Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

20-vuotias suomalainen kapellimestarilupaus on saanut johtamiskutsun jo Tanskaan ja Tokioon

Klaus Mäkelä johtaa tänään Helsingin kaupunginorkesteria. ”Sillä on korvat päässä ja nopea äly”, professori Jorma Panula ylistää.

Kulttuuri
 
Näin hän johtaa: onko tässä seuraava kapellimestaritähtemme?
Näin hän johtaa: onko tässä seuraava kapellimestaritähtemme?
Klaus Mäkelä on saanut poikkeuksellisen hyviä arvioita kapellimestaridebyyteistään, vaikka hän on vasta 20-vuotias. HSTV tapasi nuoren maestron Helsingin kaupunginorkesterin harjoituksissa Musiikkitalossa. Mäkelä johtaa Musiikkitalossa perjantaina 11. maaliskuuta Stravinskyn ja Klamin lisäksi hyvin nuorten säveltäjien kantaesityksiä. Toimittaja: Vesa Sirén. Kuvaus ja leikkaus: Rio Gandara

Onko hän seuraava suuri suomalainen kapellimestari?

Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarikorokkeella on viime päivät tehty sitä, mitä harjoituksissa aina: kapellimestari balansoi, yhtenäistää fraseerausta, hioo karaktereja ja näyttää tietysti pulssin ja tahtilajivaihdokset.

Mutta tällä kertaa kapellimestari on poikkeuksellisen nuori.

”Tämä tahti menee helposti liian raskaaksi. Tässä kirmataan kevyesti”, 20-vuotias Klaus Mäkelä huomauttaa orkesterille hyväntuulisesti, ja Igor Stravinskyn Petruška saa nopeasti lisää leikillisyyttä.

Tänään perjantaina kuullaan mihin harjoitukset riittävät. Odotukset ovat varsin korkealla. Niin loistavat arviot Mäkelä sai tässäkin lehdessä tammikuussa konsertistaan Tapiola Sinfoniettan kanssa.

Ja nyt lavalle tulee nuoria toivoja enemmänkin.

”Stravinskyn ja Uuno Klamin lisäksi tässä ohjelmassa on Kuule, minä sävellän -projektin hyvin nuorten säveltäjien kantaesityksiä ja viidenkymmenen nuoren tanssiesitys”, Mäkelä kertoo.

Eikä kyseessä ole edes nuoren miehen debyytti Helsingin kaupunginorkesterin edessä. Hän on johtanut orkesteria loppiaiskonsertissa ja ehtinyt jo monen muunkin suomalaisorkesterin eteen.

Musiikki oli Mäkelälle kohtalo. Isä opettaa sellonsoittoa ja äiti pianoa. Tädit, sedät, isovanhemmat ja serkut ovat lähes kaikki muusikoita.

”Ei minulla ollut hetkeäkään halua hankkia muuta ammattia. Sellotunneille halusin 6–7-vuotiaana, kun isä ja enokin soittivat selloa. Ja seitsenvuotiaana pääsin Kansallisoopperan lapsikuoroon.”

Ohjelmassa oli Bizet’n Carmen ja kapellimestarina Hannu Lintu.

Carmen ja Hannun työskentely saivat minut haluamaan kapellimestariksi. Elin sitä teosta 24 tuntia vuorokaudessa. Hankin levytykset ja opettelin lukemaan partituuria.”

Myös Mozart ja historiallisesti valistuneet esityskäytännöt kolahtivat todella lujaa. Ja sitten Richard Wagnerin oopperat sekä Jean Sibelius.

Mutta mikä itse kapellimestarin työssä kolahti? Valtako?

”Ei valta, vaan se mystiikka. Se kolahti. Tuntui luonnolliselta ryhtyä opiskelemaan orkesteripartituureja. Viisi vuotta myöhemmin 12-vuotiaana nuorisokoulutus antoi sitten tilaisuuden kokeilla partituurien johtamista.”

Nuorisokoulutuksessa Mäkelä pääsi todellisen legendan eli Jorma Panulan oppiin.

Panula opetti aikoinaan esimerkiksi Esa-Pekka Salosta, Jukka-Pekka Sarastetta, Osmo Vänskää, Sakari Oramoa, Mikko Franckia ja Susanna Mälkkiä sekä kapellimestariluokan nykyistä professoria Atso Almilaa.

Jo 1970-luvulla Panula ideoi yhä toimivan systeemin, jossa nuorisokoulutuksessa ja kapellimestariluokalla saadaan johtaa opiskelijaorkesteria. Suoritukset videoidaan, jotta kapellimestarioppilas voi itse huomata ja karsia maneerinsa.

”Jokainen suoritus katseltiin tunnin jälkeen ja sitten kotona. Ohjelmistoa opittiin kuuden vuoden aikana paljon, ja lisäksi kävin useilla kapellimestarikursseilla ulkomailla”, Mäkelä kertaa.

”Panulan opetus oli minulle käsittämätön onni. Sitä on vaikea asettaa sanoiksi. Hän antaa aina juuri oikean vinkin, mutta ei tee kapellimestareista itsensä kopioita. Toisin oli esimerkiksi Shanghain mestarikurssilla, jossa kaikki johtivat Claudio Abbadon liikkein.”

Puhelinsoitto Panulalle kertoo, että innostus on molemminpuolista.

”Se [Mäkelä] on yksi lahjakkaimmista mitä minulla on ollut oppilaana”, Panula sanoo. ”Sillä on korvat päässä ja nopea äly – ja musikaalinen se on tietysti.”

Panulan nuorisokoulutuksen jälkeen Mäkelä päätti jättää varsinaisen Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan väliin.

”On niin kiire opetella partituureja jo sovittuja konsertteja varten. Asiat täytyy osata perinpohjaisesti, että voi saada myös uusintakutsun.” Mäkelä kertoo.

Mäkelä on yhä kirjoilla Sibelius-Akatemiassa sellistinä. Hän on siinäkin ikäluokkansa parhaita Suomessa, Turun sellokilpailun toisen palkinnon saaja vuodelta 2014.

”Olen soittanut Helsingin kaupunginorkesterien ja muiden orkesterien sellosektioissa ajoittain 16-vuotiaasta lähtien. Siinä oppii myös valtavasti. Viimeksi soitin Radion sinfoniaorkesterin sektiossa Mikko Franckin johtaessa Musiikkitalossa viime kuussa.”

Mäkelä huomioi Franckin olevan ”tyylipuhdasta Panulan koulua”.

”Asiat korjattiin nopeasti ja tehokkaasti. Siinä oli juuri sitä Panulan henkeä, että lepsu ei saa olla ja johtaa pitää, mutta samalla tulee olla kollegiaalinen. Diktaattorien aika on ohi.”

Sellistityöt ovat nyt vähemmällä, kun Mäkelää viedään kapellimestarina ulkomaillekin.

”Olen saanut johtamiskutsun Tanskaan, joka on ulkomaandebyyttini. Ja sitten Tokioon.”

Jossakin vaiheessa olisi hyvä ryhtyä myös pitkäjänteiseksi orkesterinrakentajaksi, mutta vielä ei ole aika haaveilla omasta orkesterista ja ylikapellimestarin pesteistä.

”Tässä vaiheessa jokaisesta uudesta orkesterista oppii uusia asioita”, Mäkelä sanoo.

Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Klaus Mäkelä Musiikkitalossa klo 19.

Näin hän johtaa: katso Klaus Mäkelän johtamisnäyte ja kuuntele hänen näkemyksensä suomalaisen kapellimestari-ilmiön syistä.
Rio Gandara / HS
Klaus Mäkelä harjoittaa Helsingin kaupunginorkesteria.
Klaus Mäkelä harjoittaa Helsingin kaupunginorkesteria.
Rio Gandara / HS
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat