Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kulttuurin toivot -sarja: Siiri Raasakka valmistui muotisuunnittelijaksi alan ykköskoulusta, mutta Suomeen hän ei aio palata

Kulttuuri
 
Nuori muotisuunnittelija Siiri Raasakka haluaa suunnitella vaatteita, jotka ovat hyviä päällä
Nuori muotisuunnittelija Siiri Raasakka haluaa suunnitella vaatteita, jotka ovat hyviä päällä
Kulttuurin toivot -sarjassa esittäytyy muotisuunnittelija Siiri Raasakka, joka valmistuu tänä keväänä maailmankuulusta Central Saint Martins -koulusta Lontoossa. TOIMITTAJA: Aino Frilander, KUVAUS: Tiina Korhonen, LEIKKAUS: Kristiina Marttinen
Kuka?

Siiri Raasakka

 Syntynyt 1989 Helsingissä.

 Valmistunut Aalto-yliopistosta taiteen kandidaatiksi ja maisteriksi Lontoon Central Saint Martinsista.

 Voitti vuonna 2012 Hyèresin muotisuunnittelukilpailun yhdessä Elina Laitisen ja Tiia Sirénin kanssa suunnittelemallaan miestenmallistolla.

 Valittiin helmikuussa 2016 esittelemään lopputyökokoelmansa Lontoon muotiviikoilla.

Lontoo. Central Saint Martins -yliopisto Lontoossa on maailman parhaita muotisuunnittelukouluja, eräänlainen muodin Cambridge tai Oxford. Sieltä ovat valmistuneet muun muassa Alexander McQueen, Phoebe Philo ja Stella McCartney.

Siellä muodin huipulle pyritään tosissaan, eikä se usein ole helppoa tai mukavaa.

Koulun kaikuvilla käytävillä itketään: Central Saint Martins eli CSM tunnetaan opetusfilosofiasta, jonka mukaan opiskelijat hajotetaan ensin palasiksi ja kootaan sitten uudelleen.

Nukkumisesta tingitään ja huonon malliston suunnitellut opiskelija haukutaan pystyyn, kertoo tänä keväänä koulusta maisteriksi valmistunut Siiri Raasakka, 26.

Tina Korhonen
Muotisuunnittelija Siiri Raasakka valmistui tänä keväänä lontoolaisesta Central Saint Martins -yliopistosta.
Muotisuunnittelija Siiri Raasakka valmistui tänä keväänä lontoolaisesta Central Saint Martins -yliopistosta.

Hän on yksi harvoista suomalaisista, jotka ovat selvinneet tästä mankelista.

Maaliskuisena tiistaiaamuna hän päivystää koulun lopputyönäyttelyssä, johon on koottu opiskelijoiden mallistot mahdollisten työnantajien ja sisäänostajien syynättäväksi.

Raasakan suunnittelemiin vaatteisiin kuuluu muun muassa japanilaishenkinen, tummasta denimistä valmistettu takki, joka näyttää siltä kuin sen olalle olisi heitetty toinen. Puuvillaisten paitojen rypytetyt banaanihihat antavat vienon rouvamaisen vaikutelman, ja vaaleat hameet ja housut hulmuavat.

Arvostetun tutkinnon suorittaminen ei onnistunut ihan helposti Raasakaltakaan.

Takana oli kanditutkinto Aalto-yliopistosta ja voitto Hyèresin arvostetusta muotikilpailusta vuonna 2012. Silti CSM oli sokki.

Kaikki piti perustella ja kaikkeen piti olla taustatutkimusta – ja silti olla omaperäinen. Tuli tunne, ettei enää osannutkaan mitään, Raasakka kertoo.

”Se oli ihan kauheaa, kaikki näytti kauhealta ja ihmiset myös sanoivat niin.”

Chris Moore / Catwalking.com
Siiri Raasakan mallistossa on japanilaista henkeä.
Siiri Raasakan mallistossa on japanilaista henkeä.

Kunnianhimoinen opiskelija yritti tehdä enemmän ja paremmin. Yöunet jäivät vähiin. Lukuvuoden edetessä kaikki kouluun liittyvä rupesi ahdistamaan ja ärsyttämään, koulun ulkopuolella pulputtava suihkulähdekin: tuli burnout. Vappuna Raasakka jätti lukuvuoden kesken.

Kesän jälkeen hän lopulta kuitenkin päätti palata Lontooseen ja aloittaa maisteriohjelman alusta, vaikka vähän hävetti: ”En halua jättää asioita kesken”, hän sanoo.

Vihdoin kaikki on valmista.

”Ei kaduta”, Raasakka sanoo.

Helmikuussa hänet valittiin esittelemään mallistonsa Lontoon muotiviikoilla. Sitä pidetään isona tunnustuksena, ja usein se tuottaa työtarjouksia.

Yksi Raasakan tavoitteista täyttyi kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun hänen mallistoaan esittelevät mallit yltyivät tanssahtelemaan näytöksen takahuoneessa. Se on merkki siitä, että vaatteet ovat hyviä päällä ja se on tärkeää, hän sanoo.

Raasakan ura on vasta alussa, mutta vähän voi jo katsoa taaksepäinkin.

Vaikka Aalto-yliopistoa. Vanhan opinahjon vetovoima on syy siihen, miksi Raasakka alun perin päätyi muodin pariin.

”En tiennyt muodista mitään paitsi ehkä Chanelin, mutta halusin Taikkiin ja muodin pääsykoetehtävät olivat mielenkiintoisimmat”, Raasakka kertoo.

Viime vuosina Aallon muotisuunnittelun opiskelijat ovat napanneet kansainvälisissä kilpailuissa voiton toisensa jälkeen. Raasakka voitti kilpailun yhdessä Tiia Sirénin ja Elina Laitisen kanssa suunnittelemallaan mallistolla 2012 ja Satu Maaranen vuonna 2013. Viime vuonna finaalin kymmenen parhaan joukossa oli kolme suomalaismallistoa, ja niin on tänäkin vuonna. Voittaja selviää huhtikuussa.

Niin monta finalistia on paljon maasta, jota ei ole koskaan tunnettu muodin suurvaltana ja josta vaateteollisuus on tätä nykyä käytännössä kuollut pois.

Lontoosta katsoen Aallon salaisuus on hyvät fasiliteetit, Raasakka sanoo. Ompelimoa sekä paino- ja neulestudioita on tullut Lontoossa ikävä.

Aallossa on myös hyvä henki, kunnianhimoisia opiskelijoita ja hyvät opettajat.

Chris Moore / Catwalking.com
Raasakka huomasi, että mallit viihtyvät hänen vaatteissaan.
Raasakka huomasi, että mallit viihtyvät hänen vaatteissaan.

”Täältä katsoen toivoisi kyllä, että opettajat vaatisivat vähän enemmän, painostaisivat tekemään vielä parempaa”, Raasakka sanoo.

Mutta Aalto-yliopisto on Raasakalle mennyttä elämää, sillä seuraavaksi pitää löytää töitä.

”Mieluummin pysyisin Euroopassa, koska poikaystäväni asuu Suomessa”, hän sanoo.

Muutakin maailmaa voi harkita, mutta Suomea ei. Syy on yksinkertainen: Suomesta ei löydy kiinnostavia töitä.

Muotisuunnittelijoita työllistää Suomessa vain muutama yritys, ja Marimekon tai Nanson sijaan Raasakka haluaisi työskennellä vaikka japanilaissuunnittelija Yohji Yamamotolle, belgialaiselle Raf Simonsille tai viime vuosina muotimaailman suosikiksi singahtaneelle Vetements-merkille.

Haaveet eivät ole kohtuuttomia. Aallon kasvatteja työskentelee monissa maailman johtavista muotitaloista.

Omaa merkkiä Raasakka ei halua perustaa, sillä Suomi on pienelle muotimerkille vaikea maa.

”Suomessa rahoittajat ja päättäjät eivät ymmärrä muodin merkitystä, vaan pitävät sitä jotenkin turhanpäiväisenä”, Raasakka sanoo.

Suomessa on myös pulaa muodin markkinointiin erikoistuneista ihmisistä.

”Tuntuu että jos Suomessa perustaa merkin, se auttamatta ajautuu askarteluksi, koska ei ole ketään, joka hoitaisi pr:n ja kaiken sen käytännön puolen”, Raasakka sanoo.

Chris Moore / Catwalking.com
Siiri Raasakka valittiin esittelemään mallistonsa tänä keväänä Lontoon muotiviikoilla.
Siiri Raasakka valittiin esittelemään mallistonsa tänä keväänä Lontoon muotiviikoilla.

Suomalaisen muodin vientiä edistävää Pre Helsinki -hanketta Raasakka pitää hyvänä alkuna.

Raasakan mielestä voisi korjata myös tapaa, jolla Suomessa muodista puhutaan.

”Ärsyttää todella paljon, miten muodinvastaisia ihmiset Suomessa ovat”, Raasakka sanoo. ”Vaikka tietysti muoti sanana saattaa olla vähän ällöttävä”, hän jatkaa.

Muodilla on imago-ongelma. Sana tuo monelle mieleen halpamerkit, trendien perässä juoksemisen ja muodin nopean kuluttamisen.

Raasakan mielestä muoti on kuitenkin jotain ihan muuta: muotoilun laji, joka kertoo tästä ajasta.

”Pukeutuminenhan on ihan sairaan ihana asia”, hän sanoo.

Muotisuunnittelijalta kysytään usein, mikä on seuraavaksi muodissa. Siihen Raasakka ei osaa vastata, eikä haluakaan. Tärkeämpää on itsensä ilmaisu.

”Siisteintä voi olla se, miten pukeutuu joku kreisi tyyppi joka ei tiedä muodista mitään.”

Muotialalla burnouteja saavat muutkin kuin opiskelijat.

Zaran kaltaiset pikamuotiketjut tarjoavat uutta ostettavaa viikoittain, joten myös muotitaloissa koetaan painetta tuottaa enemmän ja nopeammin. Muun muassa Dior-muotitalon pääsuunnittelijana työskennellyt Raf Simons otti syksyllä lopputilin, kun työ vei kaiken ajan.

Raasakka kertoo oppineensa omasta burnoutistaan.

”Osaan ehkä suhtautua muotiin vähän vähemmän vakavasti”, Raasakka sanoo.

”Olen tajunnut, että kuinka siistiä on, että nauttii työstä.”

Tina Korhonen
Siiri Raasakka kertoo lopputyömallistossaan olevan vaikutteita niin valokuvaaja Malick Sidibén kuvista kuin 1980-luvun lontoolaismuodista.
Siiri Raasakka kertoo lopputyömallistossaan olevan vaikutteita niin valokuvaaja Malick Sidibén kuvista kuin 1980-luvun lontoolaismuodista.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat