Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Löydä syksyksi luettavaa HS:n kirjakoneen avulla – sata kirjavinkkiä loppuvuodeksi

Syksyn kaunokirjallisuudessa näkyy ajankohtaisia aiheita – ja ripaus yliluonnollista.

Kulttuuri
 
Taika Dahlbom
HS kokosi yhteen sata syksyn uutuuskirjaa.
HS kokosi yhteen sata syksyn uutuuskirjaa.

Ajankohtaiset aiheet siirtolaisuus ja pakolaisuus näkyvät syksyn uutuuskirjatarjonnassa.

Teemat kiertyvät yhteen Jari Tervon Matriarkka-romaanissa. Hän käsittelee siinä inkerinsuomalaisten kohtaloa, jota hän pitää kansanmurhana. Heikki Turusen Kuokka ja kannel on suuren evakkoeepoksen ensimmäinen osa. Suomalaissiirtolaisuutta kuvaa myös Antti Tuuri, joka kertoo teoksessaan Tangopojat suomalaisten teollisuustyöläisten elämästä Ruotsissa.

Suomalaisen siirtolaishistorian lisäksi syksyn romaanit tarkastelevat pakolaisuutta monesta näkökulmasta. Helsingin Sanomat kokosi 100 kaunokirjallista teosta hs.fi-sivulta löytyvään kirjakoneeseen.

Yksi näistä on terrorismin uhka ja uhkan toteutuminen, jota käsitellään jännitysromaaneissa. Tieteiskirjailijana tunnettu Risto Isomäki on kirjoittanut jännitysromaanin, jossa ISIS uhkaa Suomea säteilyaseella.

Toinen näkökulma on pakolaisten kotoutuminen. Seita Parkkolan viimeiseksi jäänyt teos Lumi kysyy, miten käy maahanmuuttajavanhempien lapsille, jotka kasvavat eri kulttuuriin kuin vanhempansa. Viime vuonna menehtyneen nuortenkirjailijan teoksen viimeistelyssä auttoi kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen.

Suomalainen spekulatiivinen fiktio on menestynyt ulkomailla viime vuosina, olipa laji sitten maaginen realismi tai tieteisfiktio tai jotain siltä väliltä. Yliluonnollisia elementtejä sisältävää aikuisten kaunokirjallisuutta julkaistaan tänä syksynä runsaasti. Mielikuvituksen rajojen etsimisen lisäksi kirjailijat tekevät tutussa ympäristössä ajatuskokeita, joissa yliluonnollisen avulla tutkitaan arjen mahdollisuuksia ja ihmisyyden alueita.

Lajia kokeilevat myös aiemmin perinteisempiä romaaneja julkaisseet kirjailijat kuten historiallisista romaaneistaan tunnettu JP Koskinen, joka julkaisee 2100-luvulle sijoittuvan tieteisromaanin Luciferin oppipojat.

Spefi-romaanien lisäksi on tarjolla myös novelleja. Hannu Rajaniemen Näkymättämät planeetat -kokoelman novellit pohtivat, miten teknologisten oivallusten vaikutusta ihmiselämään. Tunnit-romaanin kirjoittaja Michael Cunningham on puolestaan kirjoittanut uusiksi tuttuja satuja, joissa hän tarkastelee, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun päähenkilöiden on julistettu elävän onnellisena elämänsä loppuun saakka.

Maaginen realismi otettu keinoksi tutkia yhteiskuntaa ja ihmisyyttä sekä kotimaisissa että käännösteoksissa. Markus Leikolan ensimmäinen romaani Uuden maailman katu selvittää sen keinojen kautta, miksi maailma on sada vuodessa mennyt nykyiseen jamaansa. Siilin kuolema -teoksestaan tunnettu Muriel Barbery puolestaan tutkii vasta nyt suomennetussa esikoisteoksessaan Haltiaelämää, miten maailma muuttuisi, jos kahdella tytöllä olisi yliluonnollisia lahjoja.

Naiseus ja äitiys nousevat esille kirjasyksyn kirjojen teemoina. Niitä käsitellään monista erilaisista taiteellisista lähtökohdista käsin, näytelmän, runon ja jännityskirjallisuudenkin keinoin.

Helsinkiläisen teatterintekijän E. L. Karhun kolme näytelmää on koottu Prinsessa Hamlet ja muita näytelmiä -kokoelmaksi, joka käsittelee naistaiteilijuuden lisäksi yhteiskunnallisia aiheita nostamalla esiin leipäjonot ja mielenterveysongelmat.

Sirpa Kyyrönen käsittelee Ilmajuuret -runokokoelmassa äidin suuruudenhullua rakkautta lapseensa. Äidin rakkaus on aiheena myös ruotsalaisen Caroline Erikssonin jännityskirjassa Kadonneet, jossa nelivuotias ja hänen isänsä katoavat keskellä kaunista kesäpäivää.

Ulkomaista esille nousevat Ruotsin lisäksi erityisesti Venäjä, Kiina, Japani ja Nigeria.

Nigerialaisen Chigotzie Obioman Booker-palkintoehdokkaana vuonna 2015 ollut perheromaani Kalamiehet kasvaa nigerialaisten veljesten tarinasta kuvaukseksi elämästä nyky-Nigeriassa.

Venäläisromaaneissa Venäjää käsitellään useimmiten historiallisesta perspektiivistä. Guzel Jahinan romaani, Venäjän Booker-palkinnon saanut Suleika avaa silmänsä käsittelee Venäjän sisäisiä siirtoja, kun kommunistit ajoivat kulakit kodeistaan ja heidät siirrettiin Siperiaan. Dekkarikirjailija Boris Akunin käsittelee poliittista salaliittoa ja terrorismia herrasmiesetsivä Fandorinin selvitellessä murhaa 1880-luvun Moskovassa Valtioneuvos -teoksessaan.

Lemmikkieläimet ja ihmisen suhde eläimeen sekä tyttöys ovat aiheita, jota näkyvät lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi myös aikuisten romaaneissa.

Tyttöyttä käsittelevät muun muassa esikoiskirjailija Aino Kivi romaanissaan Maailman kaunein tyttö, jossa seurataan petoksen vaikutusta neljän sisaren elämään kolmen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltalainen Emma Cline kirjoittaa hippikommuunista ja sen hajoamisesta kertovassa teoksessaan Tytöt.

Heidi Mäkisen humoristisessa esikoisteoksessa Ei saa mennä ulos saunaiholla nirppanokkainen rotukissa Kyllikki on tasavertainen hahmo 60-vuotiaan Eevan ja 35-vuotiaan Sinin ohella. Yhdysvaltalaisen Steven Rowleyn Lily ja mustekala puolestaan kuvaa, miten vaikeaa on päästää irti lemmikistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat