Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi kirja paljastaa, kuka todennäköisimmin oli Helene Schjerfbeckin nuoruudenrakastettu – jäljet johtavat ruotsalaiseen uimahyppääjään

Schjerfbeck-tuntija Lena Holgerin uusi teos julkaistiin Ateneumin taiteilijakirjasarjassa

Kulttuuri
 
Kansallisgalleria
Helene Schjerfbeck vuonna 1893.
Helene Schjerfbeck vuonna 1893. Kuva: Kansallisgalleria

Taiteilija Helene Schjerfbeckiä (1862–1946) koskevassa tutkimuksessa on tiedetty, että Schjerfbeck kihlautui Bretagnessa syystalvella 1883. Kihlaus kuitenkin purkautui vuonna 1885.

Schjerfbeck-faneja on vuosia kutkuttanut kihlatun mysteeri. Hänen nimestään ei ole ollut tietoa, sillä taiteilija poltti kaikki kihlaukseen liittyvät kirjeet ja pyysi ystäviään tekemään samoin. Mieheen viitattiin myöhemmin vain ”englantilaisena taiteilijana”.

Ruotsalaiskirjailija ja taiteentutkija Lena Holger esittää uudessa kirjassa ensimmäistä kertaa hypoteesin siitä, kuka Helene Schjerfbeckin nuoruudenrakkaus oli. Ateneumin uuteen kirjasarjaan kuuluvassa kirjassa Ateneumin taiteilijat: Helene Schjerfbeck (2016) Holger kertoo Schjerfbeckin henkilökohtaisesta elämästä ja tuotannosta laajaan arkistomateriaaliin perustuen.

Holgerin hypoteesi osuu Göteborgissa syntyneeseen taiteilijaan ja uimahyppääjään Otto Hagborgiin (1854–1927).

Kansallisgalleria
Lena Holger uskoo, että Schjerfbeckin omakuva vuodelta 1884 tai 1885 oli maalattu lahjaksi kihlatulle.
Lena Holger uskoo, että Schjerfbeckin omakuva vuodelta 1884 tai 1885 oli maalattu lahjaksi kihlatulle.

”Tiedossa oli vain että hän oli noin kymmenen vuotta Schjerfbeckiä vanhempi ja tummatukkainen”, sanoi Holger Ateneumissa torstaina.

Holger on käynyt läpi kirjeitä, vanhoja sanomalehtiä ja muita aineistoja selvittääkseen, ketkä taiteilijat viettivät aikaa Bretagnen Pont-Avenissa talvella 1883–1884, samaan aikaan kuin Schjerfbeck. Sopivia englantilaisia taiteilijoita joukosta ei löytynyt, Holger kertoo.

Mutta entä ruotsalainen Otto Hagborg, joka matkusti Pariisiin vuonna 1880 veljensä Augustin luokse?

Helene Schjerfbeck vietti Pariisissa aikaansa muun muassa skandinaavipiireissä, joihin Hagborgin veljekset kuuluivat. Otto Hagborgin kirjeiden perusteella hänkin oleskeli talvella 1883–1884 Pont-Avenissa. Samana talvena Schjerfbeck kirjoitti veljelleen Magnukselle, että sulhasehdokkaista ei ollut pulaa.

”Olisiko mahdollista ajatella, että kahdeksan vuotta Helene Schjerfbeckiä vanhempi Otto Hagborg olisi voinut olla tuo 35-vuotias sulhanen?” Holger kirjoittaa kirjassaan.

Kun kihlaus purkautui vuonna 1885, Schjerfbeck otti eron raskaasti. Eron syy ei ole tiedossa, mutta on arvailtu, että sulhanen pelkäsi tuberkuloositartuntaa, sillä Schjerfbeckin isä oli kuollut tautiin.

Mitä tapahtui Hagborgille?

Wikimedia Commons
Otto Hagborgin kuva löytyy teoksesta Svenskt Porträttgalleri XX. Kuvaaja tuntematon.
Otto Hagborgin kuva löytyy teoksesta Svenskt Porträttgalleri XX. Kuvaaja tuntematon.

Vuonna 1890 hän muutti Britanniaan ja jäi sinne. Vuonna 1905 hän meni naimisiin brittitaiteilija Hannah Posenerin kanssa ja sai kaksi poikaa. Britannian kansalaisuuden hän sai vuonna 1926.

”Joten siinä on järkeä, että hänet tunnettiin englantilaisena taiteilijana”, sanoo Holger – ”joskaan hän ei ollut erityisen hyvä maalari”, Holger huomauttaa.

Hagborg oli kuitenkin taitava – ehkä taitavampi – uimahyppääjänä. Britanniassa hän oli uimahypyn uranuurtajia, ja kilpailipa Hagborg Ateenan kesäolympialaisissakin vuonna 1906.

Entä Schjerfbeck?

”Hän kärsi sydänsuruista vuoden ajan”, sanoo Holger.

Tammikuussa 1887 Lina Runeberg kirjoitti Pariisista Schjerfbeckin äidille Olgalle, että Helenen elämänhalu tuntui palaavan.

”…hän näyttää viihtyvän ja on iloisempi. Monesti olen toivonut sinun näkevän, miten raikas tuulahdus on puhaltanut pois osan siitä raskasmielisyydestä joka lepäsi hänen nuorilla kasvoillaan”, Holger siteeraa Runebergiä kirjassaan.

Siksi Holger uskookin, että Schjerfbeckin vuonna 1888 Britannian St. Ivesissä maalaama Toipilas voisi olla eräänlainen omakuva.

Kuten maalauksen lapsi, myös Schjerfbeck oli toipilas – toipumassa sydänsurustaan ja lähes valmis kohtaamaan elämän jälleen, Holger kuvailee.

Schjerfbeck ei koskaan mennyt naimisiin.

”Schjerfbeck totesi 1920-luvulla, että hän tiesi mitä kipua kihlauksen purkaus merkitsi, mutta että hän oli iloinen, kun oli saanut valita taiteen perheenäidin velvollisuuksien sijaan”, Lena Holger kirjoittaa kirjassaan.

Holgerin mukaan taiteilijalla oli myös muita rakastettuja, mutta heistäkään ei juuri ole tietoa.

”Yritin selvittää oliko hän lesbo, mutta mielestäni hän ei sitä ollut”, Holger sanoo.

Lena Holger on tutkinut Schjerfbeckiä 1970-luvulta asti. Hän on kulkenut Schjerfbeckin jäljillä niin Bretagnessa kuin Britanniassakin.

Kerstin Monk
Lena Holger
Lena Holger

Vielä on paljon tutkittavaa. Holgerin mukaan esimerkiksi Ranskasta, Britanniasta ja Ruotsista voi löytyä vielä kymmeniä, jos ei satoja Schjerfbeckin teoksia, jotka ovat tutkijoille tuntemattomia.

Holger aikoo vielä saada selvyyden Schjerfbeck-Hagborg-asiaan.

Hän uskoo, että vielä löytyy Hagborgien kirjeitä, jotka todistavat asian.

”Aion jatkaa niiden etsimistä.”

Helene Schjerfbeckin tuotantoon voi perehtyä tänä syksynä Turussa, kun Turun taidemuseossa avautuu 16. syyskuuta suuri Schjerfbeck-näyttely.

Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin henkilö- ja muotokuviin, mutta esillä on myös varhaisia historia-aiheita. Ateneum on lainannut näyttelyyn 90 teosta noin 200 teoksen kokoelmastaan. Myös Turun taidemuseolla on merkittävät Schjerfbeck-kokoelma. Lisäksi näyttelyssä on lainateoksia muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista kotimaassa ja Ruotsissa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat