Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Karujen rakennusten arkkitehdit toteuttivat unelmansa idyllisissä kesämökeissä

Ankeiden julkisten rakennusten suunnittelijat viettivät lomansa kuvankauniissa paikoissa. Valokuvaaja Jari Jetsosen näyttely arkkitehtien kesämökeistä on nyt esillä Helsingissä.

Kulttuuri
 
Jari Jetsonen
Heikki ja Mirja Castrénin kesämökkikompleksi Villa Skata rakennettiin 50- ja 60-lukujen aikana Sipoon saaristoon.
Heikki ja Mirja Castrénin kesämökkikompleksi Villa Skata rakennettiin 50- ja 60-lukujen aikana Sipoon saaristoon. Kuva: Jari Jetsonen

Nyt on kevät, ja pian alkaa mökkisesonki.

Valokuvaaja Jari Jetsonen on tallentanut mökkiunelmien aatelia Arkkitehtien kesähuvilat -näyttelyynsä.

”Kesämökki on arkkitehdin tuotannossa kuin päiväkirja”, Jetsonen sanoo.

Mökkiään suunnitellessaan arkkitehti on vapaa tuotannon rajoituksista, ja hänen täytyy miellyttää vain itseään.

Joskus siinä voi onnistua yli odotusten.

”Ainoa työ, johon olen tyytyväinen, on kesämökkini”, siteeraa Jetsonen Lars Sonckia.

Jetsosen valokuvanäyttely on kiertänyt ympäri maailmaa jo kymmenen vuotta. Nykyisin näyttely on melko suppea, sillä suurin osa vedoksista on myyty.

Vuosien varrella etenkin Japanissa ja Amerikassa on innostuttu suomalaisarkkitehtien mökeistä.

Kaikki alkoi kolmekymmentä vuotta sitten. Tuolloin Jetsonen ja hänen arkkitehtivaimonsa Sirkkaliisa Jetsonen olivat vieraana ystäviensä häissä, jotka vietettiin morsiamen vanhempien kesämökillä Sipoossa.

Mökki oli pyöröhirsistä salvattu viihtyisä ja melko traditionaalinen pesä, joka sulautui rannan mäntymaisemaan ja jonka suurista ikkunoista avautui näkymä merenlahdelle.

Ajatella, että sama henkilö on suunnittelut Nesteen tornin ja ollut mukana tekemässä Makkarataloa, mietti Jetsonen. Oli löytynyt aihe, joka oli kuvaamisen väärti.

Kesämökillä toteutui Heikki Castrénin (1929–1980) taiteilijaminän se puoli, jota hän ei julkisemmassa työssään koskaan päästänyt esille.

”Heikki kertoi myöhemmin, että hän on pannut kaikki romanttiset ajatuksensa kesämökkiinsä.”

Vielä sairasvuoteellaan Castrén ajatteli mökkiään. Hänen viimeisimmäksi työkseen jäi sen täydellinen pohjapiirustus – ulkomuistista.

1990-luvulla Jetsosille tarjoutui tilaisuus viettää kesäinen viikko Alvar Aallon (1898–1976) huvilalla Muuratsalossa. Jetsosten lapset olivat tuolloin 7- ja 9 -vuotiaita.

”Sattui olemaan sateinen viikko, ja lapset halusivat pelata sisällä rantapallolla. Olin aivan paniikissa”, sanoo Jetsonen.

Kuvatessaan Aallon kesähuvilaa Jetsonen huomasi, miten arkiset tavarat, joita lojui siellä täällä, saivat talon heräämään henkiin.

Jetsonen joi Aallon kupista ja nukkui hänen sängyssään – kuin Kultakutri, joka on kolmen karhun vieraana.

Se kuppi oli muuten tummanvihreä Kilta, ja sängystä näki herätessä aamutaivaan ja terassipihan.

Eteisestä löytyi unohdettu tikkataulu. Vaikka Aalto on ammattikunnassaan palvottu, niin ei hän sentään aivan täydellinen ollut: eniten reikiä oli kehissä seitsemän ja kahdeksan.

Jotain Aallon persoonallisuudesta kertoo se, että aamu-uintinsa hän suoritti rantapuuhun sidottu tasan 50 metrin mittainen naru toisen nilkkansa ympärillä. Näin Aalto saattoi olla varma, että uimamatka on juuri oikean mittainen.

Sinä kevättalvena 1990-luvun puolivälissä Jetsosen poika kävi ratsastamassa Espoon Nuuksiossa. Harjoitusten ajan Jetsonen käytti sauvakävelemällä lähiympäristössä.

Eräänä päivänä hän lähti reippailemaan jäälle. Mikä yllätys, kun rantamäntyjen seasta kurkisti täysverinen funkistalo – arkkitehti Erkki Huttusen (1901–1956) kesähuvila.

Jari Jetsonen
Erkki Huttusella oli tapana nauttia Villa Huttusen (1937) pienellä parvekkeella aamukahvit ja pyyhkiä samalla unihiekka silmistään.
Erkki Huttusella oli tapana nauttia Villa Huttusen (1937) pienellä parvekkeella aamukahvit ja pyyhkiä samalla unihiekka silmistään.

Se ei ollut täysin erilainen kuin Huttusen ehkä parhaiten tunnettu työ, Sokoksen tavaratalo Helsingin keskustassa – mutta aika villi ilmestys talvimaisemassa yhtä kaikki.

Seuraavalla kerralla Jetsonen otti mukaan kameransa. Viereinen kuva on peräisin siltä retkeltä.

Arkkitehtuurin valokuvaajana tunnettu Jetsonen ei ole itse arkkitehti, mutta on työskennellyt pitkään muun muassa Juha Leiviskän arkkitehtuurimallien parissa. Hän on jo vuosia opettanut Aalto-yliopistossa tuleville arkkitehdeille ammatissa tarvittavia käsityötaitoja, kuten mittapiirustusten tekemistä.

Siihen Jetsosella onkin ihan oma menetelmänsä. Opiskelijat viedään ensin tyypillisen suomalaisen saunan luo. Sauna lämmitetään, ja siellä saunotaan antaumuksella. Vasta sen jälkeen sauna mitataan perinteisellä kolmiomittaustekniikalla, ja siitä tehdään tarkat piirustukset.

Tällä kertaa Jetsonen oli vienyt opiskelijansa mittamaan saunaa, joka sijaitsi Vähä-Kiljavalla. Siellä on pieni siirtokunnallinen arkkitehtien kesämökkejä, sillä alueen omistaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Jari Jetsonen
Teräskehikkoon rakennetun Mökki Ilosen (1970) ulko-ovessa pallon muotoinen kurkistusikkuna.
Teräskehikkoon rakennetun Mökki Ilosen (1970) ulko-ovessa pallon muotoinen kurkistusikkuna.

Jetsonen huomasi rannan metsikössä futuristisen matalan rakennuksen, jonka jokainen neliö oli käytetty tarkkaan: arkkitehtipari Pirkko ja Arvi Ilosen kesämökin (1970). Iloset suunnittelivat noihin aikoihin runsaasti muun muassa modulirakenteisia kahvilarakennuksia ja huoltamoita.

”Muut arkkitehdit kutsuivat mökkiä bensa-asemaksi.”

Naapuriston sosiaalinen paine sai aikaan sen, että 1980-luvulla Arvi Ilonen maalasi mökin iloisenkeltaisen teräsrakenteen astetta hillitymmällä toukokuunvihreällä.

Silti väritykseltään mökin ilme on muuramenraikas. Perusvärit hallitsevat sisustusta, ja seinällä on suomalaistuneen amerikkalaistaiteilijan Howard Smithin tekstiiliteos.

”Hyvin 60-lukulainen interiööri”, luonnehtii Jetsonen.

Jari Jetsonen
Purjehdusta harrastanut Erkki Kairamo suunnitteli Villa Aulikkinsa (2003) kuin veneen.
Purjehdusta harrastanut Erkki Kairamo suunnitteli Villa Aulikkinsa (2003) kuin veneen.

Kymmenen kilometriä mantereelta Hiittisten saaristossa on varvikkoinen luoto, jolla kasvaa yksi ainoa puu. Siellä, kallion kainaloon kyyristyneenä, sijaitsee arkkitehti Erkki Kairamon (1936–1994) kesämaja. Se on kooltaan vain 14 neliömetriä.

Kairamo piirsi mökin yhdessä vaimonsa sisustusarkkitehti Aulikki Jylhän kanssa, ja se valmistui vasta Kairamon kuoleman jälkeen 2003.

”Kairamo ei koskaan ehtinyt käynyt valmiissa mökissä”, sanoo Jetsonen.

Kairamo on suunnitellut muun muassa Itäkeskuksen maamerkin (joka on vastikään saneerattu asunnoiksi), ja hänen rakennustaiteellinen perintönsä on jonkinlainen lasinen ja teräksinen 80-luvun kiteytymä.

Villa Aulikki taas on rakennettu osin meren silittämästä ajopuusta, ja sen sisällä on Heikki Sirénin aikanaan suunnittelema pieni kalamaja.

Jetsonen on saanut itsekin yöpyä kalamajassa, kun kävi kuvaamassa Villa Aulikkia Aulikki Jylhän vieraana. Saaressa meren keskellä nukkuu kuin purjeveneessä – siis oikein hyvin, vakuuttaa Jetsonen.

”Minulla on ollut onni saada monesta mökinomistajasta pitkäaikainen ystävä.”

Jari Jetsonen: Arkkitehtien kesähuvilat -näyttely 20. maaliskuuta asti Galleria 68:ssa osoitteessa Hämeentie 68.

Outi Pyhäranta
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat