Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hieronymus Bosch maalasi teoksiinsa taivaan ja helvetin

Renessanssimaalari Hieronymus Boschin kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 500 vuotta, ja sen kunniaksi hänen kotikaupunkiinsa Hollannissa on koottu lähes kaikki häneltä säilyneet teokset.

Samuli Tiikkaja HS

’s-Hertogenbosch

”Tervetuloa kotiin, Jheronimus!”

Hollantilaisen ’s-Hertogenboschin kaupungin turistioppaiden asujen selkämykseen on kirjoitettu iloinen tervehdys kaupungin suurelle pojalle, taidemaalari Hieronymus Boschille. ’s-Hertogenboschissa otetaan kaikki irti Boschista, renessanssin aikaan eläneestä taidemaalarista, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 500 vuotta.

Tervetulotoivotuksia hän saa siksi, että kaupungissa ei ole pitkään aikaan ollut yhtään hänen teostaan. Mutta nyt on, sillä Bosch-juhlavuoden kunniaksi kaupungissa sijaitseva Pohjois-Brabantin museo on koonnut suurnäyttelyn, johon on koottu melkein kaikki hänen säilyneet teoksensa.

Tosin vähältä piti, ettei Boschilla olisi kotia, johon palata. Helmikuun lopussa ’s-Hertogenboschin torin laidalta sortui keskiaikainen talo, jossa oli tehty remonttia. Bosch asui aikoinaan sen seinänaapurissa, ja myös Boschin kotitalon seinä alkoi irvistää naapuritalon romahdettua.

’s-Hertogenboschissa asuvat Leonie ja Bert Jansen päivittelivät tapausta kaupungin torilla viime viikon torstaina ja iloitsivat siitä, että Boschin talo säästyi.

Joonas Brandt
Bert ja Leonie Jansen kotikaupunkinsa ’s-Hertogenboschin torilla. Hieronymus Bosch asui taustalla olevassa vihreässä rakennuksessa.
Bert ja Leonie Jansen kotikaupunkinsa ’s-Hertogenboschin torilla. Hieronymus Bosch asui taustalla olevassa vihreässä rakennuksessa.

”Hän oli suuri hahmo Den Boschissa, ja hän muokkasi kaupungin historiaa merkittävästi”, Bert Jansen sanoi.

Jansen käytti kaupungista sen puhekielistä nimitystä Den Bosch, josta myös Jheronimus van Aken otti taiteilijanimensä. Noin vuonna 1450 taidemaalarisukuun syntyneen Jheronimuksen esi-isät olivat kotoisin Aachenista, johon van Aken -sukunimi viittaa.

Mutta kun hän alkoi saada mainetta taiteilijana, hän omaksui sukunimekseen Boschin. Näin myös hänen töistään kiinnostuneet mahdolliset tilaajat osaisivat löytää hänet eivätkä matkaisi turhaan Aacheniin.

Sitä ongelmaa ei nykyään ole, vaan Pohjois-Brabantin museon näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta ympäri maailmaa, niin että liput ovat menneet hyvin kaupaksi.

”Emme ole vielä itsekään nähneet näyttelyä, koska lippuja on ollut vaikea saada”, Jansenit sanovat. ”Mutta toiveissa on, että onnistuisimme saamaan liput näyttelyn viimeiselle viikolle toukokuussa.”

Vuosisatojen aikana Boschin teokset ovat hajaantuneet ympäri maailmaa, ja Pohjois-Brabantin museon näyttely on siksi suuri saavutus: tuskin koskaan on pystytty näkemään hänen tuotantoaan näin kattavasti samassa näyttelyssä.

Nyt esimerkiksi Narrien laiva -maalaus on mahdollista nähdä kokonaisena. Se sahattiin kahtia luultavasti 1800-luvun alkupuolella, ja maalauksen pääosa kuuluu nykyään Pariisin Louvren kokoelmiin, sen alaosasta irti sahattu Ylensyönnin ja himon allegoria puolestaan Yalen yliopiston taidekokoelmaan Yhdysvalloissa.

Rik Klein Gotink & Robert G. Erdmann / BRCP
Hieronymus Bosch: Näkymä helvetistä. Tämä piirros kuuluu yksityiskokoelmaan ja on ’s-Hertogenboschissa esillä nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.
Hieronymus Bosch: Näkymä helvetistä. Tämä piirros kuuluu yksityiskokoelmaan ja on ’s-Hertogenboschissa esillä nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.

Boschin maalauksia on säilynyt noin 25 – tarkka määrä riippuu siitä, keneltä tutkijalta maalausten aitoudesta kysyy – ja tässä näyttelyssä maalauksia on esillä 18. Maalausten lisäksi esillä on runsaasti hänen piirustuksiaan.

Väkiryntäyksen vuoksi museo on pidentänyt aukioloaikojaan ja on auki joka päivä näyttelyn ajan. Jo museon avautuessa aamuyhdeksältä väkeä on liikkeellä runsaasti. Näyttely on jaettu teemoittain kuuteen huoneeseen, joissa kussakin keskitytään yhteen aihepiiriin.

Ensimmäisessä huoneessa teemana on elämänvaellus, ja melkein heti silmiin osuu yksi näyttelyn hienoimmista teoksista, Heinävankkurit-triptyykki. Sen vasemmanpuoleiseen paneeliin Bosch on maalannut kuvan paratiisista, josta Aatami ja Eeva karkotetaan. Keskimmäisen paneelin – ja siis koko teoksen – keskellä ovat heinävankkurit, jotka ovat Boschin vertauskuva maallisille rikkauksille.

Maalauksessa ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista pyrkivät poimimaan osansa vankkurien heinäsuovasta. Oikeanpuoleinen paneeli on Boschia kaikkein boschmaisimmillaan: siihen hän on maalannut kuvan helvetistä, jossa ihmiset saavat palkkansa maanpäällisen elämänsä ahneudesta. Mielikuvitukselliset hirviöt kiduttavat syntisiä tulikivenkatkuisessa maisemassa. Jo keskimmäisen paneelin oikeasta reunasta voi päätellä, että hirviöt ovat itsekin olleet ihmisiä, mutta ovat ahneudessaan muuttuneet eläinhahmoiksi.

Hieronymus Bosch: Kuolema ja saituri (n. 1500–10).
Hieronymus Bosch: Kuolema ja saituri (n. 1500–10).

Juuri tällaisesta kuvastosta Bosch muistetaan parhaiten. Hän oli mestari keksimään mitä mielikuvituksellisempia hahmoja, hirviöitä ja epätodellisia tilanteita taivasnäkyjen vastapainoksi. Esimerkiksi Kuolema ja saituri -maalauksessa kuolinvuoteellaan makaava saituri näytetään vaikean valinnan edessä: pikkupirut vaanivat sängyn ympärillä ja saituri itse yrittää lahjoa kuolemaa rahasäkillä, mutta samalla enkeli laskee kätensä hänen olkapäälleen ja osoittaa kohti ikkunaan ripustettua krusifiksia.

Helvetin ja taivaan kuvastot ovat hyvin konkreettisia myös näyttelyn viimeisessä huoneessa, johon on koottu Boschin maalauksia maailmanlopusta ja viimeisestä tuomiosta. Näkyjä tuonpuoleisesta -teoksen neljässä paneelissa enkelit johdattavat hurskaita kohti taivasta, johon käydään valoisan tunnelin läpi, ja toisaalta pirut ohjaavat syntisiä kohti helvetin karuja koitoksia.

Pohjois-Brabantin museolla ja sen johtajalla Charles de Mooij’lla kesti seitsemän vuotta rakentaa tämä Bosch-näyttely. De Mooij on kertonut The Art Newspaper -sanomalehdelle, että koko näyttelyn rakentaminen maksoi kaikkiaan kymmenen miljoonaa euroa.

Hieronymus Bosch: Apostoli Johannes Patmoksella (1490–95). Bosch Research and Conservation Projectin tutkijat arvelevat, että oikealla alakulmassa olevan hirviön naama saattaa olla Boschin omakuva.
Hieronymus Bosch: Apostoli Johannes Patmoksella (1490–95). Bosch Research and Conservation Projectin tutkijat arvelevat, että oikealla alakulmassa olevan hirviön naama saattaa olla Boschin omakuva.

Siitä tutkimuksen osuus oli kolme miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin Bosch Research and Conservation Projectia (BRCP), eli Boschin tutkimus- ja konservointiprojektia.

Tämä uusi tutkimus aiheutti taidemaailmassa myös melkoista eripuraa, sillä hollantilaistutkijat päätyivät kiistämään joidenkin maalausten aitouden. Erityisesti hollantilaiset epäilevät Hulluuden parannuksen ja Pyhän Antoniuksen kiusauksen aitoutta ja pitävät niitä Boschin seuraajien maalaamina. Ne kummatkin kuuluvat Madridissa sijaitsevan Prado-taidemuseon kokoelmiin, samoin kuin Seitsemän kuolemansyntiä, jonka aitous on jo useasti aiemminkin kyseenalaistettu.

Madridissa ei kuitenkaan vakuututtu hollantilaisten tutkimuksesta. Seurauksena kaikesta tästä oli se, että Prado päätti olla lainaamatta Hulluuden parannusta ja Pyhän Antoniuksen kiusausta ’s-Hertogenboschiin. Pradon kokoelmiin myös kuuluvaa Seitsemää kuolemansyntiä ei Hollantiin edes pyydetty, kuten ei myöskään Pradon suurinta Bosch-aarretta Himojen puutarhaa, koska Charles de Mooij arveli sen lainaamisen olevan mahdotonta.

Toisaalta hollantilaistutkijat löysivät uusia aitoja Boscheja. He auktorisoivat Kansas Cityssä Yhdysvalloissa sijaitsevan Nelson-Atkins-taidemuseon kokoelmiin kuuluvan Pyhän Antoniuksen kiusauksen – siis toisen maalauksen samasta aiheesta – Boschin itsensä maalaamaksi. Myös Bruggen Groeninge-museon omistama Viimeinen tuomio todettiin Boschin teokseksi.

Hieronymus Bosch: Pyhän Antoniuksen kiusaus (1500–10). Tätä Kansasissa sijaitsevan Nelson-Atkins-museon omistamaa maalausta pidetään uuden tutkimuksen tuloksena Boschin itsensä maalaamana.
Hieronymus Bosch: Pyhän Antoniuksen kiusaus (1500–10). Tätä Kansasissa sijaitsevan Nelson-Atkins-museon omistamaa maalausta pidetään uuden tutkimuksen tuloksena Boschin itsensä maalaamana.

Joka tapauksessa Pohjois-Brabantin museon ja Pradon yhteistyö osoittautui hankalaksi. Hollantilaiset toivoivat, että museot voisivat rakentaa yhteisnäyttelyn, mutta sellaista ei lopulta syntynyt. Prado kuitenkin suostui lainaamaan Heinävankkurit-triptyykin Hollantiin. Prado järjestää oman Bosch-näyttelynsä 31. toukokuuta alkaen, siis kolme viikkoa sen jälkeen kuin ’s-Hertogenboschin näyttely sulkeutuu.

Myös Prado mainostaa omaa näyttelyään ainutlaatuisena – mitä se tietenkin onkin, sillä siellä on teoksia, joita Hollantiin ei saatu.

Mutta ainutlaatuinen on myös ’s-Hertogenboschin näyttely: siinä Boschin teokset tosiaankin palaavat kotiin viidensadan vuoden jälkeen.

Oikaisu 27.3.2016 kello 12.55: Artikkelissa kirjoitettiin virheellisesti Nelson-Atkins-taidemuseon sijaitsevan Kansasissa. Museo sijaitsee Kansas Cityssä Missourin osavaltiossa.

Jheronimus Bosch – Visions of Genius Pohjois-Brabantin museossa ’s-Hertogenboschissa 8. toukokuuta saakka. hetnoordbrabantsmuseum.nl

Heinävankkurit (1510–16) on ’s-Hertogenboschin näyttelyn komeimpia töitä. Se on lainassa Madridin Prado-museosta.
Heinävankkurit (1510–16) on ’s-Hertogenboschin näyttelyn komeimpia töitä. Se on lainassa Madridin Prado-museosta.
Hieronymus Bosch: Viimeinen tuomio (n. 1495–1505).
Hieronymus Bosch: Viimeinen tuomio (n. 1495–1505).
Joonas Brandt
”Tervetuloa kotiin, Jheronimus” -teksti näkyy ympäri ’s-Hertogenboschia, kuten tässä Pohjois-Brabantin museon edessä.
”Tervetuloa kotiin, Jheronimus” -teksti näkyy ympäri ’s-Hertogenboschia, kuten tässä Pohjois-Brabantin museon edessä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat