Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Syyrialainen ohjaaja rikkoo rajoja – tekee sodan keskellä elokuvia Isisistä

HS tapasi Najdat Anzourin kuvaustauolla Damaskoksessa. Syyrian hallintoa tukeva ja jihadisteja arvostelevia elokuvia tekevä Anzour on jo saanut tappouhkauksia.

Kulttuuri
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Maskeeratut näyttelijät odottavat kuvauspaikalla kohtausta, jossa jihadistijärjestö Nusran rintama pommittaa Aleppon vankilaa fosforipommeilla. Aleppon vankilan saarrosta kertovaa elokuvaa kuvattiin vanhassa betonitehtaassa Damaskoksen teollisuusalueella.
Maskeeratut näyttelijät odottavat kuvauspaikalla kohtausta, jossa jihadistijärjestö Nusran rintama pommittaa Aleppon vankilaa fosforipommeilla. Aleppon vankilan saarrosta kertovaa elokuvaa kuvattiin vanhassa betonitehtaassa Damaskoksen teollisuusalueella. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Kuka?

Najdat Anzour

 Syyrialainen elokuvaohjaaja, joka ohjannut aiemmin mainoksia ja ramadan-kuukauden aikana esitettäviä tv-sarjoja.

 Syntynyt 1954 Syyrian Aleppossa.

 Ensimmäisen syyrialaisen mykkäelokuvan ohjanneen Ismail Anzourin poika.

 Kansanedustaja ja Syyrian parlamentin varapuhemies.

 Saanut tappouhkauksia tv-sarjojensa ja elokuviensa vuoksi syyrialaisilta ääri-islamisteilta.

Toisella miehistä iho on korventunut mustaksi, toisella kuoriutunut kokonaan.

Karmea näky voisi olla täyttä totta sodan repimässä Syyriassa. Mutta onneksi kyse on maskeeratuista näyttelijöistä.

Oikeastaan tämä saa kaiken tuntumaan sitäkin epätodellisemmalta – Syyrian sodan keskellä kuvataan elokuvaa, jonka aiheena on Syyrian sota.

Elokuva on tositapahtumiin pohjautuva kuvaus Aleppon vankilan saarrosta 2013–2014. Sen ohjaa Syyrian kohutuin elokuvaohjaaja Najdat Anzour.

Kaisa Rautaheimo / HS
Elokuvaohjaaja Najdat Anzour on saanut tappouhkauksia ääriliikkeiden uskonoppineilta.
Elokuvaohjaaja Najdat Anzour on saanut tappouhkauksia ääriliikkeiden uskonoppineilta.

”Tarina on lopulta inhimillinen”, Anzour luonnehtii kuvaustauolla vankilaksi lavastetussa vanhassa betonitehtaassa Damaskoksen teollisuusalueella.

”Vihollinen saartaa vankilaa, jonka vartijat ovat myös jääneet vangeiksi. Lopulta vangit ryhtyvät vartijoiden kanssa yhdessä taisteluun saartajia vastaan. Pidän tästä ajatuksesta.”

Syyrian viisivuotinen sota on aikamme mutkikkain konflikti, joka on paisunut kansainväliseksi painajaiseksi. Sota on tuonut jihadistisen terrorismin myös Euroopan ja Yhdysvaltojen kaupunkeihin.

Aihepiiri on niin arka ja inhottava, etteivät länsimaiset elokuvakoneistot ole siihen juuri uskaltaneet tarttua.

Kaisa Rautaheimo / HS
Vanha betonitehdas on lavastettu vankilaksi Damaskoksen teollisuusalueella.
Vanha betonitehdas on lavastettu vankilaksi Damaskoksen teollisuusalueella.

Mainoksia ja tv-sarjoja Syyriassa aiemmin ohjannut Anzour on kuitenkin tehnyt aiheesta jo useita elokuvia. Niitä on kuvailtu kohahduttaviksi, jopa tabuja rikkoviksi.

Vuonna 2012 valmistunut elokuva King of the Sands (Hietikon kuningas) kertoi poliittisesti epäkorrektin tarinan Saudi-Arabian kuningaskunnan synnystä. Elokuva veti yhtäläisyysmerkin wahhabismin eli saudien kuningashuoneen suojeluksessa olevan konservatiivisen islamintulkinnan ja nykyajan jihadistisen terrorismin välille.

Katso tästä King of the Sands-elokuvan virallinen traileri Youtubessa (varoitus: sisältää väkivaltaisia kohtauksia).

2015 valmistunut Decaying and vanishing (Rappeutuu ja katoaa) oli vieläkin rohkeampi. Elokuva kertoo jihadistijärjestö Isisistä ja sen lihanhimossa elävästä kalifista, joka raiskaa yhdeksän vuotiaan tytön.

Katso tästä Decaying and vanishing-elokuvan virallinen traileri Youtubessa (sisältää voimakkaita kohtauksia). Elokuvan nimi on vastakohdaksi väännetty muunnelma Isisin iskulauseesta ”säilyy ja laajenee”.

”Isis on ihmisvastaisten wahhabistien uusi sukupolvi”, Anzour sanoo, ja vetää syvälle keuhkoihin Rotmans’-merkkistä tupakkaa. Kaksi askia on pinottu pöydälle monitorin viereen.

”Vanha sukupolvi tuli saudeista. Nyt uusi sukupolvi haluaa nyt levittäytyä Syyriaan ja Irakin kautta kaikkialle. Haluamme kertoa maailmalle, että meidän pitää yhdistyä tätä ääriajattelua vastaan.”

Parhaillaan tekeillä oleva elokuva kertoo länsimediassakin pari vuotta sitten otsikoihin nousseesta tapauksesta, jossa Syyrian aseelliseen oppositioon kuuluva jihadistijärjestö Nusran rintama piiritti Aleppon keskusvankilaa 18 kuukauden ajan.

Kaisa Rautaheimo / HS
Syyrian armeijan sotilaiksi pukeutuneita näyttelijöitä kuvauspaikalla.
Syyrian armeijan sotilaiksi pukeutuneita näyttelijöitä kuvauspaikalla.

Jihadistien pyrkimyksenä oli ilmeisesti vapauttaa vankilassa olevat jäsenensä tai kannattajansa. Saarron aikana vangit ja heidän vartijansa joutuivat kärsimään epäinhimillisissä oloissa, kunnes Syyrian armeija lopulta mursi saarron.

YK:n ihmisoikeuskomission raportin mukaan Syyrian hallinto tosin oli pitänyt Aleppon vankilassa tuhansien muiden vankien lisäksi arviolta noin 150 poliittista vankia. Vankeja myös kidutettiin. Vankilassa oli raportin mukaan jopa lapsia.

Anzourin elokuvassa kerrotaan kyllä korruptoituneista poliiseista, mutta käsikirjoittaja Diana Kamal el-Dinin mukaan elokuva on ennen kaikkea sankaritarina poliisien ja vankien välille syntyvästä yhteistyöstä.

Elokuvan voineekin luokitella propagandaelokuvien genreen. Sellaisia tuotetaan varmasti kaikissa sotaa käyvissä maissa.

Anzour on sodan alusta alkaen tukenut voimakkaasti Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia, eikä peittele sitä. Puolen miljoonan dollarin budjetilla kuvattava elokuva valmistuu pitkälti Syyrian kulttuuriministeriön tuella.

Länsivallat pitävät Syyrian hallintoa sodan yhtenä suurimmista rikollisista.

Anzourista on tullut sodan kuluessa myös vaikutusvaltainen poliitikko. Hänet on valittu parlamenttiin kansanedustajaksi ja parlamentin varapuhemieheksi.

Anzour kuitenkin kiistää olevansa Syyrian hallinnon ”virallinen elokuvaohjaaja”.

”Ennen kriisiä ei olisi tullut mieleenkään lähteä politiikkaan. Mutta nyt elämme kriittisiä aikoja. Myös taiteilijoiden pitää osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.”

Anzour korostaa, että hän on parlamentissa sitoutumattomana Aleppon alueen edustajana, eikä kuulu poliittisiin puolueisiin.

”Yritämme tallentaa taiteen keinoin sen, mitä on tapahtumassa, jotta seuraava sukupolvi ymmärtäisi. Tämä on taiteilijoiden tapa taistella”, hän sanoo.

Jos Anzour on kiinnostunut sodan ja kriisien inhimillisestä näkökulmasta, voisiko hän kuvitella tekevänsä elokuvan Syyrian kansannousun alkuvaiheista opposition näkökulmasta?

Mikäpä ettei, ohjaaja sanoo, ja kertoo tulkintansa tapahtuneesta.

”Se oli temppu. Ihmiset huijattiin mukaan. Amerikkalainen ja saudimedia vetivät heitä nenästä. Nyt he ovat pakolaisina ympäri maailmaa.”

Jos elokuva joskus valmistuu, sille voi povata ristiriitaista vastaanottoa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat