Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sosiaalinen media meni rikki ja petti kaikki lupauksensa – ja syy on meidän

Kulttuuri
 

Muistatteko vielä sen kirkkaan tulevaisuuden, joka meille luvattiin?

Se oli tällainen:

”He tulevat päättämään, millaisen hallituksen he haluavat itselleen. Pääsemään terveystiedon äärelle ensimmäistä kertaa. Pitämään yhteyttä toisessa kylässä asuvaan ihmiseen satojen mailien päässä - ihmiseen, jota he eivät ole nähneet vuosikymmeneen.”

Aivan, se oli Mark Zuckerbergin lupauslista Facebookin iloista kehitysmaille vuodelta 2013.

Me kokeneet facebookkaajat tiedämme nyt, että tuo lista oli puutteellinen.

Täydennetään sitä:

He tulevat uhkaamaan toistensa henkeä, herjaamaan toisiaan kuvottavilla tavoilla. Tuhoamaan omat instituutionsa huhupuheilla. Lietsomaan pelkoa kaukana omasta kylästään, valjastamaan sen omaksi hyödykseen ja ahdistelemaan ihmisiä sen vuoksi, että heidän sukupuolensa on virheellinen.

Kun lukee maailman lehtiä, sosiaalisen median suhteen vallitsee valtava pettymys.

Otetaan vaikkapa politiikka. Facebook ei luo uutta demokratian auvoa. Sen sijaan se saattaa tuhota demokratiaa.

”Jos totuudesta ilmestyy eri versioita; jos kukaan ei pääse yksimielisyyteen siitä, mitä eilen oikeasti tapahtui; jos virheelliset, manipuloidut tai valheelliset uutissivustot saavat tuekseen trollien joukot - silloin oikeiston tai yhtä hyvin vasemmiston salaliittoteorioista tulee yhtä tosia kuin todellisuus itse”, kirjoitti toimittaja Anne Applebaum Washington Postissa viime syksynä.

Ja jos totuutta ei enää ole, on jäljellä vain omien totuuksien huutokilpailu. Se ajaa heikot demokratiat väkivaltaan ja vanhemmat halvaannukseen (onnea, 99-vuotias Suomi). Applebaum vaati Zuckerbergiä käyttämään miljardejaan demokratialle aiheuttamansa vahingon korjaamiseen.

Sosiaalinen media ei myöskään tasoita pelikenttää.

Esimerkiksi erilaisista kansalaisaloitteista menestyvät usein ne, joiden alullepanijat ovat ”sosiaalisesti hyvin kytkeytyneitä ekstroverttejä”, toteavat Oxfordin tutkijat tuoreessa kirjassaan. Suurin osa aloitteista kuihtuu.

Leviämistä jarruttavat vielä yhtiöt itse. Esimerkiksi Facebook vaatii usein rahaa, jotta järjestöjen tai vapaaehtoisten viestit näkyvät minnekään.

Samalla politiikasta tulee jatkuvaa viraalivuoristorataa: yksittäisen asian tai ehdokkaan taa saattaa lehahtaa innokas kannattajajoukko, joka kääntää marginaalin ja valtavirran suhteet päälaelleen ( Corbyn, Trump, Sanders; tiedätte ehkä, mitä teette). Kun maailma ei lehahduksen jälkeen muutukaan, seurauksena voi olla pettymys.

Sosiaalinen media on tehnyt demokratiasta moniäänisempää, mutta varmasti kaoottisempaa, totesi asiaa laajasti puinut The Economist tuoreessa numerossaan. Pettymys tähän on laajaa: demokratiauskoiset Demos Helsingin tutkijat toteavat tuoreen Imagen pääkirjoituksessa, että ”meillä ei ole vielä näyttöä demokratiasta, joka tapahtuisi muualla kuin kaduilla, siellä missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan”.

Muistaako joku muuten vielä, miten arabikevään huuruissa puhuttiin Syyrian Facebook-vallankumouksesta?

Pahimmin olemme kuitenkin mokanneet me itse.

Olemme saaneet remontoitua sosiaalisesta mediasta jonkinlaisen globaalin syrjäkujan, jonka palavien roskisten välistä kuuluu uhkauksia ja maanista jupinaa vääränlaisten yksilöiden yhteiskunnallisesta asemasta. Väliin joku vielä yrittää heilutella vauvakuvaa, jonka liekit pian nielevät.

Kulttuuriongelma näkyy esimerkiksi puhetapoina, jotka tarttuvat.

Ennen hyökkäävää tyyliä viljeltiin lähinnä nimemerkin takaa. Nyt se tehdään nimellä. Syntyy tyyli, jolla aletaan puhua vähän kaikesta. Aggressio siirtyy arkisiinkin aiheisiin, synnyttää pelkoa, pelko uutta aggressiota ja kuin huomaamatta kokonaisvolyymi nousee.

Henkilökohtaisesta ahdistelusta taas on tullut lähes arkinen kommunikoinnin tapa.

Esimerkiksi naisiin kohdistuva ahdistelu on kiihtynyt niin paljon, että Twitter perusti alkuvuodesta sitä suitsimaan oman ”turvallisuusneuvostonsa”. Facebook puolestaan kertoi tammikuussa panostavansa aluksi miljoona euroa käsistä lähteneen vihapuheen kitkemiseen Euroopassa.

Tuloksena on maltillisten käyttäjien pako ränsistyväksi kauhukujaksi taantuvasta julkisesta sosiaalisesta mediasta.

Jo pitkään on nähty, kuinka pienten piirien sisällä tapahtuva viestittely lisääntyy, usein julkisomen kustannuksella. Whatsappin lämmössä on mukava jutella oikeasti läheisten kanssa ja pitää epämiellyttävä statusten kuja matkan päässä. Sosiaalisen median kuplista on puhuttu paljon, mutta tutkimustiedon mukaan me hakeudumme niihin ihan omatoimisesti.

Kaikella tällä on seurauksensa.

Jokaista surullista viharyhmää vastaa näet yksi Ravintolapäivä, yhtä rokote”kriittistä” kemikaaliblogia mielettömästi apua tarjoava potilastoverien vertaisryhmä, ahdistelevaa tampiota äitien hätäkahviporukka, propagandaa syytävää vieraan vallan äänitorvea taloyhtiön ilmoitustaulu tai aloite paikallisen pyörätien korjaamiseksi. Jokaista äkäistä purkausta lohdutuksen sana.

Jos somen ränsistyminen ajaa käyttäjiä pois, myös kaikki nämä näivettyvät.

Mikä siis neuvoksi?

Ensinnäkin mukaan tarvitaan käyttäjät, sinut ja minut. Jos me käyttäydymme hyvin, hyvällä käytöksellä on ainakin mahdollisuus levitä. Kuplat ovat omia luomuksiamme, joten niiden purkaminen on siis yhtä mahdollista.

Ole siis se muutos, jota sosiaaliseen mediaan kaipaat.

Toiseksi tarvitaan Facebookia, Googlea, Twitteriä ja muita alan yrityksiä. Ne eivät ole halunneet ryhtyä palveluissaan tyylipoliiseiksi (paljas pinta toki kielletään), mutta pian on ehkä pakko. Yritykset vähentävät hämypuheiden näkyvyyttä viimeistään sitten, kun niiden leviäminen uhkaa niiden tulovirtoja. Viranomaisten taas on otettava selkeiden rikosten kitkeminen somessakin tosissaan.

Tärkein osa olemme kuitenkin me. Zuckerbergin utopia saattaa jäädä joka tapauksessa tulematta, mutta ilman meitä ei päästä edes lähelle.

Somessa riittäisi nyt, jos syrkäkujalle saataisiin edes kunnon katuvalot.

Ehkä porukalla?

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat