Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Perussuomalaisia arvosteleva kirjailija Pirjo Hassinen: ”Oikeistopopulismi on kuin lima Euroopan yllä”

Hassisen uusi romaani kertoo puoluejohtajasta, joka muistuttaa paljon Timo Soinia. Ja perussuomalaisista hänellä on paljon sanottavaa.

Kulttuuri
 
Irene Stachon
Pirjo Hassisen romaani Kalmari on itsenäinen jatko-osa neljän vuoden takaiselle Populalle.
Pirjo Hassisen romaani Kalmari on itsenäinen jatko-osa neljän vuoden takaiselle Populalle. Kuva: Irene Stachon
Kuka?

Pirjo Hassinen

 Kirjailija, syntynyt 1957.

 Voitti kirjallisuuden valtionpalkinnon 2001.

 Finlandia-ehdokkaana vuosina 1996, 2002, 2004 ja 2012.

 Uusin romaani Kalmari (Otava) ilmestyi viime kuussa.

 Asuu Jyväskylässä.

Puhelimeen vastaa vihainen kirjailija. Hänen nimensä on Pirjo Hassinen, ja hän on vihainen siitä syystä, että Suomi on täynnä vihaa. Tunne on tarttunut häneenkin.

Pirjo Hassinen on ollut Finlandia-ehdokkaana neljä kertaa, viimeksi neljä vuotta sitten romaanillaan Popula. Kirja ruoti tiukalla psykologisella otteella syitä, jotka saavat ihmisen kannattamaan oikeistopopulistista puoluetta.

Hassinen tunnetaankin politiikan ja julkisuuden ilmiöitä käsittelevänä kirjailijana.

Viime kuussa ilmestyi Populan (Otava) sisarteos ja eräänlainen jatko-osa Kalmari. Kalmari kertoo siitä, kuinka viha on levinnyt myös ihmisiin, jotka pitävät itseään suvaitsevaisina.

”Jokainen on huomannut, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut valtavasti. Kaikkein kauheinta on se, että se viha, joka kannattelee oikeistopopulisteja, on leiskahtanut myös minussa. Oikeistopopulismia kohtaan! Siitä on kyse Kalmarissa.”

Tämän päivän Suomeen sijoittuvassa Kalmarissa korkeakoulutettu helsinkiläismies löytää Jukka Kalmari -nimisen populistijohtajan menneisyydestä karmean salaisuuden ja ryhtyy ex-puolisonsa kanssa työstämään paljastuskirjaa. Rumallakin konsteilla, koska tarkoitus muka pyhittää keinot.

Tarkoituksena on syöstä Popula-puolueen johtaja ja ministeri Kalmari palliltaan.

Oikeistopopulismista Hassinen alkoi kirjoittaa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Hän sanoo kirjoittaneensa Populan yrittäen ymmärtää heitä, jotka ”vyöryttivät” perussuomalaiset valtaan.

”Suomalaiset ihmiset, me, herrajumala!”

Populassa Hassinen esitteli tuoreen kirjansa nimihenkilön. Jukka Kalmari on karismaattinen joukkojen manipuloija, joka tuo välittömästi mieleen Timo Soinin.

Hassisen mukaan Kalmari muistuttaa Soinia lähinnä puheenparrellaan. Esimerkiksi ulkoasultaan Kalmari on sliipatumpi kuin Soini, ja siinä mielessä enemmän sukua vaikkapa Itävallan edesmenneelle oikeistohurmurille Jörg Haiderille.

”Olen hyvilläni siitä, etten tehnyt Kalmarista Soinin näköispatsasta, koska populismi on laajentunut yleismaailmalliseksi.”

Muutamassa vuodessa onkin tapahtunut. Britit äänestivät itsensä ulos EU:sta, ja Yhdysvalloissa presidenttiehdokkaana kukkoilee kaikkien populistirääväsuiden isä. Ranskassa ja Saksassakin äärioikeisto horjuttaa vanhaa valtaa.

”Jörg Haider olikin vasta alkusoittoa. Oikeistopopulismi on kuin lima, joka on kohta koko Euroopan yllä. En tarkoita ihmisiä vaan asenneilmastoa. Voi mennä kymmeniä vuosia ennen kuin tilanne palautuu ennalleen. Minäkin olen helvetin vihainen. Minun on uutisia seuratessani vaikea olla, kun minussa on tätä vihaa”, Hassinen sanoo.

Hassinen ei säästele sanojaan suomiessaan perussuomalaisia. Hän ihmettelee ihmisiä, jotka televisiosta puolueen edustajia nähdessään toteavat, että ”ihan hyvinhän ne pärjäävät”.

”Minä sanon: lukekaa perussuomalaisten puolueohjelma. Se on aivan kammottava.”

Puolueen maahanmuuttovastaisuutta hän kuvailee ”populismiputiikin sisäänvetotuotteeksi, jolla houkutellaan ihmisiä nielemään koko paketti”. Kuten homojen oikeuksien vähentäminen.

”Kaiken sellaisen jarruttaminen, millä tavoitellaan yhteistä, ihmisoikeuksiin perustuvaa tasa-arvoa.”

”Populismi ei ole mikään aate vaan helppojen ratkaisujen keinovalikoima, jolla yritetään päästä valtaan. Ja vallasta on populismissa aivan erityisesti kysymys. Nyt mennään valtaan, sellaisetkin henkilöt, jotka eivät sinne muuten ikipäivänä pääsisi.”

Ja viha, se vain leviää.

Edes lapset eivät säästy. Hassinen kertoo järkyttyneensä viime viikolla, kun nettitrollit kävivät amerikkalaisen poplaulajan Beyoncén nelivuotiaan lapsen kimppuun. Äitinsä rinnalla musiikkialan tapahtumassa näyttäytynyttä tyttöä solvattiin sosiaalisessa mediassa rumaksi.

”Tässä tiivistyy ajan rumuus. Se, että löytyy muita yhtä rumasti ajattelevia, ei tarkoita sitä, että näillä mielipiteillä olisi yhtään suurempi oikeus. Siinä ei lähestytä totuutta millään tavalla vaan ollaan joukolla aivan pellolla.”

Yhteiskunnan järinöitä kuvaavilta kaunokirjailijoilta odotetaan usein ennusteita tulevaisuudesta. Hassisen onkin vaikea kätkeä itsetyytyväisyyttään, kun puheeksi tulee Populassa esiintynyt uusnatsiryhmittymä nimeltään Suomiveljet.

Aivan. Suomiveljet muistuttaa katupartiojärjestö Soldiers of Odinia. Se aloitti toimintansa kolme vuotta Populan julkaisun jälkeen. Hassisen mielestä oli ”väistämätöntä”, että perussuomalaisten nousun jälkeen tällaisiakin ryhmiä ilmaantuu.

”En pidä Soldiers of Odinia niin pelottavana asiana. Se on medialle herkullinen reunailmiö. Onhan se vastenmielinen, mutta ei sellainen, josta kannattaa huolestua. Se on ihan toisen luokan ilmiö kuin vaikkapa Trump. Hänestä kannattaa todella menettää yöunensa.”

Populassa puoluejohtaja Jukka Kalmari antoi Suomiveljille hiljaisen hyväksyntänsä, mutta menetti otteensa nyrkkiosastostaan. Tämä johti Kalmarin poliittiseen tuhoon, mutta kunnon populistin tavoin Kalmari rypi aikansa itsesäälissä, keksi medialle mehevän selviytymistarinan ja nousi uuteen yritykseen.

Kalmari alkaa mieleenpainuvalla kohtauksella, jossa äärioikeisto räjäyttää pommin anarkistien mielenosoituksessa Helsingin keskustassa. Toivotaan, että tällä kertaa Hassinen on väärässä.

Entäs Hassisen oma viha?

”Yritän kaikin voimin päästä siitä eroon. Ei seuraa mitään hyvää, jos on täynnä vihaa”, Hassinen sanoo.

Kalmari on yritys näyttää se viha ja kysyä lukijoilta: etkö sinäkin tunnista itseäsi tästä, ja että miten me voisimme päästä tästä pois. Mutta niin kuin kuulet puheestani, ei minun vihani ole hirveästi laantunut!”

Perään hän onneksi nauraa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat