Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sairaala voisi parantaa tehokkaammin, jos talo suunniteltaisiin toisin

Yleiset arkkitehtikilpailut tuovat uusia innovaatioita myös sairaalasuunnitteluun.

Kulttuuri
 
Paula Holmila
K2S Architects
Espoon sairaalan suunnitelma, 2008. Arkkitehtitoimisto K2S.
Espoon sairaalan suunnitelma, 2008. Arkkitehtitoimisto K2S. Kuva: K2S Architects

Sairaaloihin liittyvät mielikuvat loputtomista käytävistä, kiireestä, pelottavista teknisistä vempeleistä ja tietysti kaikkeen sairauteen ja kuolemaan liittyvästä ikävästä.

Nämä mielikuvat nousevat mieleen erityisesti 1960–70-luvuilla rakennetuista konemaisista suursairaaloista, joissa suunnittelun päähuomio oli toiminnallisissa teknisissä ja logistisissa järjestelmissä.

MFA
Töölön sairaalan lisärakennus vuodelta 1945. Suunnittelijat Jussi Paatela ja Veli Paatela.
Töölön sairaalan lisärakennus vuodelta 1945. Suunnittelijat Jussi Paatela ja Veli Paatela.

Ajattelu on nyt muuttumassa, mitä kuvaa – sinänsä teennäinen – uudissana ”hyvinvointipalvelut”. Uusissa sairaaloissa pyritään jopa viihtyisyyteen ja häivyttämään kylmän teknologisuuden vaikutelmaa. Tässä muutoksessa tarvitaan välttämättä arkkitehteja ja suunnittelukilpailuja.

Suomessa on ollut jo yli sata vuotta tapana, että kaikista tärkeistä julkisista rakennuksista kuten kirjastoista, kouluista, teattereista ja konserttisaleista järjestetään arkkitehtuurikilpailut, useimmiten yleiset eikä kutsukilpailut. Näin saadaan sekä tilaajan että yleisön tarkasteltaviksi useita eri ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja.

Photo Nyblin
Sairaala vuosimallia 1877: Kirurginen sairaala Helsingissä. Suunnittelija on Sigmund Ringier.
Sairaala vuosimallia 1877: Kirurginen sairaala Helsingissä. Suunnittelija on Sigmund Ringier.

Uskomatonta kyllä, sairaaloiden kohdalla tätä menettelyä ei ole käytetty kuin poikkeuksellisesti. Vuonna 2008 järjestettiin ensimmäinen yleinen arkkitehtuurikilpailu sairaalan suunnittelusta sitten 1970-luvun.

Kyseessä oli Espoon Puolarmetsän sairaalan laajennusta koskeva tehtävä. Kilpailun voitti Hiljaisuuden kappelin suunnitellut arkkitehtitoimisto K2S ( Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen ) ehdotuksellaan Orkidea. Siinä toiminnot oli hajotettu orkidean terälehtiin keskusaulan ympärille, pitkistä käytävistä oli päästy.

Samantapainen ratkaisu oli sveitsiläisen arkkitehtitoimisto Herzog – deMeuronin Tanskan Nyt Hospital Nordsjællandin sairaalan kilpailun voittaneessa ehdotuksessa. Ideat tuskin ovat saaneet inspiraatiota toisistaan, vaan lähtevät uudesta tavasta lähestyä terveydenhoitoa.

Valitettavasti Puolarmetsän kilpailun tulos torpedoitiin Espoossa, vaikka se herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Se olikin Suomessa eräänlainen käännekohta suhtautumisessa sairaalaan ja hoitotiloihin rakennuksina, ja on vaikuttanut myöhempään kehitykseen.

Nyt on suunnitteilla ja tekeillä useampi uusi sairaala alkaen Meilahden sairaalan uudisrakennuksista kuten Lasten sairaalasta ja päätyen vaikka Lapin keskussairaalan laajennukseen, jonka suunnittelusta järjestetyn yleisen kilpailun voittivat viime keväänä Verstas-arkkitehdit.

Keski-Suomen uutta keskussairaalaa suunnittelee arkkitehtitoimisto JKMM Teemu Kurkelan johdolla. Valtavan rakennuksen on tarkoitus valmistua 2020.

Nämä tulevat sairaalat ovat aivan erilaisia kuin aikaisemmat.

Tekeillä on monta uutta sairaalarakennusta, mutta vain Lapin keskussairaala on yleisen kilpailun tulos. Käytäntöä olisi syytä muuttaa, sillä yleiset kilpailut tuovat innovaatioita ja parantavat suunnittelua. Hoitolaitosten kohdalla juuri tämä etu olisi ratkaisevan tärkeä.

Hoito ja hoiva. Parantavat tilat silloin ja nyt 2.6. saakka. Arkkitehtuurimuseo, Kasarminkatu 24.

Jussi Tiainen
Paimion parantola (1929) edustaa tyylipuhdasta Alvar Aallon suunnittelua.
Paimion parantola (1929) edustaa tyylipuhdasta Alvar Aallon suunnittelua.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!