Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kirjailijaliitto vastaa kritiikkiin – liiton jäsenen on kirjoitettava suomeksi

Kaikenkieliset kirjailijat saavat halutessaan vertaistukea, huomauttavat kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja

Kulttuuri
 
Jyrki Vainonen puheenjohtaja Suvi Oinonen toiminnanjohtaja Suomen Kirjailijaliitto ry
Heidi Piiroinen / HS
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen uskoo, että Suomessa asuva kirjailija, kirjoitti hän millä kielellä tahansa, löytää halutessaan vertaistukea.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen uskoo, että Suomessa asuva kirjailija, kirjoitti hän millä kielellä tahansa, löytää halutessaan vertaistukea. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Suomessa kirjallisuutta kirjoitetaan monella kielellä. Se on asia, josta kannattaa iloita.

Helsingin Sanomien aihetta käsitelleen jutun (20. helmikuuta HS C 5) yhteydessä annettiin ymmärtää, että Suomessa asuvat muilla kielillä kuin suomeksi kirjoittavat kirjailijat saattavat jättää kirjoittamisen, koska eivät pääse jäseniksi Suomen Kirjailijaliittoon.

Liittomme ei ole, eikä koskaan ole ollut, yksittäisten kirjailijoiden uraa edistävä yhdistys. Keskitymme asioihin, joilla on merkitystä koko kirjailijakunnan ammatinharjoittamisen edellytyksille.

Näitä asioita ovat muun muassa tekijänoikeuksien puolustaminen, kulttuuri- ja taiteilijapolitiikan edistäminen, kirjailijoiden eläke- ja sosiaaliturvan edistäminen ja monipuolinen neuvonta kirjailijan työhön liittyvissä asioissa.

Neuvomme ammatillisissa kysymyksissä myös liittoomme kuulumattomia tietojemme ja taitojemme mukaisesti.

Suomessa asuva kirjailija, kirjoitti hän millä kielellä tahansa, löytää niin halutessaan vertaistukea ja kollegiaalista seuraa.

Valtakunnallisesti toimivien Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands svenska författareföreningenin lisäksi maassamme on kymmeniä paikallisia kirjailijayhdistyksiä, jotka toimivat hyvin aktiivisesti.

Suurin osa niistä on jäseninä liittomme yhteydessä toimivassa Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnassa. Järjestämme yhdistysten kanssa vuosittaisen tapahtuman ja tiedotamme yhdistyksille kirjallisen alan ajankohtaisista asioista.

Kieli on kirjailijan koti, johon hän on työssään lähtemättömästi sidoksissa. Useimmat kirjoittavat kaunokirjallisuutta äidinkielellään, mikä on helppo ymmärtää työn vaativuuden vuoksi. Aina näin ei kuitenkaan ole.

Suomen Kirjailijaliiton jäsenyysehdot herättävät usein mielenkiintoa ja julkistakin keskustelua. Liiton jäsenet ovat suomen kielellä kirjoja julkaisseita kirjailijoita siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme suomenkielisten kirjailijoiden liitto.

Jäsenemme ovat joko Suomessa koko ikänsä asuneita, täältä pois muuttaneita tai tänne maailmalta muuttaneita. Jäsenyyttä ei rajoita kirjailijan asuinpaikka, äidinkieli tai kansallisuus.

Jäsenyyden rajaaminen vain suomen kielellä kirjoittaviin ei tarkoita sitä, että liiton yleistä edunvalvontatyötä kirjailijoiden ammatillisen aseman vahvistamiseksi tehtäisiin kieliperusteisesti.

Toimimme kaikkien ammattia harjoittavien hyväksi ja teemme yhteistyötä kaikenkielisten kirjailijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi. 

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat