Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisen merkkisäveltäjän Erkki Melartinin harvinainen sävellys päätyi levylle

Radion sinfoniaorkesterin levytyshanke sai alkunsa Erkki Melartin -seuran kriittisestä nuottieditiosta

Kulttuuri
 
YLE
Erkki Melartin on yksi suomalaisen musiikinhistorian merkkisäveltäjiä.
Erkki Melartin on yksi suomalaisen musiikinhistorian merkkisäveltäjiä. Kuva: YLE

Kolme vuotta sitten Radion sinfoniaorkesterin konserttiin tuli äkillinen teosvaihdos. Kävi ilmi, että konserttiin kaavaillun Ernest Pingoud’n (1887–1942) ensimmäisen sinfonian nuoteissa oli virheitä, eikä niiden avulla teosta pystytty saamaan esityskuntoon. Joten sen tilalle piti äkkiä saada jotakin muuta.

1900-luvun suomalaisen modernismin edelläkävijän Pingoud’n sinfonia on teosharvinaisuus vuodelta 1920. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun sen tilalle oli löydetty vieläkin harvinaisempi sävellys.

Siitä oli kiittäminen Erkki Melartin -seuraa, jonka jäsen, nuottigraafikko Jani Kyllönen oli aiemmin vuonna 2013 saanut valmiiksi editionsa Melartinin Traumgesicht-teoksesta.

Nuottieditio oli syntynyt seuran suurhankkeen, Melartinin (1875–1937) sinfonioiden puhtaaksikirjoittamisprojektin oheistuotteena, ja näin sinfoninen runo Traumgesicht (1910) solahti RSO:n konsertin ohjelmaan.

”Jo aiemmin Tuire Ranta-Meyer oli tarjonnut RSO:lle Melartinin neljättä sinfoniaa, mutta ylikapellimestari Hannu Lintu halusi nähtäväksi mieluummin jonkin lyhyemmän kappaleen”, Kyllönen sanoo.

Melartin-seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer on yksi maamme keskeisistä Melartin-tuntijoista. Hän oli kiinnittänyt huomionsa Traumgesicht-teokseen, jonka Melartin oli kirjoittanut pietarilaisen kapellimestarin Aleksandr Silotin järjestämään uuden musiikin konserttisarjaan. ”Kun sitten rupesimme tutkimaan nuottia, huomasimme pian, että se olisi esittämisen arvoista musiikkia”, Kyllönen sanoo.

Saman huomasivat RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu ja Ondine-levy-yhtiön johtaja Reijo Kiilunen, kun Ranta-Meyer oli heille vinkannut teoksesta. ”Viimeistään konsertissa todettiin, että kyseessä on vahva teos”, Reijo Kiilunen sanoo. Samalla syntyi levytyspäätös.

Kyllösen mukaan myös Melartin itse piti Traumgesichtiä arvossa. ”Hän antoi sille tasaluvun opusnumeroksi, eli opusnumeron 70. Tällä oli Melartinille ilmeisesti vahva symbolinen arvo, sillä hän antoi tasaluvun kaikille merkittävimmille teoksilleen, kuten sinfonioille, Aino-oopperalle ja viulukonsertolleen.”

Opusnumeron 160 Melartin antoi Sininen helmi -baletille vuonna 1930. Balettimusiikista Jani Kyllönen ja Hannu Lintu koostivat levylle uuden sarjan, jonka tarkoitus on tukea Traumgesichtia ja levylle myös otettua Marjatta-sävelrunoa.

Melartin-seuran nuottieditioprojektit alkoivat, kun Suomen kulttuurirahasto myönsi vuosina 2006 ja 2008 apurahat sinfonioiden puhtaaksikirjoittamiseen. Tuorein apuraha on vuodelta 2015. Ennen tätä projektia kuudesta sinfoniasta oli julkaistu vain viimeinen.

Sinfoniat 1–5 olivat olemassa vain käsikirjoituksina, ja esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesterin 1990-luvulla tekemässä kokonaislevytyksessä niihin on tehty merkittäviä lyhennyksiä.

Melartin-seuran sinfoniaeditiosta ovat valmistuneet jo sinfoniat 1, 3, 4 ja 5. Parhaillaan Kyllönen työskentelee toisen sinfonian parissa. Ja jos Melartinin kuuden sinfonian nuottieditioiden valmistuttua on mahdollisuuksia vielä uusille projekteille, ei se jää ainakaan materiaalista kiinni: arkistoissa odottavat myös Melartinin kirjoittamat suhteellisen valmiit luonnokset seitsemänteen ja kahdeksanteen sinfoniaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat