriptyykki Agapanthus Triptych (1916–1919), jonka kukin kolme osaa ovat lainassa eri museoista Yhdysvalloista. Täysin erilaista Monet’a on niin ikään esillä oleva taiteilijan nuoruudentyö Nainen puutarhassa (1867), joka on lainassa Pietarista.

Claude Monet: Femme au jardin (Nainen puutarhassa), 1867. Teoksen omistaa Eremitaasi.
Claude Monet: Femme au jardin (Nainen puutarhassa), 1867. Teoksen omistaa Eremitaasi.

Monet ei jättänyt puutarhaansa edes silloin, kun ensimmäisen maailmansodan taistelut jylisivät lähimaastossa. Hän katsoi isänmaalliseksi velvollisuudekseen maalata:

”Jos ne pedot aikovat tappaa minut, niin olkoon sitten taulujeni keskellä, elämäntyöni ääressä.”

Monet’n lisäksi näyttely esittelee monia muita taiteilijoita, joille puutarha oli työhuone ja taulujen aihe.

Pariisin lähellä asunut Camille Pissarro (1830–1903) oli tykästynyt käytännöllisiin keittiöpuutarhoihin ja järkeviin vihanneksiin. Aikalaiset pilkkasivat taiteilijaa kaalimaalariksi.

Saksalainen Max Liebermann (1847–1935) taas vaali isoa puutarhaansa Berliinissä Wannseen rannalla. Tuloksena oli lähes 200 puutarha-aiheista maalausta.

Saksalainen ekspressionisti Emil Nolde (1867–1956) puolestaan oli huumautunut kukista, joita maalasi vahvoin värein.

”Tuoksuvien kukkien ääressä vietetyt tunnit ovat täynnä rauhaa ja kauneutta”, Nolde runoili.

Näyttely ei ole kuitenkaan vain tarina miehistä ja kukista. Näyttely kertoo myös siitä, kuinka itse puutarha muuttui 1800-luvulla.

Aiemmin puutarhat olivat ylhäisön yksityisiä leikkikenttiä. Teollistuminen, vaurastuminen ja yhteiskunnallinen murros toivat puutarhat myös keskiluokan nautittaviksi.

Samaan aikaan yleistyivät myös yleiset puistot. Niitä avattiin rahvaallekin, jotta tehdastyöläiset saisivat raitista ilmaa raskaan uurastamisen lomassa.

Maailma on muuttunut paljon sadassa vuodessa, mutta puutarhan perusidea ei järky; varjossa istuskelu, kirja sylissä, koira jaloissa. . .

Asetelmaa on vaikea parantaa.

Royal Academy of Art: Painting the Modern Garden. Auki 20. huhtikuuta asti. Lisätietoja royalacademy.org.uk.

Courtesy of The Hispanic Society of America, New York
Joaquin Sorolla (1863–1923): Louis Comfort Tiffanyn muotokuva, 1911. Öljy kankaalle.
Joaquin Sorolla (1863–1923): Louis Comfort Tiffanyn muotokuva, 1911. Öljy kankaalle.
Børre Høstland
Pierre Bonnard: Sieste au jardin (Lepoa puutarhassa), 1914. Teos on lainattu Lontooseen Norjasta, Oslon kansallisesta taiteen, arkkitehtuurin ja designin museosta.
Pierre Bonnard: Sieste au jardin (Lepoa puutarhassa), 1914. Teos on lainattu Lontooseen Norjasta, Oslon kansallisesta taiteen, arkkitehtuurin ja designin museosta.
Wadsworth Atheneum Museum of Art
Auguste Renoirin näkemys Monet’sta maalaamassa puutarhassaan Argenteuilissa, 1873, öljy kankaalle.
Auguste Renoirin näkemys Monet’sta maalaamassa puutarhassaan Argenteuilissa, 1873, öljy kankaalle.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat