Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaistaiteilija teki pakolaiskriisin tunnetuimmasta uhrista veistoksen – hukkuneen syyrialaispojan pieni elämä päätyi lasilaatikkoon

Pekka Jylhä teki 3d-tekniikalla veistoksen pakolaiskriisin tunnetuimmasta uhrista. Teosta on vaikea katsoa.

Kulttuuri
 
Ilpo Vainionpää
Pekka Jylhän veistos Kunnes meri hänet vapauttaa on esillä Helsinki Contemporary -galleriassa.
Pekka Jylhän veistos Kunnes meri hänet vapauttaa on esillä Helsinki Contemporary -galleriassa. Kuva: Ilpo Vainionpää

Siinä hän makaa, – Bodrumissa syyskuussa hukkunut, rantaan ajelehtinut syyrialaispoika, komposiittiin tulostettuna ja lasilaatikkoon suljettuna gallerian lattialla. Pekka Jylhän (s. 1955) teoksen nimi on Kunnes meri hänet vapauttaa.

Veistos on osa perjantaina Helsinki Contemporaryssa avautuvaa näyttelyä, jossa Jylhä tarttuu kolmeen viime vuoden uutiseen; Charlie Hebdo -lehden terrori-iskuun, Germanwingsin koneen tuhoon ja pakolaiskriisin tunnetuimman uhrin, Alan Kurdin järkyttävään kohtaloon.

Näyttelyssä on useita teoksia, joita yhdistävät tunnetun kuvanveistäjän tavaramerkit – täytetyt valkoiset jänikset ja kimaltavat kristallit. Galleriaa hallitsee valkoinen, puhtauden, viattomuuden – ja rauhan väri. Värikäs näköisveistos pikkupojasta rikkoo unenomaisen tunnelman. Sen rinnalla lepää lapsen mittakaavaan hanhensulista tehty kumivene.

Poikaa on vaikea katsoa, ja teokseen on vaikea suhtautua. Hän makaa vatsallaan, lasilaatikossa. Punainen t-paita paljastaa selän ihoa, siniset housut ovat vähän kurtussa. Aivan kuin hän nukkuisi.

Sitä toisteltiin lukemattomat kerrat, kun kuva pojasta viime vuonna levisi ja järkytti ympäri maailmaa. Mutta poika ei nuku. Hän on kuollut, vaikka hänen olisi pitänyt päästä turvaan ja saada kasvaa isoksi. Galleriassa hän makaa lasivankilassa kuin Lumikki, jota ei voi herättää. Tai harvinainen, eloton pyhäinjäännös.

Toisin kuin Jylhällä monesti aiemmin, pikkupoikaa esittävässä teoksessa ei ole hienovaraista runollisuutta tai pohdiskeltua symboliikkaa. Se on näköispatsas kuolleesta lapsesta, 3-vuotiaasta pojasta, joka pakeni sotaa. Pojasta, jonka kuvasta tuli koko pakolaiskriisin symboli. Ikonista kuvaa on mahdoton unohtaa.

Jylhän teos ei käännä tapahtumaa uuteen asentoon, ei pyri lohduttamaan, ei tee mitään uutta tulkintaa tapahtuneesta, tai siitä, mitä sen jälkeen mediassa tapahtui. Teos on jotenkin mauton, ja tuntuu vähän väärältä. Kuva, jonka monet mediat jättivät eri syistä, muun muassa yksityisyyden suojaan vedoten, julkaisematta, lävähtää galleriassa veistoksena eteen. Mitä pojan isä teoksesta ajattelisi?

Pekka Jylhä
Pekka Jylhä

Taiteilija sanoo halunneensa pysyä mahdollisimman uskollisena rannan tapahtumille, ja kuville, jotka valokuvaaja Nilüfer Demir sieltä otti. ”Alan on symboli tästä ajasta ja tulee jäämään ikoniksi, jos tästä jotenkin selvitään”, taiteilija kirjoittaa. Teos piti tehdä, koska se tuntui selkäytimessä, Jylhä sanoo. Jylhästä poika oli kuvissa ”kuin pieni jeesuslapsi”.

”Tunnelma oli pysäyttävä, kun elämä loppui noin kesken”, Jylhä sanoo, kun soitan hänelle ja kysyn teoksen motiiveista. Jylhä laittoi hänet vitriiniin, sillä ”sinne laitetaan arvokkaat asiat joita pitää suojella”.

Teosnimeäkään ei ole helppo niellä. Jylhä kertoo, että halusi sillä osoittaa pojan tuskan ja kamppailun olevan nyt ohi. Meri vapautti pojan pelosta ja tuskasta, hän sanoo. Niin, mutta myös elämästä! tekee mieli huutaa.

Ilpo Vainionpää
Pekka Jylhän näyttelyssä on esillä myös hanhensulista tehty kumivene, teos nimeltä Matka.
Pekka Jylhän näyttelyssä on esillä myös hanhensulista tehty kumivene, teos nimeltä Matka.

Jylhää pitää kiittää rohkeudesta, kun hän tarttuu järisyttävän kokoiseen uutisaiheeseen, historiallisesti poikkeukselliseen pakolaiskriisiin, jonka äärellä maailman rikkaimpien valtioiden vaikutusvaltaiset johtavat joutuvat paljastamaan ratkaisukyvyttömyytensä.

Ei ole helppo jalostaa aihetta teokseksi, joka sanoo jotakin uutta tai omaperäistä asiasta, joka on uutisissa päivittäin voimakkaina kuvina, videoina ja yksittäisinä kohtaloina. Epäonnistuihan siinä myös kiinalainen aktivisti ja tämän hetken kuuluisin nykytaidetähti Ai Weiwei.

Hän poseerasi tammikuussa Lesboksella India Today -lehden kuvaajalle pikkupojan asentoa imitoiden. Kuva herätti valtavaa raivoa ympäri maailmaa. Aita syytettiin tyylittömyydestä ja narsismista, ja hänet toivotettiin tervemenneeksi taiteilijoiden hautausmaalle. Mutta toisin kuin useimmat kollegat, Ai myös on viettänyt aikaa Lesboksella, välittänyt jatkuvasti kuvaa pakolaisten oloista lukuisille Instagram-seuraajilleen ja tekee saarella myös dokumenttia. Berliinin elokuvajuhlien aikaan Ai Weiwei ripusti pelastusliivejä konserttitalon pylväisiin. Se sai paremman vastaanoton. Taiteilijan vapaudet ja vastuut puhuttavat.

Veistos on kuin seinä, jonka pinnalta kysymykset kimpoavat vastaamattomina takaisin. Näyttelyn muiden teosten esteettisyys kuitenkin etäännyttää emotionaalisesti. Kunnes meri hänet vapauttaa ei anna armoa, sillä se kuvittaa kriisiä kaunistelematta.

Teoksen syntyprosessikin tuntuu irvokkaalta. Veistos tulostettiin 3d-tekniikalla. Mallina olivat paitsi valokuvat, myös Suomesta löytynyt kolmevuotias, samankokoinen pakolaispoika, joka kuvattiin 3d-kameralla.

Jylhä tarkoittaa hyvää. Hän työsti jo Charlie Hebdo -iskuun liittyvää teosta, sitten maailma antoi lisää aiheita. Pikkupojan kohtaloon tarttuminen oli itsestään selvää. Jylhä kertoo halunneensa nostaa pakolaiskriisin esille, etteivät sen uhrit unohtuisi. Teos voisi synnyttää keskustelua, edesauttaa jotakin hyvää, jotain, joka tuo meidät lähemmäs ratkaisua, hän sanoo.

Humanitäärisen ja poliittisen kriisin ratkaisu ei lepää taiteilijoiden harteilla. He ovat vapaita käsittelemään sitä vaikka yksin tunnerekisterissä. Katsojan tehtäväksi jää arvioida, millaista taidetta siitä tulee.

Minuun veistos vaikuttaa lopulta vähän toisin kuin olin kuvitellut. Se suututtaa, tavalla, johon harva teos on viime aikoina pystynyt. Se näyttää taas, millainen maailma on. Että se katsoo hätää vierestä, ja kärsivät pikkupojat päätyvät lasilaatikkoon.

Pekka Jylhä: We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting 4.3.–3.4. Helsinki Contemporaryssa (Bulevardi 10).

Ilpo Vainionpää
Pekka Jylhän teos Kynän suru viittaa Charlie Hebdo -lehteen tehtyyn terrori-iskuun.
Pekka Jylhän teos Kynän suru viittaa Charlie Hebdo -lehteen tehtyyn terrori-iskuun.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat