Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kustantajat maksavat tuhansia euroja kirjansa näkyvyydestä kirjakaupassa

Käytäntö on ollut alalla voimassa jo vuosia. Kirjakaupat puhuvat markkinointiyhteistyöstä.

Kulttuuri
 
Juuso Määttänen
Heidi Piiroinen / HS
Helsingin Akateeminen kirjakauppakin saa kustantajilta rahaa siitä, että niiden kirjat ovat näkyvästi esillä.
Helsingin Akateeminen kirjakauppakin saa kustantajilta rahaa siitä, että niiden kirjat ovat näkyvästi esillä. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Raha on merkittävässä osassa, kun kirjakaupat nostavat teoksia näkyville paikoille myymälöissään.

Akateeminen kirjakauppa kertoo pyytävänsä kustantajilta rahaa siitä, että kustantajien kirjat pääsevät näkyvästi esille kirjakaupassa tai sen sosiaalisen median kanavissa. Samoin Suomalainen kirjakauppa kertoo, että kustantajat maksavat kirjakaupalle niin sanotuista tehoesillepanoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että isommilla kustantajilla on parempi mahdollisuus saada kirjansa näkyville kirjakaupassa. Näin asiakkaille näkyvä kirjallisuustarjonta voi kaventua lähinnä suurimpien kirjakustantajien valikoiman esittelyksi.

Akateemisen kirjakaupan markkinointipäällikkö Cia Branders ja Suomalaisen kirjakaupan ostojohtaja Reetta-Liisa Pikkola haluavat molemmat puhua rahan keräämisen sijaan ”markkinointiyhteistyöstä” ja ”markkinointikuluista”. Niin sanottujen kynnysrahojen keräämisen he kiistävät.

Heidän mukaansa kyse on siitä, että kirjan markkinointiin liittyviä kuluja jaetaan kirjakaupan ja kustantamon välillä. Tällaiseksi kuluksi Pikkola ja Branders nimittävät esimerkiksi julisteiden ja mainoslehtisten painamisesta aiheutuvia maksuja.

”Pitää olla mahdollisuus jakaa markkinointikulut kirjakaupan ja kustantajan välillä”, Branders sanoo.

”Molempien osapuolien pitää tehdä tässä liiketoimintaa”, Pikkola kommentoi.

Yksityiskohtaisia tietoja he eivät kerro siitä, miten kustantajilta markkinointikuluina kerättävät rahat käytetään. Branders ja Pikkola korostavat myös sitä, että vastaava tapa on käytössä myös monilla muilla kaupan aloilla. Pikkola myös huomauttaa, että kirja-ala on kooltaan huomattavan pieni verrattuna moniin muihin kaupan aloihin.

Kirja-alalla kuviosta on kuitenkin yleensä vaiettu. Kirjakaupat on mielletty osin eräänlaisiksi kulttuurilaitoksiksi, vaikka ne ovatkin voittoa tavoittelevia yrityksiä.

Kirjakauppojen ja kustantajien välillä vaihtuva raha nousi esille viime viikon tiistaina, kun Suomen Kuvalehti uutisoi, että Akateeminen kirjakauppa on lähettänyt suomalaisille kirjakustantajille niin sanotun yhteistyötarjouksen.

Tarjouksessa kirjakauppa pyytää maksua siitä, että kustantajien kirjat ja kirjailijat pääsevät näkyvästi esille, kun kirjakaupan tiloissa kuvataan MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelma.

Akateemisen kirjakaupan tarjouksen idea on se, että kustantajat maksaisivat kirjakaupalle 1 000–2 000 euroa kirjailijaa tai kirjaa kohden siitä, että kustantajat saavat kirjansa esille kaupassa ohjelman kuvausten yhteydessä.

Sekä Cia Branders että MTV3:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila korostavat, että Akateemisen kirjakaupan tarjouksessa ei ole kyse siitä, että rahalla voisi ostaa paikan itse Huomenta Suomi -ohjelmassa. Ylä-Anttila huomauttaa, että MTV3:llä ei ole mitään tekemistä Akateemisen kirjakaupan lähettämän tarjouksen kanssa.

Tiivistettynä voi siis sanoa, että kustantajien on oltava valmiita maksamaan kirjansa kirjakaupoissa saamasta näkyvyydestä.

”Näkyvyys voi olla sitä että kirja on mukana Akateemisen Kirjakaupan lehti-ilmoituksissa, tv-mainoksissa, kampanjaesillepanoissa, myymälänäytöillä ja sosiaalisen median kanavissa. Se on kirjan mainontaa kuluttajarajapinnassa”, Branders sanoo.

Myös Reetta-Liisa Pikkola myöntää, että kyse on kustantajien kirjoihin käyttämästä mainonnasta.

Molempien kirjakauppojen edustajat ovat sitä mieltä, että tilanteeseen liittyy myös kirja-alalla käynnissä oleva muutos.

”Kaikki alan toimijat miettivät, miten ihmiset saataisiin innostumaan lukemisesta ja kirjoista. Tämän vuoksi kehitämme ja ideoimme myös uusia markkinointitapoja. Tämä on yksi uusi mahdollisuus”, Branders sanoo.

”Vaatii yhteistyötä kustantajien ja kirjakauppojen välillä, että kirja-ala saadaan uuteen nousuun”, Pikkola sanoo.

Kustantajien edustajat kertovat Helsingin Sanomille, että erityisesti pieniä kustantajia rahan maksaminen näkyvyyden takaamiseksi ärsyttää. Myöskään isolle ja keskisuurille kustantajille kirjakaupoilla maksettavat summat eivät ole pikkujuttu. Kustantajat puhuvat asiasta nimettöminä, jotta suhteet kauppoihin eivät vaarannu.

Vaikka kustantajat ovat jo vuosien ajan hyväksyneet kirjakaupoille maksettavat markkinointirahat niin sanotuksi välttämättömäksi pahaksi, teema on vuosia kestänyt puheenaihe kirja-alalla. Erityisesti pieniä kustantajia huolettaa se, miten heidän kirjansa pääsevät esille. Kustantajien mukaan monille kirjailijoille alan käytäntö tulee yllätyksenä.

Branders ja Pikkola vakuuttavat kuitenkin, että kaikki näkyvyys ei riipu rahasta. He myös ymmärtävät erityisesti pienten kustantajien huolen aiheesta.

”Ymmärrän, että pienille kustantajille tämä on iso panostus. Meillä on kuitenkin muita vaihtoehtoja heille näkyvyyden saamiseksi. Rakennamme esimerkiksi tiettyjen teemojen ympärille myymälään esillepanokokonaisuuksia, jolloin kirjat nousevat esille normaalia vahvemmin. Emme me kaikista esiintymisistä tietenkään pyydä markkinointikuluja”, Branders sanoo.

Pikkolan mukaan rahalla ei myöskään automaattisesti pääse näkyvälle paikalle esille kirjakaupassa, jos kirjakauppa ei itse usko siihen, että kirja kiinnostaa tarpeeksi lukijoita. Samoin hän sanoo, että hyllypaikkoja ei ole mitenkään hinnoiteltu, vaan markkinointikulujen maksamisessa on kyse tavallista isommista nostoista, joihin liittyy esimerkiksi julisteiden painokuluja.

”Nostamme kirjoja hyllypaikoille esille niiden kiinnostavuuden perusteella. Jos kirja on kiinnostava, toki se on meillä esillä”, Pikkola sanoo.

Tilanteeseen vaikuttavat myös kirjakauppojen ja kustantajien omistussuhteet. Molemmat kirjakaupat ovat omistajuussuhteiden vuoksi läheisessä yhteydessä suuriin kustantajiin.

Ruotsalainen viestintäkonserni Bonnier osti Akateemisen kirjakaupan viime vuonna. Bonnier omistaa myös muun muassa Suomen suurimpiin kirjakustantajiin kuuluvat WSOY:n ja Tammen. Bonnier omistaa myös televisiokanava MTV3:n.

Suomalainen kirjakauppa puolestaan kuuluu samaan Otava-konserniin kuin Otava-kirjakustantamo ja Suuri suomalainen kirjakerho.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat