Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Brasilialaistaiteilija Ernesto Neto uskoo, että sademetsän rituaalista olisi apua myös Juha Sipilälle

Ernesto Neto kohtasi huni kuin -alkuperäiskansan ja palasi Kiasmaan muuttuneena miehenä. Nyt hänen työskentelyään ohjaa boakäärme.

Kulttuuri
 
Miikka Pirinen
Ernesto Neto Boan pää, kädet yhdessä -teoksensa sisällä. Taiteilija toivoo, että näyttelyvieraat käyttävät tilaa rentoutumiseen – loikoiluun tai vaikka musisointiin.
Ernesto Neto Boan pää, kädet yhdessä -teoksensa sisällä. Taiteilija toivoo, että näyttelyvieraat käyttävät tilaa rentoutumiseen – loikoiluun tai vaikka musisointiin. Kuva: Miikka Pirinen
Kuka?

Ernesto Neto

 Syntynyt Rio de Janeirossa 1964.

 Tunnetaan erityisesti suurista, pehmeistä veistoksista.

 Yleisö saa usein koskea veistoksia tai mennä niiden sisään.

 Edusti Brasiliaa Vik Munizin kanssa Venetsian biennaalissa vuonna 2001.

 On pitänyt viime vuosina yksityisnäyttelyitä muun muassa Bilbaon Guggenheim-museossa, Arp-museossa Saksassa sekä Thyssen-Bornemisza Art Contemporaryn tiloissa Itävallassa.

 Keväällä Neton yksityisnäyttely avautuu Aalborgin taidemuseossa Tanskassa.

Ihan ensiksi otetaan kengät pois.

Kiasman ylin kerros näyttää siltä, kun sen olisi vallannut keskimääräistä kunnianhimoisempi neulegraffitikerho. Katosta riippuu sateenkaarenvärisistä matonkuteista virkattuja majoja. Laventeli ja basilika tuoksuvat. Lattiaa peittää pehmeä vihreä matto, jolla tassutellaan sukkasillaan.

Tervetuloa!

Kyseessä on brasilialaistaiteilija Ernesto Neton perjantaina avautuvan Boa-näyttelyn pääteos, jonka Neto on tehnyt erityisesti Kiasmaa varten. Suuri maja on boakäärmeen pään muotoinen, ja sinne voi mennä vaikka loikomaan.

”Halusin luoda puutarhan, jossa voi istuskella ja kohdata muita ihmisiä”, taiteilija selittää.

Sellaisia paikkoja ei hänen mielestään ole tarpeeksi.

”Tämä on kupla, johon nykymaailman tietovyöry ei ulotu”, Neto sanoo.

Miikka Pirinen
Neton uudet teokset ovat esillä Kiasman viidennessä kerroksessa. Niiden päämateriaali on käsin virkattu puuvilla.
Neton uudet teokset ovat esillä Kiasman viidennessä kerroksessa. Niiden päämateriaali on käsin virkattu puuvilla.

Näyttelytilan seinille on piirretty langoista aurinko, paratiisimaisema sekä seinää pitkin luikerteleva boakäärme.

Niissä on kyse huni kuin -kansan kertomuksesta maailman synnystä, taiteilija kertoo. Huni kuin on alkuperäiskansa, jonka 8 000 jäsentä asuvat Luoteis-Brasilian sademetsissä. Tämä näyttely on Neton tribuutti heille.

”Ensin tuli valo ja voima”, Neto selittää ja osoittaa peräseinän aurinkokuviota.

”Sitten valon myötä tuli luonto”, maisema jokineen ja palmuineen.

Mutta entä boakäärme?

Se on huni kuin -kansalle tiedon lähde, tärkeä osa heidän mytologiaansa.

”Minä en tee taidetta itse. Boa kertoo minulle mitä tehdä, ja minä seuraan boaa”, Neto ilmoittaa.

Miikka Pirinen
Ernesto Neto tuntee Suomea hyvin. Hän on ollut mukana useissa näyttelyissä Suomessa vuodesta 2001 lähtien.
Ernesto Neto tuntee Suomea hyvin. Hän on ollut mukana useissa näyttelyissä Suomessa vuodesta 2001 lähtien.

Istutaan siis virkatun käärmeenpään sisään juttelemaan. Lähinnä kyse on luennosta, sillä jähmeän suomalaisen on vaikea saada ujutettua Neton intensiivisen puhetulvan sekaan kysymyksiä.

Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää, että Neto on muuttunut mies.

Ensimmäisen kerran hän vieraili Suomessa Kiasman Ars 01 -näyttelyä varten, ja palasi Helsinkiin ja Kemiin useita kertoja. Moni muistaa Neton sydämellisenä miehenä – ja miehenä, joka viihtyi Helsingin kapakoissa pilkkuun asti.

”Mutta enää minä en juo Koskenkorvaa”, Neto sanoo ja nauraa päälle.

Hän on luopunut alkoholista, eikä enää syö lihaa. Taideteoksissaankin hän on käytännössä luopunut synteettisistä materiaaleista, ja käyttää enää puuvillaa ja muita luonnonmateriaaleja.

Huni kuin -kansan vaikutusta, hän sanoo.

Ensimmäisen kerran Neto matkusti tapaamaan huni kuin -kansaa Acren osavaltioon runsaat kaksi vuotta sitten.

”Olen oppinut heiltä valtavasti”, Neto huokaa.

Esimerkiksi kuuntelemisesta, läsnäolosta ja luonnon kunnioittamisesta.

Läntisessä kulttuurissa pyhä on tuolla ylhäällä, Neto selittää, mutta huni kuin -kansalle pyhä on maassa, kasveissa, eläimissä ja joissa.

Kesken haastattelun Neto kaataa kämmenelleen purkista harmaanruskeaa jauhetta ja puhaltaa sen nenäänsä pienellä kolmiomaisella piipulla.

”Tupakkaa ja pyhien puiden tuhkaa”, hän selittää kasvot nykien ja nenä valuen.

Rapé on huni kuin -kansan shamaanilääkettä. Sen uskotaan parantavan ja puhdistavan.

Sitä käytetään myös ayahuasca-seremoniassa, ja ayahuasca-seremonia on nykyään Neton lempiaiheita.

Ayahuasca on kasviuutteista valmistettu rituaalijuoma, jolla on huumaavia ja hallusinogeenisiä vaikutuksia. Brasilian ja Perun alkuperäiskansat käyttävät sitä nähdäkseen näkyjä. Se aiheuttaa myös oksennusreaktion, jota pidetään puhdistavana.

Suomessa ayahuasca ei ole laillista.

Kun hän kuvailee ensimmäistä ayahuasca-seremoniaansa, hän huokaa ja pitelee päätään, vielä parin vuoden jälkeenkin.

”Se oli elämäni tärkein kokemus lasteni syntymän ohella”, Neto sanoo.

Hän puhuu hengistä, pyhyydestä, pelosta ja parantumisesta. Puheessa vilisevät jaguaarit, shamaanit ja galaksit.

”Ja lopulta tunsin ylimaallista onnea ja pyyteetöntä rakkautta”, hän sanoo.

Neto haluaisi järjestää ayahuasca-seremonian myös Kiasmassa. Vieraakseen hän haluaisi erityisesti suomalaisia päättäjiä.

”Pääministerin tai jonkun hänen ministereistään,” hän sanoo.

Se, ettei Suomen lainsäädäntö sitä salli, on Neton mielestä valistumatonta.

”Ayahuasca opastaa rakkauden suuntaan.”

Miikka Pirinen
Neton ateljeessa puuvillakankaat on leikattu ja värjätty. Kiasmassa ne muodostavat seittimäisiä kudelmia.
Neton ateljeessa puuvillakankaat on leikattu ja värjätty. Kiasmassa ne muodostavat seittimäisiä kudelmia.

Tajunnanvirtamaisesti Neto puhuu uskontojen yhteyksistä, alkuperäiskansojen tuntemista kasviperäisistä lääkeaineista, globaalista kapitalismista, luonnon tuhoamisesta.

Muutamaa asiaa hän haluaa painottaa erityisesti.

”Meidän täytyy oppia arvostamaan alkuperäiskansoja”, Neto sanoo. ”Niin huni kuineja kuin saamelaisiakin.”

Länsimaissa alkuperäiskansoja on pidetty historian saatossa usein primitiivisinä ja vanhanaikaisina. Brasilian kouluissa opetellaan eurooppalaisten tarinoita ja keksintöjä, ei alkuperäiskansojen, Neto kertoo. Se on virhe.

”Minä näen heidät tulevaisuutena.”

Ja tietenkin tämä yhteiskunta tarvitsee myös iloa ja taidetta.

”Uskon iloon lääkkeenä”, Neto sanoo.

Ernesto Neto: BOA Kiasmassa (Mannerheiminaukio 2) 4.3.–4.9.2016.

Miikka Pirinen
Kiasman neljännessä kerroksessa on esillä Neton vanhempia teoksia, kuten Muunnelma väristä siemenestä tilasta ajasta rakkaudesta (2009).
Kiasman neljännessä kerroksessa on esillä Neton vanhempia teoksia, kuten Muunnelma väristä siemenestä tilasta ajasta rakkaudesta (2009).
Miikka Pirinen
Boan pää riippuu Kiasman katosta.
Boan pää riippuu Kiasman katosta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat