Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

20-vuotias Alma oli yksi Flow-festivaalin kovimmista esiintyjistä, kotimaiset artistit saivat unohtamaan kansainväliset tähdet

Kulttuuri
 
Juuso Määttänen
Emilia Kangasluoma / HS
Alma oli yksi Flow-festivaalin kovimmista esiintyjistä.
Alma oli yksi Flow-festivaalin kovimmista esiintyjistä. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Flow-festivaalin huippuhetkiä listatessa on päädytty tänäkin vuonna ylistämään ulkomaisia nimiä, eikä ihme.

On aikamoinen spektaakkeli, että samana viikonloppuna popin supertähti Sia nousee elämänsä ensimmäisen (ehkä myös ainoan) kerran lavalle Suomessa, elektronisen tanssimusiikin edelläkävijä New Order palaa Suomeen 34 vuoden tauon jälkeen ja setärockin suurnimet Iggy Pop sekä Morrissey vetävät rautaiset keikat. Ja niin edelleen.

Mutta Flow-festivaalissa on aina ollut mukana myös toinen puoli. Hämmästyttävien kovien ulkomaisten nimien vastapainoksi festari onnistuu nostamaan esille uusia, lupaavia tai muuten vain poikkeuksellisia kotimaisia artisteja, joiden Flow-keikat jäävät parhaassa tapauksessa elämään muistoissa vuosien ajaksi. Niin kävi myös tänä vuonna.

Ilmeisin esimerkki tästä oli Paperi T:n, Pekka Kuusiston ja Samuli Kosmisen perjantainen keikka, jossa kuultiin uudelleen sovitettu paketti Paperi T:n Malarian pelko -levystä. Kolmikon esiintyminen intiimillä Bright Balloon -lavalla nousi ilmiöksi paitsi musiikillisten avujensa ansiosta, myös siksi, että se aiheutti yhden Flow-historian pahimmista ruuhkista.

Jätetään tällä kertaa Paperi T, Kuusisto ja Kosminen rauhaan (tarkempi raportti keikasta täällä), sillä he olivat vain yksi esimerkki siitä, miten monipuoliselta ja lupaavalta kotimainen tarjontamme voi näyttää yhden viikonlopun aikana.

Emilia Kangasluoma / HS
Mikko Joensuun keikka oli yksi viikonlopun vaikuttavimmista.
Mikko Joensuun keikka oli yksi viikonlopun vaikuttavimmista.

Itse asiassa yksi viikonlopun vaikuttavimmista keikoista nähtiin täsmälleen samaan aikaan kuin kohukolmikon Balloon-keikka. Perjantai-iltana Flow’n uudessa jättiteltassa keskikokoiselle yleisölle esiintyi Mikko Joensuu, jonka kaltaisia persoonia Suomessa ei ole monia.

Monet muistavat Joensuun edelleen parhaiten Joensuu 1685 -yhtyeestä, jonka vuonna 2008 julkaistu ainut levy oli kriitikoiden ylistämä musiikkitapaus. Tänä keväänä Joensuu julkaisi vuosia odotetun ensimmäisen soololevynsä, eikä uusi materiaali jäänyt tuohon Amen 1 -albumiin. Joensuu kertoi jo keväällä, että luvassa on yhteensä trilogia. Flow’ssa kuultiin ensimmäisen kerran vielä julkaisematon Amen 2 -levy lähes kokonaan.

15-henkisen orkesterin kanssa vedetty tunnin mittainen konsertti oli spektaakkeli sanan kaikessa merkityksessä. Heti ensimmäisistä soinnuista lähtien koko paikalla ollut yleisö tuntui hiljentyvän vaikutuksesta ja odottavansa haltioituneena, mitä Joensuu heille tarjoilee. Keväällä Joensuu järjesti Amen 1 -levyn julkaisukeikan Johanneksenkirkossa. Nyt hän toi kirkkotunnelman yhdelle Suomen suurimmista festareista.

Joensuun spektaakkelimainen vyörytys voi pahimmillaan alkaa hieman toistaa itseään, mutta tunnissa kokonaisuuteen ei ehtinyt kyllästyä hetkeksikään. Keikan lopussa ei voinut kuin ihailla soittimesta toiseen kappaleen aikana vaihtavaa taiteilijaa, jonka noin 10-minuuttiset kappaleet keräsivät hurjat suosionosoitukset.

Aivan päinvastaisen mutta vielä astetta mahtavamman kokemuksen tarjosi sunnuntaina alkuiltapäivästä pienemmässä mustassa teltassa esiintynyt pop-laulaja Alma. Menevää, elektronista ja sopivan raikasta pop-musiikkia tehnyt vasta 20-vuotias ja vasta uraansa aloittava laulaja saattaa hyvin olla se suomalainen tähti, joka nousee kansainvälisesti tunnetuksi.

Alman yhdessä saksalaistuottaja Felix Jaehnin kanssa tekemä Bonfire-kappale on Saksan Spotifyn kolmas, ja sitä on kuunneltu jo nyt yli 16 miljoonaa kertaa Spotifyssa. Se on suomalaiselta artistilta historiallisen kova luku. Kappale on kuultu myös Rion olympialaisissa naisten 400 metrin välierien aikaan.

Flow-festivaalissa nähtiin mahdollisen kansainvälisen tähtemme ensimmäinen soolokeikka ikinä. Siksi oli ehkä jopa pieni yllätys, että jo keikan alkaessa aikaisin sunnuntaina teltta oli aivan täysi ja että keikan aikana myös teltan ulkopuolinen alue täyttyi ihmisjoukosta. Myös laulaja itse tuntui olevan täysin häkeltynyt yleisömäärästä, ja ensimmäisen kappaleen jälkeen hän kiitteli kaikkia paikalle saapuneita vuolaasti.

Vielä suurempi yllätys oli kuitenkin se, että pienestä alkujännityksestä huolimatta Alma otti lavan suvereenisti haltuun ja tarjosi upean pop-show’n, jollaisesta voisi olla opittavaa jopa osalla Flow’hun saapuneista ulkomaisista poppareista. Kun teknisen ongelman takia kappale katkesi kesken, yleisö villiintyi hurjaan taputukseen. Kun Alma sai viettyä kappaleen loppuun asti, hän kuittasi ongelman kepeällä vitsillä.

Viimeisenä kuultu ja Suomessa parhaiten tunnettu Karma-kappale villitsi viimeistään koko yleisön. Sen jälkeen oli selvää, että Alma oli yksi Flow-festivaalin suurimmista tähdistä, jonka näkeminen kotimaisella keikalla saattaa muutaman vuoden päästä olla harvinainen tapaus.

Näiden kahden ja toisistaan hyvin paljon poikkeavan spektaakkelin lisäksi tarjolla oli muitakin kotimaisia helmiä. Muun muassa PMMP:n tuottajana tunnetun, kriitikoiden ylistämän Jori Sjöroosin uusi projekti Rooxx esiintyi lauantaina alkuillasta jättiteltassa ja osoitti jälleen kerran, miten vaivattomalta ja rauhalliselta voi elektroninen pop-musiikki kuulostaa. Erityisesti Ringa Mannerin laulu kuulostaa missä tahansa projektissa mahtavalta.

Vanhaan teollisuushalliin sijoitetussa Zalando Factoryssa puolestaan nähtiin yhdet viikonlopun kovimmista bileistä, kun perjantaina alkuillasta rap-duo Töölön Ketterä keräsi keikkapaikan tungoksiin asti täyteen. Muun muassa Ludoo-hitillä kovaa vauhtia suosiotaan kasvattanut yhtye tuo hetkittäin paljon mieleen uransa alussa olleen JVG:n. Ei ole varmasti sattumaa, että Töölön Ketterä kuuluu JVG:n pyörittämän PME Records -levy-yhtiön uusiin kiinnityksiin.

Seuraavana päivänä samalle lavalle nousi uutta suomalaista indierockia tekevä Lake Jons. Nuorista miehistä koostuva yhtye tuntuu selvästi tähtäävään musiikissaan ja esiintymisessään rosoisuuteen, joka kieltämättä toimii lajissaan oikein hyvin. Lake Jonsille on povailtu suurta tulevaisuutta. Nähtäväksi jää, riittääkö porukan puhti kovasti kilpaillussa genressä.

Vanhassa teollisuushallissa viikonlopun aikana esiintyi myös Alman ohella toinen mahdollinen kansainvälinen pop-tähtemme, muun muassa ruotsalaiseen Zara Larssoniin verrattu Venior, joka tekee tällä hetkellä musiikkia ympäri Eurooppaa.

Veniorin keikka tuntui paikoitellen hieman hiomattomalta ja levottomalta, mutta parhaina hetkinään se onnistui tempaamaan mukaan mielettömällä lavaenergiallaan. Veniorin kanssa samaan aikaan toisaalla esiintyi elektronisen musiikin legenda New Order, jonka jälkeen vuorossa oli festarin ehkä odotetuin esiintyjä, eli Sia.

Oli aikamoinen saavutus, että näistä lähtökohdista 21-vuotias muusikko sai edes hetkeksi unohtamaan kansainvälisten suurtähtien soundin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat