Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

Arkistosta löytyneet huippumuusikoiden varhaiset äänitteet ikuistuivat levytyssarjaksi

Liisankadun radiokonserteissa soittivat 1970-luvun alkupuolella suomalaisen rockin ja jazzin huiput

Kulttuuri
 

Levyjen tekeminen ei ollut suomalaisen rockin ja jazzin varhaisina vuosina helppoa eikä halpaa, eikä käytännössä mahdollista edes omatoimisille muusikoille ja yhtyeille. Levy-yhtiöt päättivät vielä 1970-luvulla yksinvaltaisesti siitä, kuka pääsee levyttämään musiikkiaan – ja mahdollisesti jää julkaisullaan historiaan.

Dokumentointia täydensi vain Yleisradio, joka tuotti omaan käyttöönsä kantanauhoja sekä esitteli myös uusia kotimaisia yhtyeitä ohjelmasarjoissa Popstudio ja Jazzstudio.

Vaikka ei niistäkään ole ollut suurempaa apua historiankirjoituksen kannalta.

Kaikki Kruununhaan Liisankadun studiolta vuosina 1972–1977 radioidut konsertit olivat suoria kolmen vartin lähetyksiä, joista tehdyt nauhat unohtuivat vuosikymmeniksi Ylen arkistoihin.

Hiljaisuus rikkoutuu vasta nyt turkulaisen Svart Recordsin ansiosta.

Se julkaisee Popstudion ja Jazzstudion tallenteita kahdessa levysarjassa – Pop Liisa, Jazz Liisa – näillä näkymin vähintään 36. Eri yhtyeiden määrä on vielä suurempi, sillä osa ohjelmista oli alkujaankin jaettu kahden yhtyeen kesken.

Ylen radio-ohjelmista kootuissa sarjoissa Pop Liisa ja Jazz Liisa on julkaistu nyt kuusitoista levyä. Sarjojen ulkoasun ja kaikki levyjen kannet on suunnitellut graafikko Jussi Karjalainen.
Ylen radio-ohjelmista kootuissa sarjoissa Pop Liisa ja Jazz Liisa on julkaistu nyt kuusitoista levyä. Sarjojen ulkoasun ja kaikki levyjen kannet on suunnitellut graafikko Jussi Karjalainen.

Sarjojen ilmeisin ja olennaisin arvo on kulttuurihistoriallinen, sillä moni ohjelmaan päätynyt yhtye ei levyttänyt koskaan tai korkeintaan vain kerran.

Kuudentoista tähän mennessä julkaistun Pop Liisan ja Jazz Liisan yhtyeistä suurin osa oli tällaisia väliinputoajia: muun muassa Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band, Jukka Hauru & Superkings, Jupu Group, KOM Quartet, Nono Söderberg, Nimbus, Oton kvartetti, Pentti Hietanen & Teppo Hauta-Aho Duo, Taivaanvuohi, Taivaantemppeli ja Unisono Quartet.

Jo julkaistujen radio-ohjelmien kahdestakymmenestä yhtyeestä ovat suomalaisen rockin, progerockin ja jazzin historiaan ovat jääneet vain Tasavallan Presidentti ja Wigwam sekä jossain määrin Elonkorjuu, Kalevala, Finnforest ja Jukka Linkola Octet.

Tuntemattomien kokoonpanojen takaa paljastuu silti tekijöitä, jotka ovat ainakin harrastajille tuttuja. Kuten esimerkiksi funkkaavaa fuusiojazzia soittaneen Taivaantemppelin (Jazz Liisa, 1973) muusikkoja.

Sen pianisti Olli Ahvenlahti, basisti Make Lievonen ja kitaristi Pekka Rechardt olivat tietysti vasta levyuransa alussa, vailla myöhempiä saavutuksia. Mutta eivät niin alussa kuin kitaristi Sami Hurmerinta, jonka progerockaavassa Taivaanvuohessa (Pop Liisa, 1973) otti ammattilaisen ensiaskeleita toinenkin 18-vuotias, saksofonisti Pepa Päivinen.

Toisinaan Liisankadun ohjelmat ennakoivat myös tulevia levyjä, vaikka alkuvaiheessa. Jupu Group (Jazz Liisa, 1974) äänitti ensialbuminsa vuoden kuluttua ohjelmasta, Jukka Linkola Octet (Jazz Liisa, 1977) kahden vuoden ja Wasama Quartet (Jazz Liisa, 1976) kolmen vuoden. Pianisti Pentti Hietasella (Jazz Liisa, 1976) siihen kului 33 vuotta.

Sarjan historiallista arvoa kasvattaa se, että monet yhtyeet esittivät Liisankadulla kappaleita, jotka jäivät levyttämättä. Kuten salolainen Nimbus (Pop Liisa, 1974), jonka viidestä omasta laulusta vain yksi päätyi ainoaksi jääneelle Obus-albumille (1974).

Historiallisesti kiinnostavimpia saattavat olla silti poikkeuksellisemmat, yhteiden tuotantoa todella täydentävät ja laajentavat ohjelmat. Niihin kuuluvat muun muassa Kalevalan ainoa suomenkielinen tallenne (Pop Liisa, 1973), Tasavallan Presidentin kahden erikoispitkän kappaleen – Lennosta kii, Dance – villi irrottelu (Pop Liisa 1973) ja Jukka Tolosen kokoama kahden basistin ja kahden rumpalin Ramblin’ Jazz Band (Jazz Liisa, 1973).

Mutta musiikillinen arvo on lopulta aina makuasia.

Popstudio ja Jazzstudio olivat jo lähtökohdiltaan yhtyesarjoja, mikä selittää lauluntekijöiden ja laulajien vähäisen edustuksen niissä.

Mutta heitäkin kuullaan: heti seuraavissa Pop Liisoissa eturiviin astuvat Maarit ja Kirka – edellinen Hurmerinta-Sorvali Big Bandin solistina, jälkimmäinen Islandersin. Myöhemmin Liisankadulla pääsevät ääneen muun muassa Hector ja Anki osana Cumulus-yhtyettä.

Pop Liisojen pop ei ole pelkkää pitkien soolojen ja pitkähiuksisten miesten progerockia, vaikka siltä ensimmäisten julkaistujen perusteella voi vaikuttaa.

Pop Liisa, osat 1–8 ja Jazz Liisa, osat 1–8. Svart Records. Lp ja cd (kaksi lp-levyä yhdellä cd-levyllä).

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat