Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tukholmalaiset tutustuvat nyt suomalaisen Ellen Thesleffin taiteeseen

Ruotsissa ei tunneta suomalaistaiteilija Ellen Thesleffiä läheskään niin hyvin kuin Helene Schjerfbeckiä. Thesleffin taidetta on nyt ensi kertaa esillä laajasti Ruotsissa.

Marja-Terttu Kivirinta
Kuka?

Ellen Thesleff

 Suomalainen taidegraafikko ja -maalari.

 Syntyi 1869 Helsingissä, jossa kuoli 1954. Lapsuus ja osa nuoruutta Kuopiossa.

 Opiskeli Suomessa mm. Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

  Opintoja Pariisissa Académie Colarossissa kahteen otteeseen.

 Italiasta tuli myöhemmin toinen kotimaa.

 Sai pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900.

Tukholma

Ellen Thesleff (1869–1954) oli aikoinaan harvoja tunnustettuja naistaiteilijoita ja Suomessa sukupolvensa ainoita taiteilijoita, jonka teoksia esitteli yksityisnäyttely. Thesleffin näyttely oli Salon Strindbergillä Helsingissä syyskuussa 1917.

Samaan aikaan Salon Gösta Stenman järjesti Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttelyn.

Matias Uusikylä
Florens-maalaus on vuodelta 1907. Öljy puulle. Teoksen omistaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Florens-maalaus on vuodelta 1907. Öljy puulle. Teoksen omistaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Siihen kahden taiteilijan väliset yhteydet lähes päättyvät. Vuonna 1894 he maalasivat yhtaikaa Firenzessä, mikä vaikutti molempien taiteeseen. Thesleffille Italiasta tuli sittemmin vakituinen matka- ja asuinkohde. Hän työskenteli siellä pitkiä aikoja, useita vuosia.

Ellen Thesleffin maalauksia ja grafiikkaa esittelee parhaillaan tukholmalainen yksityismuseo Sven-Harrys Konstmuseum. Thesleffille omistettu näyttely on ensimmäinen Ruotsissa.

Thesleffin taidetta nähtiin aikoinaan Suomen taiteen yhteisnäyttelyissä Tukholmassa (1897, 1929, 1944, 1981). Häntä ei silti tunneta kuten Schjerfbeckiä, jonka teoksia Ruotsissa on monissa kokoelmissa, muun muassa juuri Sven-Harrys-museon kokoelmissa.

Thesleffin ajankohtaisuus ilmenee Tukholman katukuvassakin näyttelystä kertovin julistein.

Hanna Kukorelli
Helsingin satama Ellen Thesleffin tyyliin. Kartongille maalattu öljyväriteos, 1912. Bäcksbackan kokoelmat.
Helsingin satama Ellen Thesleffin tyyliin. Kartongille maalattu öljyväriteos, 1912. Bäcksbackan kokoelmat.

Ellen Thesleff. Lysande konstnär & tidig modernist -näyttelyn kuraattori Lena Holger on Tukholman kansallismuseon entinen intendentti ja Helene Schjerfbeckin taiteen tuntija. Thesleff-kokonaisuuteen hän on löytänyt vireen, jota näyttelyn nimi – Loistava taiteilija & varhainen modernisti – hyvin ilmentää. Holger esittelee Ellen Thesleffiä ja tämän suurenmoista taidetta myös kirjassa.

Vasaparkenissa sijaitseva museo hohtaa ulos kultaisena, ja museon sisällä tulvii Thesleffin maalausten valo – Välimeren, Firenzen, Rooman ja Venetsian tai Helsingin sataman ja Ruoveden Muroleen värit.

Kolmeen kerrokseen levittäytyvä museotila ei ole helppo, mutta ripustus on pohdittu. Alakerrassa ovat maisemat ja henkilökuvat, yläkerrassa asetelmat ja grafiikka. Välissä on taiteilijan ajatelmia: ”Ei teorioita, ei muotoa, vain väri.”

Kjell Söderlund
Ellen Thesleffin tunnetuin teos on Kaiku (Eko) vuodelta 1891, öljy kankaalle.
Ellen Thesleffin tunnetuin teos on Kaiku (Eko) vuodelta 1891, öljy kankaalle.

Lisukkeina on valokuvia taiteilijasta, perheestä, opiskelutovereista ja myös Gordon Craigista, englantilaisesta teatterinuudistajasta, joka kannusti Thesleffin avantgardistisia puupiirroskokeiluja. Craig esitellään elinikäisenä ystävänä, rakkautena.

Mukana on muutamia myöhäiskauden lähes abstrakteista maalauksista, muttei korostetusti. Se on viisasta, sillä jo varhaisissa maalauksissa on abstrakteja ja esittäviä elementtejä, väkevää, henkevää ilmaisua. Väri valööreineen on pääosassa.

Näyttelystä aistii, miten varhaisteosten (Kaiku, 1891, Omakuva, 1894) tilallisuus ja symbolismin vertauskuvat avartuvat tulkintavälineiden asettuessa uusiin ulottuvuuksiin.

Toscanan kevätvalo eroaa Ruoveden kesäyön tunnelmasta. Palettiveitsellä ja siveltimellä levitetyssä värissä on aina oma intensiteettinsä.

Ellen Thesleff vuonna 1890.
Ellen Thesleff vuonna 1890.

Sinipunaisista (Arno, 1914) ekspressioista välittyy voima ja värillisestä harmaastakin hienoviritteinen mystiikka (Kuutamo, 1934). Thesleffin taidetta on verrattukin usein musiikkiin ja runouteen.

Nuoruuden valokuvat korostavat kapinaa. Kun taiteilijasiskoilla oli päässä hattu ja nuttura 1889, Ellen Thesleff leikkasi hiuksensa lyhyiksi.

Suomen taideyhdistykselle 1916 maalatussa sinisessä omakuvassa on uhmaa yhä. Vuoden 1935 päättäväiseen omakuvaan sijoittuu hattu, vinosti otsalle.

Ellen Thesleff – lysande konstnär och tidig modernist. Sven-Harrys Konstmuseum 10.4. saakka. www.sven-harrys.se

Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria
Toscanalainen maisema on vuodelta 1907. Sen omistaa Mikkelin taidemuseo.
Toscanalainen maisema on vuodelta 1907. Sen omistaa Mikkelin taidemuseo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat