Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Historioitsijan uusi tulkinta talvisodasta: Petsamon nikkeli sitoi Suomen ja natsi-Saksan suunnitelmat yhteen

Saksan sotatalous oli hyvin kiinnostunut Suomen luonnonvaroista, erityisesti nikkelistä.

Kulttuuri
 
Veli-Pekka Leppänen
Johannes Tervo
Antti Hietalahti esittää pian ilmestyvässä kirjassaan uusia tulkintoja talvisodan taustoista.
Antti Hietalahti esittää pian ilmestyvässä kirjassaan uusia tulkintoja talvisodan taustoista. Kuva: Johannes Tervo

Näkemykset Suomen viime sodista ovat melko vakiintuneita, mutta Antti Hietalahden uusi tutkimus heiluttelee monia käsityksiä vakavasti.

”Barbarossa ei ollut mahdollista ilman Petsamon nikkeliä eikä Suur-Suomi ilman Barbarossaa”, kiteyttää Hietalahti, 62, keskustelun aluksi.

”Ne kolme olivat yhtä, edellyttivät toisiaan.”

Hietalahti tulkitsee toisen maailmansodan todella suuria kytköksiä. Hän sitoo Saksan Barbarossa-hankkeen Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi yhteen suomalaisten nikkelivarojen ja Suur-Suomi-haaveiden kanssa.

Antti Hietalahdelta ilmestyy 9. syyskuuta teos Talvisodan salainen strategia (Otava), jossa hän perustelee ja puolustaa monia väitteitään laajoin arkisto- ja kirjallisuusviittein.

Alaotsikko Nikkelillä Saksan rinnalle ilmaisee kirjan sisällön.

Hietalahti on koulutukseltaan historioitsija, mutta on tehnyt työuransa lehtimiehenä. Hän suostuu valottamaan tutkimustaan, mutta ei halua suoraan siteerata vielä julkaisemattoman kirjan tekstiä.

Kyse ei siis ole mielipidekirjasta, vaan historianlähteiden tulkinnasta uusin silmin. Hietalahti kääntää monia tuttuja asetelmia ylösalaisin, ja ilmiselvää on, että keskustelua ja vastaväitteitä tulee.

Talvisodan salainen strategia painottuu syksyn 1939 ja vuoden 1940 taustoihin ja tapahtumiin – ennen talvisotaa, sen aikana ja sen jälkeen tehtyihin valintoihin.

Mitä uutta irtoaa talvisodasta, lähihistoriamme tutkituimmasta jaksosta?

”Yleensähän tutkimusta vauhdittaa joku hiertävä vastaamaton kysymys. Minulle se oli Heikki Ylikankaan huomio, että helmikuussa 1940 Hermann Göring rohkaisi Suomea kovaankin rauhaan siksi, että myöhemmin Suomi saa menetykset takaisin korkojen kera.”

Hietalahti pitää Ylikankaan havaintoa oikeana, mutta tämä jätti pohtimatta, mitä Saksa vaati Suomelta vastikkeeksi lupauksestaan. Saaliita ei ikinä jaeta ilmaiseksi.

”Minua motivoi oletus, että nimenomaan nikkeliä olisi käytetty poliittisiin tarkoituksiin.”

Hietalahti sanoo selvittäneensä nikkelikysymyksen – niin pitkälle kuin nykylähtein on mahdollista.

”Suomi ja Saksa sopivat revanssisodasta, jonka Suomi maksaisi nikkelillä. Jo ennen talvisodan rauhaa maat pääsivät asiasta korkeimmalla tasolla pitkälle menevään yhteisymmärrykseen”, Hietalahti päättelee. Suomelta avainhenkilöitä olivat pääministeri Risto Ryti, ulkoministeri Väinö Tanner ja tuleva Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki.

”Pidän ratkaisevana käänteenä Tannerin neuvotteluja saksalaisten kanssa Tukholmassa ja Kivimäen jatkoneuvotteluja Berliinissä helmikuussa 1940.”

Rytille oli myöhemmin elintärkeää pimittää talvisodan aikana annetut nikkelioptiot. Sitä vastoin hän ruokki väitteitä, että Suomi valitsi puolensa vasta Baltian miehityksen ja kasvaneen neuvostouhan vuoksi selvästi myöhemmin vuonna 1940.

Hietalahden mukaan sotaa kaavailivat välirauhan aikana Saksa ja Suomi yhtä jalkaa. Hän toteaa, että Suomen Saksalle myönteinen nikkelipäätös ja Hitlerin Barbarossa-päätös sinetöityivät aivan samoihin aikoihin kesällä 1940.

Hietalahti torjuu klassisen tulkinnan, että Suomi olisi ollut Saksalle merkityksetön maa ennen talvisotaa – päinvastoin jo paljon ennen syksyä 1939 Saksan sotatalous oli mitä tiukimmin hamunnut Suomen luonnonvaroista ennen kaikkea Petsamon nikkeliä.

Pulmana oli se, että Suomi oli myöntänyt brittiläiselle Mond-yhtiölle toimiluvan petsamolaisiin nikkeliesiintymiin jo 1934. Silloinen anglofiilisuuntaus oli torjunut luvan saksalaiselta IG Farbenilta, jolla oli varhaisia yhteyksiä kansallissosialisteihin.

1930-luvun lopulla tilanne kärjistyi jyrkästi; nikkelistä käytiin taistelua saksalaisten ja brittien välillä. Taistelua ei meillä ole viitsitty korostaa ja Saksan kovaa nikkeli-intressiä ennen talvisotaa on jälkeenpäin häivytetty historiasta, Hietalahti huomauttaa.

Hänen mukaansa Ryti mestaroi jo tuoreeltaan tulkintoja, joita L. A. Puntila ja professori Arvi Korhonen edelleen jalostivat.

”On johdettu sikäli harhaan, että Saksan kiinnostus olisi typistynyt vasta välirauhan jälkeisiin aikoihin, ja että Neuvostoliiton paineessa Suomi sitten turvautui Saksaan. Myöhempää tutkimusta on kaventanut tämä polkuriippuvuus”, Hietalahti selvittää.

”Kun Saksan talvisotaa edeltävä todellinen nikkelikuume tuodaan esiin, kaikki muuttuu loogiseksi.”

Saksa oli jäänyt noin 95-prosenttisesti kanadalaisen nikkelin varaan, ja maailmansodan puhjettua toimitukset tyrehtyivät. Petsamosta tuli yhä ensiarvoisempi.

Syksyä 1939 Hietalahti tulkitsee rohkeasti: ”Hitler alkoi hivuttaa Suomea Neuvostoliiton etupiiriin, ei kertarysäyksellä elokuussa 1939, vaan askel askeleelta vuoden loppua kohden siinä taktillisessa mielessä, että vaaralliseen asemaan joutuneen Suomen on mitätöitävä Mondin toimilupa Saksan eduksi.”

Hietalahden mukaan Saksa kiristi Suomea neuvostoetupiiriin putoamisella – sekä uhkauksin, että Saksa ottaa Petsamon nikkelin käyttöönsä tavalla tai toisella. Saksan liittosuhde Neuvostoliittoon toi toki uuden elementin hankkeeseen.

Talvisodan taustakuvioita – Suomen ja Saksan motiiveineen – Hietalahti kuvaa lievästi sanoen totutusta poikkeavasti. Maiden taloudellis-poliittisia intressejä tarkastellaan hyvin suorasukaisesti, kuitenkin tutkimuksen keinoin.

”Maailmanpolitiikassa ei tapahdu ihmeitä, eikä siitä ollut talvisodassakaan kysymys”, Hietalahti päättää.

Saksan sotatalous oli erittäin kiinnostunut Petsamon nikkelistä.
Saksan sotatalous oli erittäin kiinnostunut Petsamon nikkelistä.
Saksan sotatalous oli erittäin kiinnostunut Petsamon nikkelistä.
Saksan sotatalous oli erittäin kiinnostunut Petsamon nikkelistä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat