Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Animaatiot vyöryvät näyttämölle Kansallisoopperan uudessa Taikahuilussa

Berliinin Komische Operista hankitussa produktiossa näyttämö on korvattu valkokankaalla, jolla vyöryy 1920-luvun mykkäelokuvien ja myöhempien videopelien maailma.

Kulttuuri
 
Heikki Tuuli
Yön kuningattarella (Tuuli Takala, ylhäällä) on aina pahat mielessä.
Yön kuningattarella (Tuuli Takala, ylhäällä) on aina pahat mielessä. Kuva: Heikki Tuuli
Fakta

Mozartin Taikahuilu

 Yksi W. A. Mozartin (1756–1791) viimeisen oopperan teemoja on hyvän miehen (Sarastro) ja pahan naisen (Yön kuningatar) välinen kamppailu, jossa hyvä voittaa.

 Tamino ja Pamina ovat oopperan ylevä pariskunta, ja Papageno ja Papagena edustavat koomista kansanihmistä.

 Kansallisoopperan ohjelmistossa teos oli viimeksi vuonna 2013.

Juuri ennen Yön kuningattaren kuuluisan Kosto ja raivo -aarian alkua sopraano Tuuli Takala kertaa lavan takana aariaa edeltävän vihaisen resitatiiviin.

Tässä esityksessä kukaan ei kuitenkaan kuule sitä, sillä kaikki resitatiivit on korvattu väliteksteillä.

Silti Takalan on pidettävä resitatiivi mielessään. ”Käyn tekstin läpi, jotta olen sisällä tunnelmassa heti kun aaria alkaa.”

Kyseessä on Kansallisoopperan uusi Taikahuilu, joka saa ensi-iltansa tänään perjantaina. Siinä kaikki resitatiivit on korvattu väliteksteillä. Vuonna 2013 Berliinin Komische Operissa kantaesitettyä produktiota on esitetty Berliinin lisäksi muun muassa Los Angelesissa, Minnesotan oopperassa, Düsseldorfissa ja Madridissa.

Rio Gandara / HS
Paul Barritt ja Suzanne Andrade Kansallisoopperassa.
Paul Barritt ja Suzanne Andrade Kansallisoopperassa.

Suzanne Andraden ja Paul Barrittin suunnittelemassa Taikahuilussa laulajien ympärillä vyöryy elokuvista ja videopeleistä ammentava, tapahtumia kuvittava animaatiomaailma.

Kaksikko johtaa 1927-nimistä teatteriryhmää, joka on erikoistunut yhdistämään elävää esitystä animaatioihin. Komische Operin johtaja Barrie Kosky näki ryhmän esityksen ja ehdotti yhteistyötä. Barritt animoi Taikahuilun ja Kosky ohjasi sen yhdessä Andraden kanssa.

Barritt käytti animointiin yli vuoden. Esityksissä kuvamaailmaa hoidetaan käsityönä. ”Aloitusmerkkejä on muistaakseni noin 680.”

Takala opetteli oman kuvamaailmansa tarkasti dvd:ltä, itse hän ei sitä laulaessaan näe. ”Kädetkin ovat puvun sisällä, joten produktio on näyttelijäntyön kannalta epätavallinen. Voin käyttää ilmeitä ja voin liikuttaa päätäni.”

Heikki Tuuli
Sarastro (Jyrki Korhonen) korostaa oikeudenmukaisuutta ja viisautta.
Sarastro (Jyrki Korhonen) korostaa oikeudenmukaisuutta ja viisautta.

Täytyykin kysyä, mitä Yön kuningattarella oikein on päässään. ”Ehkä ekstra-aivot”, nauraa Takala, joka siviilissä muistuttaa roolihahmoa mahdollisimman vähän. Yön kuningattaren päässä on kupu, joka korostaa hahmon hyönteismäisyyttä. Muuta hänestä ei pään lisäksi näykään.

Andraden ja Barritin Yön kuningatar on varmasti Taikahuilun pitkän esityshistorian erikoisimmasta päästä: koko näyttämön täyttävä jättiläishämähäkki.

Tuuli Takala (s. 1987) on jo melkoinen Yön kuningatar -ekspertti. Tänään ensi-iltansa saava produktio on hänen kuudes Yön kuningattarensa.

Valtavan korkea ja akrobaattisen vaikea rooli kuuluu oopperakirjallisuuden hankalimpiin sekä teknisesti että henkisesti. ”Veikkaisin, että ensimmäinen aaria kestää 4–5 minuuttia. Toinen aaria on vielä lyhyempi, ja niiden välissä on tunti aikaa.”

On siis pysyttävä tiiviin keskittyneessä tilassa, ja äänen on oltava sopivan lämmin. Kaiken on mentävä hetkessä putkeen. Liian jännittynyt ei kuitenkaan saa olla. ”On oltava hereillä, mutta rentona.”

Yön kuningatar on paitsi teknisesti vaativa rooli, myös henkilöhahmona harvinaisen ikävä ihminen: paha äiti ja narsistinen manipulaattori. Miten sellaisen nahkoihin pääsee?

Taikahuilussahan on vanhanaikaista sovinismia, ja löydän omasta elämästäni feministin, joten ymmärrän, että Yön kuningattaren käytöksellä on oikeutuksensa. Häneltä on viety lapsi, ja lapsen isä ei kuollessaan jättänyt valtaa perheelleen, vaan siirsi sen Sarastrolle. Silti hän kohtelee tytärtään kauhealla tavalla.”

Moni Yön kuningattarena uransa aloittanut sopraano on tehnyt suurta kansainvälistä uraa. ”Yön kuningatar on hyvä erikoistumisrooli. Sitä ei moni pysty tekemään, joten se avaa ovia. Sekin hyvä puoli siinä on, että sen jälkeen melkein kaikki muu tuntuu helpolta.”

Heikki Tuuli
Papageno (Jussi Merikanto) näkee vaaleanpunaisia elefantteja.
Papageno (Jussi Merikanto) näkee vaaleanpunaisia elefantteja.

Laulukilpailuissa erinomaisesti menestyneellä Takalalla on tällä hetkellä kiinnitys Dresdenin Semperoperiin.

”Olen viihtynyt hyvin, ja kovatasoisessa, tunnetussa talossa oppii älyttömän paljon.”

Korkean koloratuurisopraanon ääni yleensä muuttuu lauluvuosien myötä.

”Ei voi tietää, mihin se kehittyy, ja se on tosi hauskaa. Se riippuu siitä, mitä pääsee tekemään, ja miten isoissa taloissa.”

Taikahuilun ensi-ilta tänään Kansallisoopperassa (Helsinginkatu 58) kello 19. Esityksiä 30. huhtikuuta asti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat