Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eila Pennanen vaikuttaa edelleen

Kirjailija, kriitikko ja kääntäjä Pennanen on vaikuttanut vahvasti siihen, miten ja mitä luemme

Kulttuuri
 
Suvi Ahola Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Tammikuussa osallistuin naisten kulttuuri-iltaan, jossa puhuivat sekä kirjailija Kaari Utrio että suomentaja Kersti Juva. Kumpikin otti alustuksessaan esiin Eila Pennasen.

Utrio puhui siitä, miten on jälkeenpäin korjannut tekstiään vanhojen teostensa uusiin painoksiin. Hän kertoi myös Pennasen tehneen niin ja valitti, miten tämä oli siistinyt Pyhä Birgitta -romaanistaan (1954) juuri ne mehukkaimmat kohdat.

Kersti Juva taas puhui kääntäjäntaipaleensa alusta ja Pennasen merkityksestä sille. Kun tämä keskittyi 1970-luvun alussa Himmu-romaanisarjaansa, noviisi sai kokeilla taitojaan J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian aloitusosassa.

”Sovimme, että minä suomennan, ja Eila tarkistaa ja korjaa”, Juva kertoi. Ensimmäinen ja toinen osa käännettiinkin yhteistyössä, kolmannen Juva teki kokonaan itse.

Jos vielä eläisi, suomentaja, kirjailija ja kriitikko Eila Pennanen (1916–1994) olisi täyttänyt 8. helmikuuta sata vuotta.

Hän kuuluu suomalaisessa kirjallisuudessa niihin, joiden hahmo ei enää väiky nykylukijoiden silmissä, mutta jotka ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, miten ja mitä ylipäätään luemme. Hän työskenteli monella taholla, viidellä vuosikymmenellä.

Pennasen tekstejä kirjallisuudentutkimuksen tyyleistä ovat lukeneet liki kaikki kirjallisuutta yliopistossa opiskelleet. Hän toimitti kirjallisuuslehti Parnassoa – ja tietysti kirjoitti, yli kolmekymmentä teosta proosaa, runoja, näytelmiä ja esseitä.

Ehkä vielä merkittävämpi vaikuttaja Pennanen oli käännöskirjallisuuden välittäjänä.

Hän käänsi itsekin yli sata teosta, Jane Austenista ja Tove Janssonista Graham Greeneen ja George Orwelliin. Lisäksi hän opetti ja sparrasi nuorempiaan, kuten Kersti Juva edellä kertoi.

”Pennasen panos nykyisten, 1970-luvulla uransa aloittaneiden suomentajien koulutuksessa on korvaamaton”, luonnehtii myös Kristiina Rikman, joka tunnetaan mm. Munro- ja Irving -käännöksistään.

Usein käytetään termiä hiljainen tieto, kun tarkoitetaan vuosikymmenten aikana kerääntynyttä, käyttökelpoiseksi ja jopa todeksi osoittautunutta kokemusta ja informaatiota. Sitä Eila Pennanen totisesti edusti.

Hänen muistokseen entiset oppilaat kohottivat alkuviikosta kuohuviinilasin. Saman voisimme tehdä yhä elävien, kirjallista perintöä koko ajan eteenpäin siirtävien taiteilijoiden kunniaksi.

Runoilija Lars Huldén täytti juuri yhdeksänkymmentä, perässä tulee kuukauden päästä kirjailija Jaakko Syrjä, 91-vuotiaan Kirsi Kunnaksen puoliso. Onnea ja kiitos!

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat