Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lastenmusiikki on isossa murroksessa – jopa Smurffien hittikone joutui vaikenemaan

Lastenmusiikki eli vielä muutama vuosi sitten buumia, mutta nyt tuntuu siltä kuin koko genre olisi hävinnyt maan alle. Piltit kuuntelevat nyt Robinia, Antti Tuiskua ja muita poppareita.

Kulttuuri
 
Mari Koppinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.
SEPPO HAAVISTO
Vuoden 1997 Smurffi-levyltä löytyi muun muassa Bailando-hitistä versioitu Smurffibailut.
Vuoden 1997 Smurffi-levyltä löytyi muun muassa Bailando-hitistä versioitu Smurffibailut. Kuva: SEPPO HAAVISTO

Pari viikkoa sitten tuli hississä kollegan kanssa puhetta lastenmusiikista. Erotessamme hän huikkasi: ”Meidän lapset ei kuuntele lastenmusiikkia, ne kuuntelee vaan Arttu Wiskarin Mökkitietä.”

Ensin nauratti, sitten mietin: miksikäs ei. Lapselle on aivan sama, onko esittäjä Wiskari vai Pikkuorava, kunhan musiikki vetoaa.

Mökkitien vetovoimaisuuden ohella saattaa olla myös toinen syy siihen, miksi kollegan lapset kuuntelevat Wiskaria, mutta eivät lapsille tehtyä musiikkia: lastenmusiikki ei näy eikä kuulu enää juuri missään. Aivan kuin se olisi kadonnut.

Vielä muutamia vuosia sitten puhuttiin lastenmusiikin buumista. Se oli alkanut 2000-luvun puolivälissä uusien isojen ilmiöiden kuten Ellan & Aleksin, Ipanapan sekä Hevisauruksen myötä. Yhtäkkiä lastenlevyt myivät kuin häkä, satojatuhansia. Kultalevyjä ja platinaa sateli samaan aikaan, kun aikuisten puolella kurssi kääntyi laskuun.

Tässä vaiheessa genrelle hoksattiin perustaa jopa oma Emma-palkinto. Ensimmäinen lastenlevy-Emma jaettiin vuonna 2005 Ellalle ja Aleksille.

Lastenmusiikki oli hetken aikaa ilmiö. Mutta enää ei ole niin. Lastenlevyt eivät näy myyntilistoilla enää lainkaan. Myyntimäärät ovat tulleet reippaasti alaspäin – eihän lastenlevyjä edes löydä.

Lastenmusiikki ei ole myöskään enää esillä mediassa. Vai koska muka olet viimeksi kuullut radiosta jonkin lapsille tehdyn laulun? Tai lukenut aiheesta jonkin syväluotaavan artikkelin?

Vuoden lastenalbumille Emma sentään vielä jaetaan. ”Se tehdään siksi, että Suomessa julkaistaan laadukasta lastenmusiikkia, mutta myös siksi, että tuotantoja saadaan nostettua esiin”, sanoo Musiikkituottajien apulaisjohtajan Tommi Kyyrä.

”Kyllä lastenmusiikki on aika hankalassa paikassa tällä hetkellä”, sanoo Sony Musicin A&R Timo Kuoppamäki. Hän oli aikoinaan perustamassa EMI Finlandin alaisuuteen Ipanapa Recordsia, joka jatkaa nyt Sonyn alla.

Isoista levy-yhtiöistä esimerkiksi Sonylla on edelleen Ipanapa ja Hevisaurus. Universalilla taas on Mimmit. Mutta varsin pienellä liekillä edetään juuri nyt.

”Esimerkiksi Mimmien kohdalla puhutaan muutamista tuhansista myydyistä levyistä, ja myynti tapahtuu artistien itsensä kautta ja keikoilla. Hiljaista ja tasaista tämä on”, Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen sanoo.

Ja nyt tulee uutinen: jopa ikisuosikki Smurffit on joutunut taantuman kouriin.

”Viime joulu oli ensimmäinen vuosikymmeniin, jolloin ei julkaistu uutta Smurffit-levyä. Myyntivolyymit kävivät niin pieniksi”, Valtanen paljastaa.

Smurffiäänellä laulettuja hittilevyjä ehdittiin julkaista vuosina 1996–2014 kaikkiaan 23. Vähintään joka vuosi, parhaana kolme. Myytyjä levyjä on yli 800 000. Valtasen mukaan sarjaa ei ole kuopattu, mutta luvassa on välivuosia.

Miksi näin kävi?

Syitä on monia, ja yksi ilmeisimmistä on median suhtautuminen lastenmusiikkiin. Se on muuttunut radikaalisti.

Esimerkiksi Timo Kuoppamäki muistaa, kuinka ilomielin otettiin vielä vuonna 2007 vastaan ensimmäinen Ipanapa-levy. Levyllä tunnetut suomalaisartistit esittivät uusia, vaivalla tuotettuja lastenlauluja. Jo toisen Ipanapa-levyn aikaan median into oli hävinnyt. Uusia levyjä on ollut sen jälkeen erittäin hankala saada esiin.

Suuri vaikutus lastenmusiikin ”katoamiseen” on ollut Yleisradiolla, joka vuonna 2012 lopetti lastenmusiikin soittamisen radiokanavillaan kokonaan. Lastenmusiikin luvattiin kuitenkin kaikuvan enemmän televisiossa ja netissä.

Pikku Kakkosessa on muutamia hyviä musiikkisarjoja näkynytkin. Mutta mitään kattavaa suomalaisen lastenmusiikin kavalkadia television kautta ei voi saada.

Suurten kaupallisten kanavien lastenmusiikkitarjonnasta ei ole tarvinnut edes haaveilla. Lapsia ei nähdä kanavilla rahantuojina, eiväthän he edes kuuntele kanavia. ”Tosin kansallinen radiotutkimus ottaa huomioon vain yli 9-vuotiaat”, huomauttaa lastenmusiikin asiantuntija, radiotoimittaja Luca Gargano.

Viime vuosina lapset ovat alkaneet siirtyä yhä varhaisemmassa vaiheessa poppiin ja aikuisten musiikkiin. Kovimpia nimiä pilttien keskuudessa ovat olleet Robin, Isac Elliot, JVG, Sanni ja Antti Tuisku. Se on se musiikki, jota vanhempien kuuntelemasta radiosta kuuluu ja josta kaveritkin tykkäävät.

Olennainen osuus lastenmusiikin hiljaiseloon on tietenkin myös cd-myynnin murroksella. Genre on ollut tähän asti erittäin cd-vetoinen, mutta nyt cd-myynti on tässäkin genressä romahtanut. Harvasta lastenhuoneesta löytyy enää edes cd-soittimia.

Uudet striimauspalvelutkaan eivät ole vielä lyöneet lastenmusiikissa läpi. ”Esimerkiksi Spotifyn kautta kulutetaan vielä suhteellisen vähän. Lastenmusiikki elää genrenä välitilassa”, Kimmo Valtanen sanoo.

Universal kuitenkin yrittää: äskettäin julkaistiin lapsille tarkoitettu helppokäyttöinen Kiidio-mobiilisovellus. Spotify Premiumin vaativa lastenmusiikin oma sovellus on ollut iso menestys Tanskassa.

Ja ehkä on niin, että nyt olisi taas aika keksiä jotain uutta. ”Konseptit ja ajatukset vanhenevat ja arkipäiväistyvät”, Valtanen pohtii. Hän oli aikoinaan kehittelemässä Hevisaurusta Sonylla. Nyt olisi taas tilausta jollekin ”aivan uudelle konseptille”, mutta sellaista ei ainakaan Universalilla etsitä juuri nyt aktiivisesti. ”Markkinat ovat niin haastavat.”

Myös Sonylla odotellaan. Edellinen Ipanapa-levy – Ipanapa räp – ilmestyi kolme vuotta sitten. Timo Kuoppamäen mukaan uusia levyjä on mietitty, mutta jotta näkyvyys olisi taattua, tarvittaisiin ympärille televisio-ohjelma tai muuta ”monimediallista konseptointia”. Jotain aivan uuttakin on Sonylla kehitteillä, mutta julkistusta vielä odotellaan.

Juhani Niiranen / HS
Yksi esimerkki lastenmusiikin kovasta tasosta Suomessa on lastenorkesteri Ammuu. Se sai lastenalbumi-Emman vuonna 2011.
Yksi esimerkki lastenmusiikin kovasta tasosta Suomessa on lastenorkesteri Ammuu. Se sai lastenalbumi-Emman vuonna 2011.

Paljon on silti positiivistakin. Pinnan alla kuhisee, se vain ei näy isolle yleisölle.

Positiivisinta on se, että lastenmusiikki kyllä kiinnostaa. Uudet vanhemmat kyselevät vähän väliä: mikä olisi lapselleni hyvää musiikkia, mistä sitä saa? Esiopetuksen piirissä taas monet opettajat pitävät huolen monipuolisesta musisoinnista. Lastenkeikoillakin käy usein kunnon kuhina.

Jos vain osaa etsiä, hyvää lastenmusiikkia löytyy runsain mitoin. Lastenmusiikin taso on Suomessa edelleen korkea, innokkaita ja osaavia tekijöitä on paljon. Esimerkiksi Lasten levykauppaa verkossa ylläpitävästä lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksesta kerrotaan, että kaupassa on tarjolla levyjä 40 artistilta.

Eikä se radiokaan ole enää lapsivapaata maastoa. Viikonloppuaamuisin Radio Helsingin ja Bassoradion taajuuksilla sekä netissä kuuluva Ipanapa-radio on kaikkea sitä, mitä Yleisradion vanhoja lasten radio-ohjelmia haikailevat kaipaavat. Taiten toimitetussa ohjelmassa soitetaan kaksi tuntia suomalaista lastenmusiikkia, uutta ja vanhaa.

”Lastenmusiikkia haluaa moni tehdä ja lapset haluavat sitä kuulla. Kuinka se heille tarjoillaan, se on se kysymys nyt. Lastenmusiikki ei tule missään nimessä häviämään”, tiivistää Timo Kuoppamäki.

HS kokosi muutaman viime vuoden aikana julkaistuista suomalaisista lastenlevyistä lasten oman Spotify-listan. Mitkä on parasta, mitä genressä tapahtuu juuri nyt? Kuuntele alla tai tästä linkistä:

SEPPO HAAVISTO
Vuoden 1997 Smurffi-levyltä löytyi muun muassa Bailando-hitistä versioitu Smurffibailut.
Vuoden 1997 Smurffi-levyltä löytyi muun muassa Bailando-hitistä versioitu Smurffibailut.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat