Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näyttely kuin kaukomatka: Ateneumin kevään päänäyttely esittelee taiteen Japani-villitystä

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 -näyttely antaa uutta näkökulmaa rakastettuihin suomalaismaalauksiin.

Kulttuuri
 
Hannu Aaltonen
Albert Edelfeltin teos Pariisitar (Virginie) vuodelta 1883 edustaa japonismia niin taustan sermin, itämaisen tuolin kuin tuolille levitetyn kimononkin puolesta.
Albert Edelfeltin teos Pariisitar (Virginie) vuodelta 1883 edustaa japonismia niin taustan sermin, itämaisen tuolin kuin tuolille levitetyn kimononkin puolesta. Kuva: Hannu Aaltonen

Kun osaa etsiä, löytyy sitä tutuista Edelfelteistä, Schjerfbeckeistä ja Halosista, Japania nimittäin.

Albert Edelfeltin Virginien taustalla on itämainen bambusermi, Helene Schjerfbeckin malleista moni on puettu kimonomaiseen asuun ja Pekka Halosen järvimaisemissa on ripaus japanilaisten kakemono-pystykuvien estetiikkaa.

Ateneumin kevään päänäyttely Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 esittelee Japani-villitystä, joka valtasi Euroopan 1800-luvun loppupuolella.

Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki (1889)
Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki (1889)

Vaikka harva eurooppalainen oli päässyt matkustamaan kaukaiseen Japaniin, japanilaisen taiteen ja tavaroiden keräilystä tuli muotia 1850-luvulta lähtien.

Pitkän eristyksen päätteeksi Japani oli avannut kauppasuhteita useiden länsimaiden kanssa, ja paperilyhdyt, puupiirrokset ja posliini virtasivat myös Eurooppaan.

Japonismi-ilmiö ulottui myös pohjoiseurooppalaisten kuvataiteilijoiden työhön. Itä-Aasian eksotiikka sai valtaansa Edelfeltin ja Schjerfbeckin ohella muun muassa Vilhelm Hammershøin, Edvard Munchin, Paul Gauguinin, Vincent van Goghin ja Claude Monet’n.

Heidän japanilaisvaikutteiset teoksensa ovat esillä Ateneumin vasta remontoidussa kolmannessa kerroksessa.

Ateneumin Japonomania-näyttely pitää sisällään yli neljäsataa teosta, joista noin sataviisikymmentä on lainattu ulkomailta, muun muassa Tanskan kuningatar Margareeta II:lta, New Yorkin Metropolitan-museosta, Pariisin Musée d’Orsaysta sekä Amsterdamin Van Gogh -museosta.

Näyttely onkin ollut mittava kansainvälinen hanke, jossa Ateneum on tehnyt yhteistyötä muun muassa Norjan kansallisgallerian kanssa.

Näyttely on tulosta nelivuotisesta tutkimushankkeesta, jossa japonismia pohjoismaisessa taiteessa tutkittiin ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Aikaisemmin aihetta on käsitelty lähinnä yksittäisten taiteilijoiden kohdalla.

Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Helene Schjerfbeck: Pukukuva I (1908-1909)
Helene Schjerfbeck: Pukukuva I (1908-1909)

Japonismi toi pohjoismaiseen taiteeseen uusia aiheita ja sommitteluita, kertoo Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

”Japanilaisen taiteen vaikutus opetti pohjoismaisia taiteilijoita katsomaan erityisesti luontoa uusin silmin”, hän sanoo.

”Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin tiedettiin olleen kiinnostunut Japanista, mutta ei ymmärretty, kuinka syvällisesti ja monipuolisesti hän Japani-vaikutteita taiteessaan käytti”, Bonsdorff sanoo.

Vaikka Japani villitsi ympäri Eurooppaa, pohjoismaissa maaperä oli sille erityisen hedelmällinen. Meillä japonismi ei jäänyt ulkokohtaiseksi koristeluksi, vaan se sisäistettiin syvällisesti.

Ei ihmekään – onhan japanilaisella ja pohjoismaisella estetiikalla ja mielenlaadulla yhtäläisyytensä. On myös yhteisiä kuva-aiheita, Bonsdorff lisää.

”Sekä japanilaiset että suomalaiset taiteilijat toivat Pariisissa itseään ja taitojaan esiin talvimaisemilla.”

Ateneumista näyttely matkustaa Tanskan ja Norjan kansallisgallerioihin ja 2018 myös Japaniin.

Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Gunnar Berndtson: Kyllä – ei, lepohetki ateljeessa (1879)
Gunnar Berndtson: Kyllä – ei, lepohetki ateljeessa (1879)

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 Ateneumissa (Kaivokatu 2) 18.2.–15.5.2016 ti, pe klo 10–18, ke, to klo 10–20, la, su klo 10–17. Liput 15 e.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat