Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kent lopettaa: Yhtye loi pohjoiseen uuden rocksoinnin, mutta ei jäänyt muistelemaan nuoruuttaan sen tahtiin

Kulttuuri
 
Christian Westerback
Kent esiintyi Suomessa lukuisia kertoja vuodesta 1996 lähtien. Kuva on Kulttuuritalolta marraskuulta 2007. Perustajajäsenet Markus Mustonen (vas.) Sami Sirviö, Joakim Berg ja Martin Sköld ovat muodostaneet Kentin ytimen alusta loppuun.
Kent esiintyi Suomessa lukuisia kertoja vuodesta 1996 lähtien. Kuva on Kulttuuritalolta marraskuulta 2007. Perustajajäsenet Markus Mustonen (vas.) Sami Sirviö, Joakim Berg ja Martin Sköld ovat muodostaneet Kentin ytimen alusta loppuun. Kuva: Christian Westerback

Joulukuun 17. päivän jälkeen Pohjoismaissa on selvittävä ilman Kentiä. Ruotsin suurin rockyhtye ilmoitti maanantaina, että toukokuussa julkaistava uusi albumi jää viimeiseksi ja syksyllä tehtävä kiertue viimeiseksi.

Minkä tahansa muun ruotsalaisbändin lopettaminen olisi ollut naapurimaissa vain pieni uutinen, mutta Kent on kerännyt yleisönsä kaikista Pohjoismaista, ehkä Islantia lukuun ottamatta.

Suomessakin sitä jää kaipaamaan suuri fanijoukko. Kent löi läpi Suomessa jo levytysuransa alkuvaiheessa, ei vähiten siksi, että puolet yhtyeen jäsenistä oli Pohjois-Suomen murteilla suomea puhuvia ruotsinsuomalaisia.

Lopettamisuutisen yhteydessä julkaistussa dramaattisessa videossakin liehui Suomen lippu:

Siirtolaisromantiikka oli vain yksi syy Kentin suosioon. Tärkeämpää oli musiikki, jonka ainekset oli kerätty 1980-luvun brittiläisen vaihtoehtorockin rippeistä, mutta joista Kent puristi kokoon oman versionsa pohjoisesta melankoliasta.

Teksteistä suomalaisfanitkin saivat kouluruotsillaan kiinni rivejä ja oppivat laulamaan mukana kertosäkeitä, jotka kertoivat milloin intohimosta tai pettymyksestä, milloin nuoruuden katoamisesta tai yksinkertaisesta rakkaudesta.

26 vuotta sitten Eskilstunassa perustettu Kent ei lopeta uraansa hetken mielijohteesta. Yhtyeen mielestä ”kaikkiin parhaisiin juhliin kuuluu jäähyväiset”.

Tiedotteessaan yhtye vakuutti, että päätös ei johdu siitä, että yhtyeen jäsenet eivät enää viihtyisi yhdessä.

Jäähyväisiä on selvästi suunniteltu pitkään. Tiedote kertoo, että 20. toukokuuta julkaistava Då som nu för alltid on yhtyeen viimeinen. Levyltä julkaistiin maanantaina ensimmäinen kappale, Egoist:

Ennen kiertuetta Kent julkaisee vielä kokoelmalevyn, johon lisätään kaksi uutta, vihoviimeisiksi jäävää kappaletta.

Jäähyväiskiertueeseen kuuluu 20 keikkaa, jotka järjestetään halleissa. Niistä kaksi on Suomessa: 28.10. Helsingissä Hartwall Arenalla ja 29.10. Vaasa Arenalla Vaasassa. Kiertue poikkeaa myös Norjassa ja Tanskassa. Vihoviimeinen Kent-keikka on 17. joulukuuta Tukholman Tele2 Arenalla, johon mahtuu 45 000 katsojaa.

Mutta miksi suosituin pohjoismainen yhtye sitten lopettaa, jos kerran yhtyeessä ei ole riitoja?

Kentin suosion huipusta on kulunut jo aikaa. Vuonna 2002 ilmestynyttä Vapen och ammunition -levyä myytiin Pohjoismaissa yhteensä 600 000 kappaletta, joista joka kymmenes Suomessa.

Taitekohta oli kesä 2005, jolloin se teki Pohjoismaiden kiertueen jättimäisissä festivaaliteltoissa soittaen. Helsingissä se pystytti telttansa Käpylän kentälle ja veti paikalle 13 000 ihmistä.

Sen jälkeen suosio tasaantui, ja myöhemmät levyt eivät saaneet enää mediassa yhtä innostunutta vastaanottoa. Kent kuulosti kriitikoiden korvissa jo vähän liikaa 1990-luvulta.

Kent on ollut myös sukupolviyhtye, jonka ydinyleisö on keskimäärin yhtyeen ikäistä, 1970-luvun alussa syntynyttä. Kun yleisön ikärakennekaavio muuttuu kärjellään seisovaksi pyramidiksi, artistin kohtalona on jäädä nostalgisten muistojen elvyttäjäksi. Sitä Kent ei ilmeisesti tulevaisuudeltaan ole halunnut, ja siksi se hyvästelee yleisönsä mieluummin nyt kerralla jäähalleissa kuin 15 seuraavan vuoden aikana vähitellen.

Kentin merkitys täkäläiselle popmusiikille ei pyyhkiydy pois helposti.

Se määritteli uudestaan pohjoismaisen keskitien rockin soinnin, ja sen vaikutus on kuulunut 90-luvun lopulta lähtien monien suomalaisten rockbändien musiikissa. On vaikea kuvitella, että vaikkapa Happoradion, Egotripin tai Olavi Uusivirran levyt olisivat kuulostaneet samalta jos Kentiä ei olisi ollut.

Syvimmälle suomalaiseen musiikkiin Kentin veti Reijo Taipale, joka levytti vuonna 2007 Kentin Dom andra -hitin suomeksi nimellä Ihan kuin nuo toiset.

Menestyksen, onnistuneen markkinoinnin ja kovan työn merkitystä korostavassa nykyisessä popmusiikki-ilmastossa Kent on ollut persoonallinen ja näkemyksistään varma poikkeus. Poliittisesti se on ollut avoimesti ja joskus aktiivisestikin vasemmalla, mikä kävi ilmi viimeksi vuonna 2014 ilmestyneen La belle epoque -singlen herättämässä kohussa.

Ennakkoluuloisuutta ja keskusteluhalun puutetta kuvaava kappale huipentui kertosäkeeseen ”alla för alla, en för en”. Konservatiivipuolue Moderaternan nuorisojärjestö ei hyväksynyt Joakim Bergin tekstin kylmää maailmankuvaa, vaan laati kappaleeseen uudet, positiivisuutta uhkuvat sanat, jossa riemuittiin Ruotsin saavutuksista, kuten Ikeasta ja Zlatan Ibrahimovicista.

Ruotsin porvarinuoret lauloivat mieluummin ”jag läser topp tre i Aftonbladet, jag är dom som jobbar när andra sover”, vaikka Berg lauloi oikeasti ”jag röstar inte längre i valet, jag är melodifestivalen”.

Tällaista yhtyettä jää ikävöimään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat