Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingissä vieraileva Ed Piskor loi hittisarjakuvan, jota kuuluisat räppärit rakastavat ja jakavat somessa

Yhdysvaltalaisen sarjakuvapiirtäjän Hip Hop Family Tree -sarja kuvaa hiphopin syntyä ja historiaa.

Kulttuuri
 
Ville-Veikko Kaakinen / HS
”Kun ensimmäinen kirja menestyi, räppärit alkoivat ottaa yhteyttä. He haluavat, että saan jutut heistä oikein”, kertoo yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Ed Piskor. Hän vierailee tällä viikolla Helsingissä. historiaa.
”Kun ensimmäinen kirja menestyi, räppärit alkoivat ottaa yhteyttä. He haluavat, että saan jutut heistä oikein”, kertoo yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Ed Piskor. Hän vierailee tällä viikolla Helsingissä. historiaa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Tausta

Helsingin sarjakuvafestivaali

 Pohjoismaiden suurin ja vanhin sarjakuvafestivaali muuttaa Amos Andersonin museotyömaan tieltä Kansalaistorille. Festivaalille ilmestyy suurin osa syyskauden uutuuksista.

 Ed Piskorin vierailun ohella Hiphop-teemaan liittyy ensimmäistä kertaa festivaalikummi, joka on räppäri Paleface (Karri Miettinen).

 Festivaalin virallinen taiteilija Kaisa Leka on piirtänyt räppäreistä hiirihahmoja. Straight Outta Fiction -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa on viikon loppuun saakka suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden levykansia – oikeita ja keksittyjä.

 Liki 20 näyttelyä leviää ympäri kaupunkia ja naapurin puolelle. Espoon kulttuurikeskuksessa on esillä festivaalilla vierailevien Kati Kovácsin, Gabriella Giandellin ja Anke Feuchtenbergerin sarjakuvia.

 Ulkomaisia taiteilijavieraita on 18. Heistä maineikkaimpia ovat Ed Piskorin lisäksi Ranskasta tulevat kokeellisen sarjakuvan Florent Ruppert, afrikkalaista lapsuuttaan kuvaava Marguerite Abouet ja räävittömän huumorin tekijä tasmanialaissyntyinen Simon Hanselman.

Tammikuussa 2012 Ed Piskor oli palaamassa lounaalta. Piskoria jännitti, sillä hän oli julkaissut ensimmäiset sivut hip hopin maailmaa kuvaavasta Hip Hop Family Tree -nimisestä sarjakuvastaan sosiaalisessa mediassa juuri ennen kuin lähti kavereiden kanssa syömään.

Jo muutamassa tunnissa hän oli saanut kymmenentuhatta jakoa ja tuhansia tweettejä.

Hip hop -kulttuuri pääsee esille Ed Piskorin suositussa sarjakuvassa.
Hip hop -kulttuuri pääsee esille Ed Piskorin suositussa sarjakuvassa.

”Tiesin, että siitä tulisi hitti”, Piskor kertoo.

Piskor alkoi julkaista joka tiistai parin sivun pätkän sarjaa. Muutamassa vuodessa Hip Hop Family Treestä on koottu neljä albumia, joita on myyty tekijän oman arvion mukaan yhteensä 200 000 kappaletta.

”Kuulun nykyisin Pittsburghin varakkaimpaan yhteen prosenttiin”, Piskor toteaa.

”Mutta New Yorkin mittakaavassa olen edelleen köyhä”, hän jatkaa itseironisesti virnistäen.

Tällä viikolla Helsingin sarjakuvafestivaalilla vieraileva yhdysvaltalaispiirtäjä on kotoisin Pittsburghista. Perinteisen teollisuuden kuihtuminen koetteli Pennsylvanian osavaltiossa sijaitsevaa Pittsburghia ja varsinkin sen työläisluokkaa. Piskor (s. 1982) kasvoi Homestadin lähiössä, jossa asuu enimmäkseen mustia.

”Valkoiset olivat lähteneet työpaikkojen mukana, ja olin yksi harvoista valkoisista penikoista. Hip hop -kulttuuri oli jo levinnyt ympäri Amerikkaa ja kukoisti. Joka paikassa oli graffitia ja ihmiset räppäsivät kaduilla.”

Piskor sanoo, ettei ihonväristä ollut hirveästi haittaa, mutta silti oli luontevaa viihtyä kotona piirtämässä sarjakuvia.

”Kaupunki oli kuin sotatanner. Näin ammutun ihmisen ennen kuin täytin 14.”

Sarjakuvien ohella Piskor tykkäsi hip hopista, vaikkei itse räpännyt. Graffitia hän teki jonkin verran, mutta sanoo olleensa huono.

”Siinä olisi pitänyt olla kova. Jos eksyi väärälle alueelle, sai turpaan tai tapettiin. En ollut mikään kovis.”

Hip Hop Family Treessä Piskor yhdisti kaksi intohimoaan. Pian hän jätti päivätyönsä ja on pärjännyt siitä pitäen sarjakuvillaan.

Ensimmäinen kirja alkaa 1970-luvun puolivälin Bronxista, jossa Grandmaster Flash, Afrika Bambaataa ja muut alkoivat soittaa levyjä uusilla tavoilla puistoissa ja korttelibileissä.

Hip hopin sukupuu on runsas. Ensimmäisessä albumissa päästään vuoteen 1981. Piskor on laskenut, että siinä esiintyy 200 henkilöä.

Pian musiikin päälle alettiin räpätä ja kilpavarustelu äänentoistolla alkoi. Hip hop muutti kaduilta klubeihin. Vuoteen 1979 mennessä ensimmäiset listahitit olivat syntyneet.

Piskorin sarja on edennyt vuoteen 1985. Jo pari viikkoa ensimmäisten sivujen ilmestymisestä räppärit alkoivat jakaa sitä verkossa. Yksi iso piikki tuli, kun Ice-Cube jakoi sitä somessa. Aina, kun joku räppäri ja dj jakoi sarjaa, se sai uskottavuutta, Piskor sanoo.

”Kun ensimmäinen kirja menestyi, räppärit alkoivat ottaa yhteyttä. He haluavat, että saan jutut heistä oikein. Siitä on kyllä enemmän haittaa kuin hyötyä. Monet liioittelevat ihan poskettomasti”, Piskor nauraa.

Hip Hop Family Tree -sarjakuva rakentaa hip hopin sukupuuta. Siinä esiintyy satoja henkilöitä.
Hip Hop Family Tree -sarjakuva rakentaa hip hopin sukupuuta. Siinä esiintyy satoja henkilöitä.

Äänetön sarjakuva ei ole kovin luonteva väline kertoa musiikista, vaikka sillä ja popilla on paljon yhteistä yleisöä. Piskor sanookin, että musiikki on kirjasarjassa sivuosassa.

”Sarja kertoo siitä, mistä tämä kulttuuri tuli, kuinka se syntyi ja levisi viidakkorummun ja ihmisten yhteyksien pohjalta. Sukupuu sopii nimeen, koska tekijäpolvet seuraavat selkeästi toisiaan.”

Ensimmäisen albumin lopussa Piskor vertaa hiphoppareiden tapaa muodostaa ryhmiä sarjakuvien supersankankareihin, kuten X-meniin.

Hip Hop Family Tree näyttää kuvaamansa ajan tuotteelta. Tyyli on lainattu 1970-luvun sarjakuvalehdistä. Painotyöstä on tehty tahallaan hieman suttuisen näköistä ja paperista kellastunutta, vaikka albumit ovat muuten tukevia ja tyylikkäitä.

Hip Hop Family Tree näyttää kuvaamansa ajan tuotteelta. Tyyli on lainattu 1970-luvun sarjakuvalehdistä.
Hip Hop Family Tree näyttää kuvaamansa ajan tuotteelta. Tyyli on lainattu 1970-luvun sarjakuvalehdistä.

Helsingin sarjakuvafestivaalin yksi pääteemoista on hip hop, mutta Piskor ei enää oikein innostu uudesta hip hop-musiikista. ”Aikoinaan vanhoista levyistä luotiin uutta musiikkia, samplattiin ihan mitä tahansa, mutta nyt tekijänoikeuslait ovat tuhonneet sen.”

Helsingin sarjakuvafestivaali pidetään Kansalaistorilla 2.–4.9. Ed Piskor kertoo työstään päälavalla la klo 16.00. Hip Hop Family Tree -näyttely on esillä Stoassa (Turunlinnantie 1) 24.9. saakka.

Koko ohjelma osoitteessa: http://sarjakuvafestivaalit.fi/

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat