Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Isä meni Ruotsiin, vaan eipä mene enää – tämä kaikki muuttui Hectorin hittien jälkeen

Heikki Harma on tehnyt laululyriikkaa jo 50 vuotta ja esiintyy pian Juhlaviikoilla, tv-sarjassa ja kiertueella. Hänen laulujaan kuunnellen suomalaiset pakenivat maalta ja totuttelivat kaupunkeihin. Sotaa pelätään edelleen, mutta arki on entistä turvallisempaa.

Kulttuuri
 
HS
Hector levytti ensimmäisen singlensä puoli vuosisataa sitten, vuonna 1966.
Hector levytti ensimmäisen singlensä puoli vuosisataa sitten, vuonna 1966. Kuva: HS

Moni taitaa laulaa mukana ja vielä useampi liikuttua, kun Hector eli 69-vuotias Heikki Harma esiintyy maanantaina 29. elokuuta Juhlaviikkojen loppuunmyydyssä konsertissa Huvilassa. Syksyn edetessä sama voi jatkua kotisohvilla ja konserttitaloissa. Häntä palvotaan Vain elämää -televisiosarjassa 16. syyskuuta alkaen, ja marraskuussa alkaa juhlakiertue, koska uran avanneesta Palkkasoturista on puoli vuosisataa.

Monessa perheessä Hectorin lyriikoita osataan ulkoa jo kolmannessa polvessa. Hänen riiminsä avaavat näkymän myös siihen, miten maailma on muuttunut – ja mikä on pysynyt pelottavan samanlaisena.

1. Palkkasoturit eivät enää tarvitse sotatilaa sotiakseen.

”Hän tietää ettei tappaa saa, hän tappaa kuitenkin / Vuoksi sinun, minun, ystäväin...” Palkkasoturi, suomennos 1966. (Jos käytät Spotifya, voit kuunnella laulun alla olevasta upotuksesta tai tästä linkistä).

Hectorin Palkkasoturi-sanoitus 50 vuoden takaa kertoi Vietnamin sodan ajasta pari vuotta ennen Prahan kevään kukistamista. Harmaalla alueella sodan ja rauhan välillä operoitiin silloinkin, ja nyt se on yhä yleisempää. Venäjä edesauttaa jäätyneiden konfliktien syntymistä laajentaakseen valtapiiriään ja nappaa Krimin ilman valtiollista sopimusta Ukrainan kanssa, mutta avointa sodankäyntiä tähän ei tarvita. Joitakin presidentti Vladimir Putinin vastustajia on murhattu asein ja myrkyin, murhakäskyjen antajista kiistellään.

Yhdysvallat murhaa valitsemiaan ihmisiä ja siinä sivussa viattomia siviilejä miehittämättömien lennokkien avulla. Prosessista tuli elokuun alussa entistä läpinäkyvämpi.

Sotilaita riittää yhä tottelemaan järkyttäviäkin käskyjä, mutta protestilaulut eivät ole suurta muotia. Uusille Hectoreille voisi olla käyttöä – ainakin jos lyriikat ovat yhtä toimivia kuin Hectorin suomennos Buffy Saint-Marien Universal Soldierista.

2. Kadonneet lapset eivät kärsikään kaupungeissa.

Nykyaikainen on tämä tie evakon, / se johtaa kylästä kaupunkiin. – Kadonneet lapset, teksti italialaiseen iskelmämelodiaan, 1978. (Laulu löytyy tästä linkistä).

Kun Hector teki yhteiskunnalliset sanat Claudio Baglionin italialaisen rakkauslaulun melodiaan vuoden 1978 Kadonneet lapset -levylle, hän näki kaupungistumisen traumaattisena repeytymisenä maaseutujuurilta. Nyt kaupunki nähdään entistä useammin mahdollistajana, kuten Hectorin 1990-luvun alussa julkaistussa Nukkuva Stadi -laulussa. Vihreyskin on yhä useammin kaupunkeja ihailevaa cityvihreyttä. Osmo Soininvaaran mukaan juuri kaupungistumisella saadaan Suomi nousuun.

3. Isä lähti Ruotsiin, nyt tullaan Suomeen.

Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin / äiti oli silloin jo onneton –Lumi teki enkelin eteiseen, 1973. (Kuuntele laulu tältä videolta).

1970-luvun vaihteessa kymmeniätuhansia suomalaisia päätyi Ruotsiin töihin tai ”Slussenin sisseiksi” ruotsalaisen sosiaaliturvan ja kepulikonstien varaan. ”Finnjävelien” rikoksista kirjoitettiin en finne igen -otsikoin. Nyt maastamuuttomaa on muuttunut epäluuloiseksi maahanmuuttomaaksi. Suomi ja monet muut Euroopan maat ovat rajoittaneet maahanmuuttoa entistä tiukemmin. Missä ovat uudet Hectorit, jotka tekevät laulut nykyisten maastamuuttajien perheiden rikkoutumisesta ja onnettomista äideistä?

4. Pienempi palkka: nyt sekin toteutuu.

Toisilla vain pienempi palkka on. –Lumi teki enkelin eteiseen, 1973. (Alkuperäinen levytys löytyy tästä linkistä).

Hector oli palkkaoraakkeli. Palkka-alennukset eivät olleet arkipäivää, kun Hector teki kuuluisan sanoituksensa. Ay-liike vaati ja sai palkankorotuksia, joskin toistuvilla devalvaatioilla leikattiin samalla palkansaajien ostovoimaa vientiteollisuutta tukien. Nyt samaan pyritään kilpailukykysopimuksella eli sisäisellä devalvaatiolla, eikä ostovoiman leikkauksia pehmennetä erityisillä palkankorotuksilla, vaan mahdollisesti verokevennyksillä.

Talous voi aktivoitua. Jos käy toisin, verokertymän vähenemisellä saatetaan perustella lisäleikkauksia verovaroin kustannettuun koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Tätä vyyhtiä Hectorin jälkeiset sanoittajasukupolvet käsittelevätkin jo perin ärtyneesti.

5. Hectorin Eurooppa-käsitys ajankohtaistui.

Sä olet Eurooppa, sä pelkäät! / Aika pukee luottamuksen valheen hurstiin / ja häätää sen leireihin, panssariverhojen, / kaihdinten taa silmistään. –Eurooppa, 1981. (Kuuntele laulu tältä videolta.)

Hectorin Eurooppa-levyn julkaisun aikaan vuonna 1981 puolet Euroopasta eli rautaesiripun takana ilman mahdollisuuksia vapaisiin vaaleihin ja laajaan sananvapauteen. Nyt Varsovan tapahtumia pelätään jälleen, samoin Unkarin demokratian kohtaloa. Eurooppa pelkää myös terrorismia ja ääriaineksia, joskin sisäministeriön mukaan tilanne on Suomessa väkivaltaisen ääriliikehdinnän suhteen maltillinen.

Tilastollisesti elämä ei ole entistä turvattomampaa, mutta siltä voi tuntua. Monenlaista nykytodellisuutta halutaan jälleen ”häätää leireihin” ja pitää poissa silmistä.

6. Todellisuus tosiaan on epätodempaa.

On todellisuus kaiken aikaa epätodempaa – Videorodeo, 1981. (Laulu löytyy tästä linkistä.)

Valtaapitävät voivat ”saneerata” todellisuutta, jos se ”kuristaa valtaa” aivan kuten Hectorin Videorodeo-sanoituksessa vuodelta 1981. Todellisuutta manipuloidaan myös lisätyllä todellisuudella viattoman viihteen, mutta myös vähemmän viattomin keinoin.

Kun mediasta ei seurata enää kokonaisuuksia – vaikkapa kokonaista uutislähetystä tai sanomalehden selailevaa lukemista alusta loppuun – jokainen rakentaa sosiaalisen median algoritmien esiinnostamista sirpaleista oman todellisuuskuplansa, usein vieläpä ennakkoluulojaan vahvistaen.

Hector ennakoi tämän. Sanoituksessa epäiltiin jo 1981, että kaaos onkin meissä eikä ulkopuolella / ja uutistoiminta vain visualisoi sen huolella.

Videorodeossa ”itseen katsominen” on kaikkein pelottavinta. Tämän ongelman tunnustaminen ennakoi Hectorin ja muun suomalaisen laululyriikan muuttumista vähemmän yhteiskunnalliseksi 1980-luvun edetessä. Peiliin ryhdyttiin katsomaan yhä useammin, hyvässä ja pahassa.

7. Tavisten arki on kuitenkin aika hyvää.

Ei mua Putini pelota / mut en mä tykkää kun sen kanssa ei voi mistään sopia – Tavallinen suomalainen mies 2014. (Laulu löytyy tästä linkistä).

Kaikesta huolimatta arki on taviksille aika usein hyvää ja kansainvälisessä vertailussa myös turvallista. Hectorin Tavallinen suomalainen mies -laulussa maailman tilakaan ei enää ahdista. Nämä kymmenen tilastoa kertovat, että rauhallisuudelle on perusteita. Moni tärkeä asia on paljon paremmin kuin ennen.

8. Vastuu siirtyi päättäjiltä itselle.

Virheet korjata voi vaan oman elämänsä haltuun ottaen / Vastuun kantaen ja itsellensä armon antaen. – Onnen sirpaleita 2014. (Laulu löytyy tästä linkistä.)

Vielä 1970-luvulla työttömän kohtalo oli Hectorin teksteissä päättäjien vika: ”kukaan eikä mikään tee mittään”, hän lauloi Ei mittään (Työttömän arkkiviisu) -laulussa, jonka voit kuunnella tästä linkistä. Hector mainitsi erikseen esimerkiksi eduskunnan, hallituksen ja kunnanvaltuustot.

Nyt ajan henki korostaa oman elämänhallinnan merkitystä, ja sama heijastuu Onnen sirpaleita -sanoituksessa. Virheet voi korjata vain ”oman elämänsä haltuun ottaen” ja ”vastuun kantaen”.

Äärimmilleen vietynä tämä johtaisi ajatukseen, jonka mukaan köyhyys ja työttömyys on oma vika. Hectorin teksti ei tietenkään mene niin pitkälle. Voihan ”vastuun kantaminen” olla myös esimerkiksi äänestämistä ja vapaaehtoistyötä.

Tärkeä on myös armon käsite. Vielä Kuukausiliitteen haastattelussa marraskuussa 2014 ei ollut Hectorillakaan helppoa: hän oli ”murskautunut täysin” jo vuosikymmeniä sitten Dave Lindholmin Isokynä-levystä ja piti omaa rakastetuinta tuotantoaan lähinnä ”sitaatteina” ja ”käyttömusiikkina”.

Ehkä jo nämä muutamat esimerkit kuitenkin osoittavat, että Hectorin tuotanto on paljon enemmän – ja ihmissuhdelyriikoista sekä sävellyksellisistä ansioista tarvittaisiin aivan omat kirjoitukset!

Siksi ”itsellensä armon antaen” -riimin kuuntelee vuoden 2014 levyltä yhä mielellään.

Hectorin jos kenen on syytä antaa itsellensä armoa – onhan hän antanut meille erinomaisia lauluja jo 50 vuoden ajan.

Oikaisu 27.8. klo 12.00: Tšekkoslovakian kevään 1968 tapahtumien kutsumanimi korjattu samettivallankumouksesta Prahan kevääksi. Samettivallankumous onnistui loppuvuodesta 1989.

Pekka Elomaa
Hector 2014 Finnvoxilla
Hector 2014 Finnvoxilla
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat